28.07.2023
Lainasin tuon otsikon maantieteilijänä, luonnon- ja kulttuurimaantieteestä mutta myös suunnittelumaantieteestä laudatur määräisen loppuarvosanan suorittaneena ja myös yleismaantieteestä väitelleenä tohtorina Kai Huhdalta (Helsingin Sanomat 27.07.2023). Olen alkujaan biologimaantieteilijä, luonnontieteitä opiskellut, mutta myös sosiologiasta väitellyt vain välillä yliopistoa vaihtaen. Samalla työskennellen liki kolme vuosikymmentä agronomien MTT:n ja Luken laboratorioissa ”agropoliittana” maailmaa kiertäen. Yli sadassa valtiossa luennoiden ja kongresseissa esitelmöiden. En pidä sellaisesta konferenssimatkailusta, jossa valtaosa vieraista poistuu kirjautumisensa jälkeen turisteina heille järjestettyyn ohjelmaan. Ei miekkaa pojalle eikä mitään liikaa. – ”Ne puero gladium – Ne quid nimis.”
Maapallo ja sen maat ja kansat ovat kiehtova ilmiö varmaan turistinakin tutustuen ja kokemuksia hakien. Tiede ja tutkimus tuo siihen kuitenkin kokonaan uuden näkökulman. Kari Huhta on ottanut sen haltuunsa kääntäen Telluksen päälaelleen Unikeonpäivänä (HS. 27.07). Huhta on turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja.
Tänään Unikeonpäivänä Huhta kääntää Telluksen päälaelleen ja siirtyy Pohjoisen Jäämeren reunalta ja revontulilta tarkkailemaan Aurora australis tuliamme etelänavalle. Aurora borealis leiskuntaan pohjoisessa verrattuna nämä taivaalliset tulet ovat olleet aikanaan tieteemme antama nimi revontulille. Tiedemiehemme olettivat tulien syntyvän napajäiden seurauksena ja olevan etelässä komeammat kuin pohjoisessa. Siellä kun jäitäkin on enemmän. Ihmisen ei sovi tietää kaikkea. – ”Nec scire fas est omnia (Horatius).
Myöhemmin tiede löysi revontulille paremman selityksen ilmakehämme ilmiöistä mutta jätti nämä vanhat nimet käyttöön ikään kuin tieteellisemmin matkojaan napa-alueille näin perustellen. Revontulet kansanomaisena nimenä tosin olisi ollut yhtä uskottava kettujen huiskiessa hännillään kipinöitä lumen pinnasta metsämiehen iloksi. Linnunrata taas on saanut pitää nimensä, mutta ruotsalaisten talvikatu (vintergatan) saisi jo hävitä käytöstä, kuvaten lähinnä lyhtyjä katujen varsilla. Maailmankaikkeuden galaksit ja tähtisumut ovat toki muuta kuin vaivaiset lyhdyt tietämme valaisten talviöinä. Tämä ruotsalaisen mielen tuottama, ihmiskäsien luomusten korostaminen taivaan talikynttilöinä, näkyy myös tavassa asennoitua geopoliittisiin kysymyksiin ja jäsenyyteemme Natossa. Nämä kulttuuriset erot ovat välttämätön paha myös kielessämme. – ”Necessarium malum.”
Tämä koskee myös geopolitiikkaa, maantiedettä ja Tellusta, joka on kovin erilainen kuvattuna merten pallonpuoliskon suunnalta ja samalla etelästä, jossa vaikkapa Kiinalla on kokonaan toisenlainen asema kuin mitä me täällä Euroopassa ja Suomessa ajattelemme. Eikä kukaan synny seppänä tai ole kuolevaisena alati viisas. – ”Nemo nascitur artifec” – ”Nemo mortalium omnibus horis sapit.”
Kiina hakee, etelästä katsoen, maailman herruutta ja siltä se varmaan sieltä tarkkaillen vaikuttaakin. Sen sijaan Eurooppa ja pohjoinen Jäämeri, Pohjola ja Suomi ovat kovasti sivussa tästä kulmasta geopolitiikkaa harrastaen. Näin sen kokee myös maantieteilijä, joka joutuu luennoimaan maista ja kansoista Pekingissä tai vaihtoehtoisesti Etelä-Amerikassa tai Afrikassa. Lisäksi havainnot tehdään tieteessä yhdessä. Ei kukaan yksin ole kyllin viisas, toisin kuin politiikassa tai medioissamme. ”Nemo solus satis sapit.”
