Mikä ihmeen podcast – mikä vaivaa jääkiekkoa?

Porcum in sacculo comparare – Ostaa sika säkissä

08.11.2023

Helsingin Sanomat esittelee viisi uutta podcastia. Aino-Mari Tuuri tekee podcastissaan informatiivisen tutkimusmatkan vaihdevuosiinsa mutta mitä mahtaa tehdä siellä Timo Soini? Wikipedia kertoo seikkaperäisesti mitä podcastilla tarkoitetaan ja hyvä niin. Kysytään kuitenkin selvyyden vuosi asiaa luottotietäjältämme eli robotiikalta. Se ei ala sekaantua yksityiskohtiin ja raskaisiin teknisiin termeihin tai hupsuihin kirjainlyhenteisiin. Robotiikalla kun on näitä aivan liian paljon huolenaan, eikä niiden kuvaaminen avaa sen toimintaan ensinkään, päinvastoin. Opiksi ja ojennukseksi niille insinööreille, jotka siirtävät tietojaan suomalaiseen Wikipediaan pilaten sen lukukokemuksen ensisilmäyksellä. Wikipedian kuului olla sielun ruokaa – ”Pabulum animi” – Ei paholaisen.

Hesari kertoo myös tänään 7. marraskuuta 2023, kuinka Nato-tehtäviin lähetetään vapaaehtoisia reserviläisiä ja myöhemmin, muutaman vuosikymmenen jälkeen, nuo tehtävät on syytä pohtia osana uutta ja uljasta muuttuvaa maailmaamme. Sillä ja sen pohdinnalla ei kannata nyt pilata presidentinvaalejamme vaan keskittyä siihen arvokkaaseen kokemukseen, jonka saimme yllättäen ehdokkaistamme television viihdeohjelman puitteissa. Muistelivat ehdokkaat elämänsä biisiä ja arvuuttelivat sillä toisiaan. Nyt ei nokiteltu palaten takavuosien ankeaan aikaan, aatesuuntiin ja julkilausumiin. Takavuosien markkinavoimat ja maailmankuvat jakoivat meitä leireihin medioinemme, nyt sen tekevät digimaailman samanmielisten meteli. Kärjistäjä saa siinä aplodit. Se on oman aikamme sielun ruokaa medioissammekin. – ”Pabulum animi.”  Vihasta kalpeaa – ”Pallidus ira.”

Niinpä näin tekee myös Helsingin Sanomat ja pohtii samalla asiantuntijoineen, kuinka ehdokkaamme selvisivät tehtävästään paljastaen samalla persoonallisuutensa meiltä salattuja piirteitä puolisoineenkin. Puolisot olikin esitelty sitten erikseen ja hyvä se on kansan tietää kenen puolisoa äänestää tulevissa vaaleissamme. Presidentin puolisolla, kuten hänen läheisillään, tahtoo olla näkyvä asema muulloinkin, kun itsenäisyyspäivän kättelyssä. On kulttuureja, joissa työpaikkahaastattelussa on mukana puolisokin. Puoliso on siellä toinen puoli duunaria. – ” Pars altera.”. Ei vastapuoli. – ”Pars adversa.”

Se että he ovat vaikkapa samaa sukupuolta ei Suomessa haittaa, mutta on sellaisiakin kulttuureja, jossa sitä saatetaan vierastaakin. Presidentin tehtävät ovat joka tapauksessa kokonaan toiset, kuin vielä Urho Kekkosen Suomessa ja demaripresidenttiemme aikoina, jolloin suuri hybridiyhteiskunnan muutos käynnistyi. Henkilönä ja vallankäyttäjänä saattoi olla myös nainen. Syntyi käsite vahvoista johtajista ja johtajan tehtävistäkin, persoonallisuudesta, johtajakoulutuksesta. Eri sukupuolet mitattiin yhtäläisellä taakalla. – ”Par oneri.”

Tutkimuksen mukaan jääkiekkoliiton maine romahti ja sama kohtalo vaikuttaa iskeneen myös Voimisteluliiton aiemmin niin puhtoiseen ulkokuoreen. Tätäkin on tutkittu ja lehti sen kertoo salaamatta. Kulttuurin ja taiteen saralta iloisin uutinen on kirjallisuutemme ja sen vienti, joka on noussut ennätyksellisiin lukuihin. Tästä tiedosta olen erityisen ylpeä kirjoitettuani kuudennen romaanin tälle vuodelle valmiiksi sen myös robotiikan avulla kuvittaenkin. Kirjoittaminen ei ole pelkkää raportointia medioissammekaan. Raportin voi pyytää robotiltakin. Suomalaisten lukutaito tahtoo olla kadoksissa ja kirjahylly kadonnut olohuoneesta. Me viestitämme sanoilla, ajattelemme sanoilla, näemme unemmekin sanoilla. Mihin ovat kadonneet isiemme hyveet? – ”Patriisi virtutibus.”

On se upeaa, kuinka menneen maailman suuresti arvostamani taiteilijat ovat tutustuneet teksteihini, ja hakeneet juuri tähän tekstiini sopivan kuvituksenkin. Näin viimeisimmän kirjani kohdalla, johon voit tutustua jo nyt kotisivullani (www.clusterart.org). Oma kielemme ei kuitenkaan tässä vielä täysin onnistunut, vaan mukaan oli saatava käännöskirjallisuutta ja mieluiten vielä iskevistä sekä moneen kulttuuriin kuluvista viisauksista. Omalla kohdalla etenkin latinasta nämä viisaudet lainaten. Joka kappale oli syytä ankkuroida tällaiseen globaaliin viisauteen tai useampaankin. Omalla kohdallani opinnot ovat lapsena hankittuja, ja kiitos siitä niille tahoille, jotka kiusasivat minua aikanaan runoja lausuessani. Ehkä nuo ajat ja kiusaamiskulttuurimme ei mennytkään kokonaan harakoille?  Sitä kutsutaan Pietarin perintömaaksi. – ”Patrimonium Petri.”