Vielä vain hetki takaperin Kiina ja Neuvostoliito olivat sodan partaalla, ja osa meistä ikääntyneistä muistaa jopa omista uutisistamme Hongkongin, Tiibetin tai uiguurit, monet vähemmistöt, joita Kiina pitää peukalonsa alla. Toki on syytä muistaa myös, millainen hallinto Kiinassa on tänään ja kuinka ne toimivat muistaen oman historiansakin. Kaiken ydin tahtoo olla kuitenkin raha. – ”Nervos rerum, pecuniam. Cicero.”
Kaikki maat eivät pelaa samoilla säännöillä edes Euroopassa, saati globaalisti. Kiina noudattaa omia intressejään ja odottaa meidän kunnioittavan heidän asemaansa ja oikeuksia, jotka ovat meille vieraita. Me emme pelaa samaa shakkia ja olemme nyt Naton jäsenenä jotain muuta kuin hetki takaperin. Myös sodan voima tahtoo olla raha. ”Nervus belli pecunia. Cicero.”
Oma jäsenyytemme Natossa ei muuta maailman jännitteitä miksikään ja ne on syytä ymmärtää. Tai jos niiden ymmärtäminen on vaikeaa, ne on kuitenkin syytä tuntea ja varoa turhia konfliktejamme. Ruotsi on ollut joskus suurvalta, mutta Suomi ei sitä ole ollut. Näin meillä on jopa paremmat mahdollisuudet oivaltaa asemamme globaalilla kartalla ja toimia edelleen välittäjän asemassa harjoittaen diplomatiaamme. Ei meitä omalla paikallamme kukaan voi korvata, ei kukaan muu. ”Nemo alius.”
Yhdysvallat on Naton näkyvin jäsen ja sillä on intressinsä myös Tyynen valtameren saarilla, Etelä-Koreassa ja Japanissa, näkyvimmin viime päivinä Kiinan rannikolla Taiwanissa. Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet ovat ymmärrettävästi kaiken aikaa vaikeat. Se on ainoa uskottava vastapaino Kiinalle ja sen kasvulle globaalisti. Etelä-Kiinan meri rajoittuu Filippiineihin ja Borneoon. Meri lukeutuu Kiinan kokemana heidän liki sisämereksi. Meille se ei sano mitään. ”Nihil dicit.”
Filippiinien juuri valittu uusi presidentti taas tukeutuu Yhdysvaltoihin ja siihen ovat omat historialliset syynsäkin, siinä missä Australian tapa tukeutua Yhdysvaltoihin. Australiassa puhutaan lähikaupasta, kun kyse on kaupasta Japanin kanssa. Australian manner idässä ja lännessä on kuin kaksi eri maata ja saat kuulla siellä ohjeita sekä opastusta aivan samaan tapaan, kuin kulkien Silkkitietä muinaisen Neuvostoliiton alueella tai Yhdysvalloissa ja Kanadassa matkaten Atlantilta Tyynelle merelle. Sieltäkin löytyy meillekin tuttuja ongelmia. Mikään ei ole kaikilta puoliltaan onnellista. – ”Nihil est incertius vulgo, nihil obscurius voluntate hominum. (Horatius).”
Matka Kanadan halki on aivan erilainen kokemus kuin sama matka Yhdysvaltain läpi samalla heille luennoidenkin heidän maansa historiasta ja kulttuurista, talous- tai sosiaalimaantieteestä. Eiväthän suomalaisetkaan tunne edes omaa pientä maataan kuin pintapuolisesti raapaisten. Joskus se harmittaa ja pidämme sitä liki kurjuutena. Mikään ei kuitenkaan ole kurjuutta, paitsi jos pidät sitä kurjuutena. – ”Nihil est miserum nisi cum putes (Boethius).”
Yhdysvallat, Australia ja Britannia muistuttavat omaa pientä Natoaan, kuvaten se Kari Huhdan tapaan lehdessä kolumnistina (HS 27.07). Olen tästä aiheesta kirjoittanut vuosikymmenten aikana runsaasti ja samalla myös sen synnyn historiasta osana eurooppalaista kolonialismia ja sen historiaa. Tärkein todiste on aiheesta tehty artikkeli ja kirja. – ”Nervus probandi.” Mihin sitä tarvitaan ja kuka? En tiedä kuka, en tiedä nimeä. ”Nescio quis” – ”Nescio nomen.” Niinpä sosiaalinen mediamme onkin täynnä tietoa, joka ei sano mitään, eikä mikään ole varmaa. ”Nihil dicit” – ”Nihil esse certi.”
Yhdysvaltain Rand-tutkimuslaitoksen tutkija Derek Grossman mainitaan Huhdan kirjoituksessa. Aukus kirjainyhdistelmänä on eräänlainen eteläinen Nato Britannian, Yhdysvaltain ja Australian yhteisenä sotilaallisena liittona. Se on tärkein todiste. ”Nervus probandi.”
Sillä on nykyisin vain yksi tarkoitus. Estää Kiinan vaikutuksen leviäminen alueella ja estää sekä tarvittaessa voittaa Kiina mahdollisessa tulevassa konfliktissa. Tausta on kuvattu joskus aiemmin kirjoituksissani, mutta oleellista on, että sitä ei juurikaan tunneta Euroopassa. Kiinassa, Australiassa ja Japanissa tunnetaan. Niinpä meillä Suomessa ei pidä olla epätoivoinen mistään. – ”Nil desperandum (Horatius).”
Palaan lopuksi kirjoitukseeni talvelta 2022. Kirjoitus löytyy myös kirjastani: ”Arctic Babylon III: Karhu turkissa Nato narikassa ss. 509–515). Olen sitä hiven pidentänyt ja samalla lisännyt latinankielisiä viisauksiamme. Se mikä on muuttunut vajaan vuoden aikana, on robotiikka ja sen kyky muuttaa myös tekstini liki surrealistisiksi maalauksiksi. Omana aikanamme ei pidä olla epätoivoinen mistään, mikään ei voi kestää ikuisesti, mikään ei ole totuudenrakkautta korkeampaa. ”Nil desperandum – Nil durare potest tempore perpetuo – Nil est amore veritatis celsius (Prudentius).”
Maantieteelle emme voi mitään.
30.11.2022 – 27.07.2023
Geopolitiikka on maantieteen yksi tärkeimmistä ja etenkin meitä suomalaisia koskevista tutkimus- ja osaamisalueistamme. Se on sitä myös naapurissamme idässä. Maantiede on heille todella tärkeä ja myös monin paikoin salattu tieteenala. Poikki- ja monitieteinen, usein tiedekuntana esiintyvä ja osa sotilaallista valmiuttakin, äärimmäisen strateginen ja teknistä osaamistaan esittelevä tiede. Olemme koko ajan tekemisissä maantieteen kanssa – tahtomattamme tai tahtoen. ”Nolens volens.”
Näin on toki myös monin paikoin lännessä, ei vähiten Yhdysvalloissa. Meillä Suomessa tätä oltiin koulujemme aineena jopa kokonaan lopettamassa 1980-luvulle tultaessa. Meidän poissaolleessamme – ”Nobis absente.”
Tänään bio- ja geotieteet ovat uudessa nousussa ja GIS sekä luonnonvaramme, ilmastomuutos ja satelliittiohjattu tieteenala on löytänyt paikkansa myös luonnonhoidossa ja alan yrittäjyydessä sekä tänään myös haettaessa turvallisuustakuita lännen suunnalta ja Natosta. Mikään ei ole ihmiselle varmaa, eikä mitään voi luoda tyhjästä. ”Nil homini certum est (Ovidus) – ”Nil posse creari de nilo (Lucretius).
Koettu muutos on valtaisa ja kertoo kuinka paradigmaiset muutokset syntyvät hetkessä, ja muutosten tuulet ovat syntyessään yhtäällä reaaliaikaisia ja toisaalla sukupolvien mittaisiakin. Elämme paradigmaisten muutosten aikaa. Tällaisessa ajassa on helppo vahingoittaa, vaikea hyödyttää. – ”Nocere facile est, prodesse difficile (Quintilianus).”
Kirjoitin eilen ja kahtena edellisenä päivänä aiheista, jotka kokosivat oman aikamme geopoliittisen rakenteen vaikeaa teoriaa sekä aiemmin esitellen mm. Venäjää ja sen historiaa osana muun Euroopan ja maanosiemme geopoliittista kuvaa yhtäällä viihteenä (Arctic Babylon) ja toisaalla osana muuttuvaa mediaympäristöämme (Social media economy and strategy) ja myös oman kansakuntamme historiaa (Finland’s big history 2017 – Suomi 100). Kirjani ”Teesi, antiteesi ja synteesi – Mytomania – eskapismi – putinismi” kertoo, kuinka Venäjän nykytila ei johdu putinista, vaan Putin itse on systeemin looginen lopputuote. Professori Hannu Salmi kirjoittaa samasta aiheesta mielipidepalstalla Suomen Kuvalehdessä tänään (SK 29/ 21.7.2023).
Paradigmaiseen muutokseen ja hybridiyhteiskuntaan, klusterirakenteisiin sekä innovaatiopolitiikkaan (Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka) olen johdatellut mm. toisen väitöskirjani sekä myöhemmin yli 20 monografisen kirjan kautta sekä erikseen ne artikkeleina julkaisten myös sosiaalisen median välineissämme. Noita artikkeleita on yli 5000 ja myös vaikkapa perussuomalaisten helposti luettavissa omalla sivustollaan. Ikävä kyllä niihin ei ole voinut vastailla johtuen päiväkirjan luonteesta sekä ajan puutteestani. Suomalaiseen kiusatekoon olen niin ikään vastannut artikkeleilla koskien mm. kiusaamista ja narsismin häiriöitä. Ihminen on sitä mitä on, tahtomattaan tai tahtoen. – ”Nolens volens.”
Tämän saman joutuisi varmaan toteamaan kohdallaan myös vaikkapa pohjoisessa juuri luentoaan pitänyt professori Mika Aaltola, jonka luento löytyy hänen Fb -sivuiltaankin. Tai ainakin osia sen sisällöstä. Lainaan sitä sekä kursivoiden samalla omia kommenttejani erinomaiseen luentorunkoon.
Mika Aaltola
Mika Aaltola tuli meille tunnetuksi mediayhteiskunnan tuotteena kuten kaikki muutkin oman aikamme julkimot. Mikä yhdistää hänet ja presidentti Sauli Niinistön toisiinsa? Suosittuja henkilöitä kohdellaan usein silkkihansikkain. Niinpä päivän politiikassa olevat eivät uskalla haastaa heitä. Tämä koskee sekä Mika Aaltolaa että suosittua presidenttiämme Sauli Niinistöä. He olivat ikään kuin lahja Suomen kansalle. Älä katso lahjahevosen hampaita, neuvotaan meitä maailmalla. ”Noli equi dentes inspicere donati.”
Mika Aaltola oli Rovaniemellä puhumassa Lapin yliopiston avoimessa tilaisuudessa geopolitiikasta ja Suomesta. 2:30–13:30, Fellman-sali / Fellman Hall, marras- ja joulukuun vaihtuessa joulunalun odotukseen vuonna 2022. Tämä puhe siirtyi silloin kirjaani ”Arctic Babylon III” – Karhu turkissa nato narikassa.” Yliopistokatu 8 oli tullut minulle tutuksi Rovaniemellä siellä asuen ja kulkien joko Kemijokivartta tai Ounasjokilaaksoa haastatellen oppilaitteni kanssa suurimman jokemme ja sen suurimman sivujoen varsilla asuvat moneenkin kertaan. Mitään kun ei voi luoda tyhjästä. – ”Nil posse creari de nilo (Lucretius).”
Yliopistomme osallistui näin poliitikkojen puuhasteluihin. Toki moni sen oli kieltämässä tyyliin, älä sotke ympyröitäni! – ”Noli turbare circulos meos!” Näin oli kaikkialla, minne ikinä menimmekään opiskelijoitteni kanssa haastattelemaan maakuntiemme ja kuntiemme, kyliemme asukkaita. Siitä on nyt jäljellä julkaisut, suunnittelukartat ja muistot, suuri joukko maistereita ja tohtoreitamme. ”Nobis meminisse relictum” (Statius). Näitä muistoja on myös runsaasti maamme rajojen takaa. Näin me koulutamme nuoriamme. Mitään ei voi luoda tyhjästä. – ”Nil posse creari de nilo (Lucretius).
Palaan Mika Aaltolan puhujamatkaan Lapin akateemisia tavaten. Tahtomattaan tai tahtoen. – ”Nolens volens.” Moni poliitikko kieltäisi tyyliin, älä sotke ympyröitäni!” – Noli turbare circulos meos! (Arkhimedes).”
Tässä muutama muistiinpanoni:
Ensimmäisen Ukrainan sodan syttyminen vuonna 2014 ei jäänyt Suomelta ottamatta huomioon. Suomi liikkuu puolustuspoliittisesti länteen. Tätä siirtymää tasapainotettiin ns. toivon politiikalla, jolla pyrittiin käynnistämään Venäjän kanssa isoja taloudellisia projekteja, joista keskeisimmät niistä olivat Fortum ja Venäjä sidonnaisuuksien paisuttaminen ja sijoitukset Venäjän Itämeren kaasuputkiin.
Toinen merkittävä hanke oli Hanhikiven ydinvoimala, joka runnottiin merkillisten käänteiden kautta läpi Eduskunnassa. Mutta puolustuspoliittisesti mentiin länteen, solmittiin raamisopimus Yhdysvaltojen ja Ruotsin kesken sekä kehitettiin puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ilman takalaitaa, jolla viitattiin mahdolliseen puolustusliittoon Ruotsin kanssa.
Paljon tehtiin näillä kummallakin suunnalla. Manageerasimme liikkumatilaa rakentamalla taloudellista siltaa itään ja hitsaamalla Suomea puolustuksellisesti kiinni länteen.
Vastaan Mikalle kursiivilla: Tahtomattaan tai tahtoen. – ”Nolens volens.”
1) Suomella oli toki taustalla paljon muutakin jo aiemmin kuvaamaani idän politiikkaamme liittyvää taloudellista ja historiallista sidosta, joista syntyi aikanaan kansallinen liikkumatilamme alkaen Urho Kekkosesta ja pyrkien hakemaan luottamusta samaan aikaan molemmilta ilmansuunniltamme. Syntyi käsite suomettumisesta sekä kahden lautasen politiikasta, toisen maailmansodan jälkeisestä ajastamme. Toki silläkin oli vankat historialliset juurensa, joita tsaarin ajan Venäjä ja Putin korostaa omassa geopolitiikan pitkässä linjassa unohtaen samalla, millaista aikaa nyt elämme. Paradigmainen muutos koskee sekä historiaa että maantiedettä samaan aikaan. Ajan ja paikan tieteitämme ja niiden kriisiytymistä monitieteisestä poikkitieteistä tulkintaa etsien ja samalla mystifioiden oman aikamme tulkintoja. Kirja ”Teesi, antiteesi ja synteesi – Mytomania, eskapismi ja putinismi” kuvaa tätä hegeliläiseen tapaan lähestyen. Toki filosofia tarjoaa muitakin lähestymistapojamme. Minä taasen usko ennen kuin olen lukenut. – ”Non credam nisi legero (Martialis).
Toivon politiikka koki äkillisen haaksirikon naapurimme Venäjän aloitettua etupiiriin tähtäävän sodan naapurustossamme, Ukrainassa. Usein sanottiin, että mitä pahaa toiveikkuudessa Venäjän suhteen on? No olihan siinä. Sodan alku kostautui niin Fennovoimalle, Finnairille kuin Fortumillekin. Tällä on kansantaloudellista merkitystä. Venäjään taloudellisen sillan rakentaminen oli strateginen virhe, jonka ei soisi toistuvan. Siinä mielessä on hyvä katsella myös peruutuspeiliin. Länteen suuntautuneen puolustuspolitiikan taloudellinen tasapainottaminen Venäjän kanssa romahti 24.2.2022. Nyt on jäljellä läntinen puolustussuhde sekä sen strategisesti tärkeä taloudellinen vakauttaminen. Yksi seuraa nyt toista NATO-jäsenyyden de facto kehittyessä kaiken aikaa. Se on geostrategisesti järkevää.
2) Jos tätä samaa kysytään Paavo Väyryseltä ja luetaan hänen viimeisin kirjansa, syntyy toisenlainen vaikutelma. On jälkiviisautta kertoa, kuinka avioliitto oli lapsineen hirvittävä virhe, joka päätyi lopulta riitaisaan avioeroon. Syntyneitten lasten kokemuksena virhe oli ainut keino syntyä ja tällaisia virheitä on maailma tulvillaan. Lapset eivät voi valita vanhempiaan ja kieltä, jota puhuvat, kouluttajiaan tai geopoliittista sijaintiaan kartalla. Näin he eivät valinneet vanhempiaan, suomalaiset sijaintiaan kartalla, Hitlerin sekä Stalinin kaltaisten valitsemaa politiikka. Ajopuu politiikkana on lähellä totuutta, mutta ei toki koko totuus. Emme valitse tietämme, tie valitsee meidät, mutta voimme toki tehdä valintoja mihin suuntaan tietämme tänään kansakuntana kuljemme. Kaatuneen maidon perään on kuitenkin hyödytöntä itkeä. Ja syntyneet lapset ovat huikean hieno juttu sekin, olkoonkin että avioliitto ei aina ole koko elinkaaren kestävä. Varmaa kuitenkin on, että maantieteelle me emme voi mitään. Sen sijaan voimme pohtia, miten toimimme hyödyntäen oman asemamme kartalla ja pitäen maamme mahdollisimman onnellisena paikkana asua myös tulevien sukupolvien kokemana. Maailman onnellisimpana kansakuntana. ”Maan päällä tie tähtiin ei ole helppo” – ”Non est ad astra mollis e terris via (Seneca).”
Suomi on puolustuspoliittisesti ensimmäistä kertaa kiinni lännessä sitten vuoden 1809. Maa yhteydet pohjoisen kautta Norjaan ja Ruotsiin ovat elintärkeitä. Myös Pohjanlahti on nyt syvemmin kehittynyt sisämereksi. Pitää muistaa myös se, että Suomi on etulinjan maa, jonka 1300 kilometrin raja ulottuu Kuolanniemimaalta aina Pietarin porteille. Tämä on lähtökohta myös mietittäessä Suomen tulevaa NATO-roolia.
3) Vuonna 2022 paikkamme kartalla on geopoliittisesti sama kuin aina ennenkin luonnonmaantieteen tulkintana ja suurin muutos ovat jääkaudet ja niiden jäljet luonnossamme. Juuri nyt vaikuttaisi luonnon aiheuttavan ilmastossa meille enemmän haasteita kuin takavuosinamme naapurikansat idässä ja lännessä. Sotia kun käytiin yhtenään. Pitkä rauhan kausi johti Ruotsissa jopa armeijan unohtamiseen. No tänään he sen taas muistavat ja sama pätee varmaan myös Pietariin ja siellä kukaan ei kaipaa vanhoja kokemuksia sodistaan. Olemme Itämerellä Pietarin porteilla ja Jäämerellä ulotumme yllättäen kaikkien niiden portille, jotka tunnistavat joko kollisväylän tai luoteisväylän sekä jälleen kerran Jäämeren sulamisen globaalit riskit. Ne kun näkyvät ensimmäisinä alavilla mailla, jokien suistoissa ja saarien hukkuessa. Valtaosa ihmisistä asuttaa näitä alueitamme. Olemme saaneet jo kaksi vaihtoehtoa. ”Kolmatta ei anneta.” – ”Non datur tertium.”
Olemme näiden alueiden pelastajina, napaseutujen jäätiköiden kansakuntina, ykkösosaajia ja osaamme kantaa tämän tuoman hurjan geopoliittisen vastuunkin. Sen korostaminen on omaa osaamistamme ja siitä on pidettävä myös ääntä. ”Maan päällä tie tähtiin ei ole kuitenkaan helppo.” – Non est ad astra mollis e terris via (Seneca).”
Suomi on läntiselle liittokunnalle, tärkeimmille Pohjoismaisille naapureillemme ja keskeisille läntisille maille kriittisen tärkeä geostrategisesta näkökulmasta. Sitä Suomen kannattaa käyttää valttikorttina suhteessa kumppaneihin sekä NATOon, että EUhun. Myös Suomen sisällä Pohjois-Suomi ja itäinen rajaseutu ovat nyt puolustuksen ja turvallisuuden näkökulmasta elintärkeitä alueita, joiden kehittäminen ja elinvoimaisuus ovat osa geopolitiikka, ei enää vain aluepoliittisia kysymyksiä.
4) Tämän asian ymmärtäminen ja korostaminen on oltava esillä aina ja joka paikassa. Sitä ei pidä ujostella eikä vältellä sen kertomista aina kun suumme avaamme. Tapahtui se missä tahansa. Olisi anteeksiantamaton virhe paeta tätä vastuutamme kertoen ujoudestamme tai muista omaa luonnettamme tai kansakunnan syrjäisyyttä, pienuutta väheksyvissä ja maailmankuvamme väärällä tavalla peittelevissä kannanotoissamme. ”Ei ole, usko minua, viisasta sanoa. ”Huomenna alan elää”. Huomenna on liian myöhäistä elää – elä tänään! – ”Non est. crede mihi, sapientis dicere: ”Vivam”. Sera nimis vita est crastina – vive hodie! (Martialis).
Erityisen tärkeää on kehittää puolustuksellista sekä taloudellista infrastruktuuria pohjoisesta Suomesta Ruotsiin ja Norjaan. Jäämeren yhteydet tulee nähdä osana Suomen kriittistä infrastruktuuria niin energian kuin kulkuyhteyksien näkökulmasta. Tälle löytynee paljon tukea sekä NATOn että EUn piiristä.
5) Varmasti kuulijoita löytyy jopa suunnilta, joista emme ole mitään tienneet. Oleellista on, että osaamme painottaa paikkamme kartalla oikein ja tuoda sen esille kaiken aikaa tavalla, joka on globaalisti yhteinen ja meidän osaamisemme kohdalla ainutlaatuinen. Tätä kautta saamme ystäviä ja tukijoita suunnilta, jotka ovat nyt Tyynen valtameren saarilla meille vieraita. Eivät he todellakaan halua hukkua. Tai jäädä yhtenään subtrooppisilla alueillaan tulen ja myrskyjen armoille. Oma kapea näkökulmamme on sekin muutettava ja tehtävä se kouluttamalla myös lapsemme se ymmärtämään ajoissa, nyt oikeammin aivan viime hetkien ilmiönämme. ”Elämä ei ole olemassa olemista vaan hyvinvointia. -”Non est vivere sed valera vita est” (Martialis).”
Keskeiset yleiset hyödykkeet rautatieyhteyksistä, ilmaliikenteeseen, avaruusyhteyteen aina datayhteyksiin saakka ovat nyt asia, jonka määrätietoiseen kehittämiseen tulee tehdä kansallisia satsauksia.
6) Totta tämäkin. Olemme laiminlyöneet jo yli kymmenen hallituksen ja yli viidentoista pääministerin ajan ilmiön, joka on huutanut hoitajaansa. Kun tällainen hoitaja löytyy, ei pidä epäröidä. ”Ihminen ei elä pelkästään leivästä” – ”Non in solo pane vivit homo (Raamattu, Matt. 4:4).”
Poikkirajallinen infrastruktuuri Venäjään on nyt sukupolven jäissä, eikä niiden aika ole aikakautena, jolloin riippuvuudet ovat myös geopoliittisia aseita. On aika kuopata lopullisesti haaveet Sallan radasta kohti Venäjän arktista Siperiaa.
7) Kaatuneen maidon perään ei pidä jäädä itkemään. Apu on aina haettava sieltä mistä se saadaan, ei sieltä mistä sitä ehkä lupaillaan. Nyt tätä apua yhteisiin ponnisteluihimme on saatavilla suunnilta, jotka ovat jääneet meille vieraiksi. Globaali geopolitiikka on todellakin koko maapallon, Telluksen, kattava ilmiö. Meille on tarjoutunut tässä poikkeuksellisen näkyvä rooli arktisen sijaintimme seurauksena. ”Ei riitä tulla pidetyksi jonakin, vaan olla sitä.” – ”Non haberi sed esse” (Tyko Brahen tunnuslause)
Suomen NATO-rooli nousee meille ominaisesta strategisesta ajattelusta. Kun NATO-hakemusta viime keväänä mietimme, edessä oli kolme vaihtoehtoa. Jäädä paikalleen, koska olisi ollut vaara, koska se olisi tulkittu Venäjällä alistumiseksi heidän geopoliittisille etupiirivaateilleen. Toinen vaihtoehto oli ns. Pohjolan linnake. Se oli voimakas kielikuva, jolla oli paljon kannatusta. Ajatuksena oli luoda uusi Suomen ja Ruotsin ympärille keskittyvä puolustusmalli, jolle olisi haettu läntisiä turvatakeita Britanniasta ja Yhdysvalloista. Pian kuitenkin huomattiin, että on paljon helpompi liittyä olemassa olevaan instituutioon, eli NATOon, kuin luoda paljolti lähtökuopasta jotain uutta.
8) Haasteet, jotka meitä odottavat ovat geopoliittisesti muutakin kuin Itämeri, Pietarin portti tai puheet Balttian vyöhykkeestä, joka Yhdysvallissa sotketaan Balkkaniin jo pelkkänä käsitteenä. Tiedän tämän kokemuksesta ja Yhdysvalloissa luennoiden heidän omasta maantieteestäänkin. Eivät he tunne omaa maataankaan. Eivät tunne suomalaisetkaan omia kuntiaan. Lisäksi käsite Balkan on heille kiinnostavampi. On edettävä niillä käsitteillä ja organisaatioilla, jotka tunnettaan ja joilla on myös taloudelliset resurssit sekä valta toimia. Nato edustaa tällaista toimijaa. ”On varottava niitä, jotka eivät kylvä eivätkä niitä.”- ”Non serunt, neque metunt.”
Mutta on selvää, että Pohjoismainen samaistuminen on Suomessa laajaa ja sen ohjannee myös NATO-suhteemme alkutaivalta. Geostrategisesti se on myös mielekästä, koska pohjoisen puolustuksesta on myös NATOn kannalta paljon kehitettävää.
Venäjä on jo vuosia kehittänyt omaa sotilaallista infrastruktuuriaan arktisella. Murmanskin satama on Venäjän henkireikä, koska se tarjoaa turvatun väylän syvälle merelle, Atlantille. Venäjän ns. Bastioni-strategia pyrkii luomaan sotilaallisesti turvatun vyöhykkeen, joka ulottuu aina Islannin ja Norjan väliseen käytävään. Venäjä on ottanut tässä suhteessa kukonaskelia.
9) Venäjän osaaminen on Jäämeren alueella luonnollisesti pitkällä, mutta niin on myös oma osaamisemme koskien vaikkapa kykyämme rakentaa sellaista infrastruktuuria, jota pohjoiset mutta myös eteläiset jäämerien alueet vaativat. Tähän on nyt panostettava. Tämä koskee nyt myös Natoa ja sen kanssa käytäviä keskustelujamme. ”Nyt ei eletä enää koulua vaan elämää varten” – ”Non scolae, sed vitae.”
NATOlla on puolestaan tavoitteena muodostaa tehokas kilpi Islannin ja Norjan välille. Pohjoisempi puolustus hakee vielä muotoaan. Tähän on Suomessa resursseja ja yhteinen puolustussuunnittelu antaakin sisältöä Suomen NATO roolille. Etelässä Venäjä on kovin riippuvainen Itämerestä, jota Venäjä entistä vähemmän kykenee turvaamaan. Tämäkin lisää pohjoisen merkitystä Venäjälle, ei ainoastaan varaventtiilinä, vaan pääväylänä maailman merille.
10) Suomen roolista Natossa ei ole vielä käyty juurikaan sellaista keskustelua, joka liittyisi merkittäviin yhteisiin hankintoihin ja etenkin napa-alueiden infrastruktuuriin osana koko geopoliittista suojeluohjelmaa. Suomi voi olla tässä hyvin merkittävä keskustelun avaaja yhdessä kumppaneittensa kanssa. Turkki on tyyppiesimerkki siitä, miten tällaista keskustelua käydään sotilasliiton sisällä. ”Vaikka nyt menisikin huonosti, niin ei aina tule olemaan.” – ”Non, si male nunc, et olim sic erit (Horatius).”
Itämeri on Suomen luontainen painopistealue. Siellä kulkevat Suomen, yhden maailman vakaimmista yhteiskunnista, päävaltimot niin ulkomaankaupan, lentoliikenteen kuin datakin näkökulmasta. Suomi on saari. Tämä mantra on perustunut geopoliittisesti jyrkkään rajaan Venäjän kanssa, pohjoisen infrastruktuurin kehittymättömyyteen sekä riippuvuuteen Itämerestä. Nyt tämä mantran soisi vanhentuvan. Pohjoisen infrastruktuuriin ja taloudelliseen elinvoimaisuuteen satsaamalla Suomi ei enää ole saari. Sille on henkireikiä ja valtimoita myös muualla.
11) Tämä on nyt tärkeää. Suomen asema on nyt muuttunut ja muuttuu, mutta ei ilman omaa aktiivista osallistumistamme ja panostusta geopoliittisena osaajana ja liittyen juuri infrastruktuurin tärkeimpänä tuottajana yhtäällä Itämeren ja Pietarin vaikutusalueella sekä toisaalla Jäämeren ja koko globaalin geopolitiikkamme avainosaajana. Saimme kokea tästä lyhyen ajan tuulahduksen Nokian kohdalla. Nyt mahdollisuudet ovat moninkertaiset. Olemme innovatiivinen, luova ja klusterirakenteet taitava kumppani. Nyt näille taidoillemme on kysyntää, mutta ei toki määrättömän kauan ja oivaltamatta mihin olemme liittyneet. ”Ei itselleen vaan kaikille” – ”Non sibi sed omnibus.”Ei itselleen vaan isänmaalle” – ”Non sibi sed patriae.”
Samalla on päivänselvää, että linkit Baltiaan ovat oleellisia rationaalisen puolustussuunnittelun osia. Vaikka NATO jäsenyys on nippu toteutuvia toiveita aina kauan haaveillusta Pohjolan puolustusliitosta aina turvallisuustakuisiin Yhdysvalloista, myös karttaa kannattaa katsoa.
12) Karttaa ei kannata vain katsoa vaan elää sen kanssa ja oivaltaa millainen on tämä ajattoman ja paikattoman ajan kartta sekä sen geopoliittiset ulottuvuudet sekä millaista aikaa elämme sen eri puolilla Tellusta. On syntynyt paradigmainen muutos ja sen kanssa eletään muuallakin kuin Pohjolassa tai omilla rajoillamme. Meitä kuunnellaan ja kuuntelijat ovat investointikykyisiä sijoittajia. ”Tämä on meidän aikamme” – ”Meidän omasta tahdostamme” – ”Kansakunnan tunnusomainen piirre” – ”Nostra memoria” – ”Nostra spontane” – ”Nostra characteristica.”
Suomenlahti on yksi maailman tärkeimmistä kapeikoista. Venäjän huoltoyhteydet kulkevat siellä, samoin kuin Venäjän energia kuljetukset. Suomi on solmimassa myös sotilaallisen liittosuhteen Viron kanssa. Tämä tulee näkymään myös Suomen NATO-roolissa, sitä on turha karkuunkaan juosta.
13) Tämä havainto on hyvä muistaa ja sen ohella sellaiset vastuut, joista meidät tunnetaan ympäri maailmaa hyvämaineisena, vastuunsa kantavana kansakuntana. Karkuun emme varmaan pääse, jolloin ainut järkevä tapa asennoitua uuteen vaiheeseen on siirtää kellomme ja karttamme, kompassimme oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa toimienkin. Ei tämä ole toki meille vierasta, saati poikkeuksellisen epämiellyttävää, päinvastoin. Olemme uuden kynnyksellä ja toimimme pragmaattisella tavalla, kuten meiltä odotetaankin. ”Oleellista on kuinka poikkeus vahvistaa säännön, eikä sitä voi välttää minkäänlaisella vaivalla” – ”Nulla regula sine exceptione” – ”Nullo negotio.”