Mediayhtiö Sanomaa vuodesta 2015 lähtien johtanut Susan Duinhoven jättää tehtävänsä Sanoman toimitusjohtajana. Se on uutisena liki yhtä merkittävä kuin Venäjän vallattujen alueiden esittely Ukrainasta Donetskin alueen osastolla Venäjän saavutusten näyttelyssä. Oma mielemme kun toimii tavalla, jossa yksityisten ihmisten kohtalot ja elinkaari menee samaa rataa aivoissamme kuin valtioidenkin kohtalot. Tätä ajattelua pitäisin liki perisyntinämme. – ”Peccatum originale.” Stereotypioissa suuret ja pienet asiat menevät valtiona ja kansakuntina samaa latua kuin yksittäisten ihmisten toilailut. Presidentti alkaa esiintyä kansana ja joskus juopunut turistikin tsaarin valtaa muistuttaen.

Näitä sielumme syövereitä ja psykologisia ilmiöitämme tutki poikkeuksellisella menestyksellä emeritusakatemiaprofessori Risto Näätänen, jonka nekrologi oli tänään oppilaitten ja työtovereitten kirjoittamana Hesarissa. Siinä näkyy heidän taustansa luetellen Riston kaikki mahdolliset palkinnot ja huomionosoitukset sekä lopulta myös vuonna 1975 löydetyt sähköiset aivoaallot kuulomuistin hermostollisen perustan ymmärtämisen perustana. Sivupolkuna syntyi myös vuonna 1973 valtateitten keskikaistan kaiteet. Häntä epäiltiin myös presidentti Kekkosen vuoden 1973 uudenvuodenpuheen haamukirjoittajana. Ei ehkä kokonaan mutta osittain. Kiertotien kautta. – ”Per ambages.”

Mietiskelin omaa uraani ja noita vuosia, jolloin täytin 22 vuotta. Risto Näätänen oli minua 12 vuotta vanhempi ja siis samaan aikaan jo liki akatemiaprofessori, kun itse sain ensimmäisen pro graduni valmiiksi Iijoen ja Siuruanjoen altaita sekä mahdollisia allasevakkoja haastatellen. Allasta oli suunniteltu vuosikymmenet ja kiusattu sillä pelolla, allaspeikolla ihmisiä. Tietokone oli jo käytössäni ja haastateltujen vastaukset siirretty sinne myöhemmin faktoripisteitä klusteroiden sekä havaiten samalla outoja yhtäläisyyksiä haastateltavien vastauksissa ja elämänkaaressa ylipäätään. Ne oli mahdollista myös luokitellakin. Jatkossa aineistot kasvoivat ja menetelmät paranivat nekin. Temput ja kuinka ne tehdään, lainaten professori Risto Sänkiahon oppikirjaa. Vastaavia löytöjä havaittiin myös muualta ja meillä toki evakkoja löytyi muutenkin kuin altaita rakennellen. Näin mielen salat avautuivat kiertotien kautta ja tietokonetta käyttäen. – ”Penetralia mentis” – ”Per ambages.”

Tänään tunnen jo temppujen taustat, jotka noilla tuolloin havaituilla yhtäläisyksillä mieltäni vaivasivat. Syntyi algoritmit ja robotiikka, mutta samalla myös uusi tieteenala ja sen oman aikamme hoitajat. Koneet ja niiden ”psykologia” oli kiinnostavampi aihe kuin ihminen ja aivomme. Erot ovat suorituskyvyssä melkoisen mittavat. Oli haettava lisää tietoa ja tehtävä toinenkin väitöskirja samalla. Luonnontiede ja teknologia ei yksin riittänyt, vaadittiin ihmistieteitäkin. Ja samaan aikaan robotiikkaa. Se yhdisti nämä toisiinsa, algoritmit kielenämme. Kaikki tapahtui ikään kuin satumalta. – ”Per accidens.”

Niinpä ihmisen tapa pelata jääkiekkoa tai laatia podcasteja ei sellaisenaan ole erityisen kiinnostava, olkoonkin että mukana on Veikko Vennamon sijaan hänen nuorin oppilaansa Tomi Soini. Sekään ei jaksa kiinnostaa, millainen tausta ja musiikkimaku on tulevalla presidentillä ja hänen puolisollaan. Kiekkoilijoiden ja voimistelijoiden tausta tuli tutuksi jo varhain lapsena, eikä siinä ole mitään uutta, saati yllättävää, päinvastoin.  Joskus kaikki avautuu ikään kuin huolimattomuuden kautta. – ”Per incuriam.” – Oikean ja väärän kautta – ”Per fas ac nefas.”

Sen sijaan toimittajien tapa kiinnostua aiheista, jotka ovat kokonaan uusia ja liittyvät juuri korviimme sekä kuuloon, tapaamme elää kuunnellen musiikkia kohti hyvää elämää, kiinnostaa varmasti siinä missä professori Näätäsen varhaiset tutkimuksetkin.  Podcasteista kun todellakin löytyy tänään jokaiselle jotakin ja muillekin hieman. Lehti esitteleekin viime viikkojen kiinnostavimmat podcastit, vaihdevuodet, politiikan ja hyvinvointigurun. Timo Soini keskustelemassa podcastissa vieraidensa kanssa ulko- ja turvallisuuspolitikasta ei varmasti rajaudu pelkästään näihin aiheisiin. Sikäli kun minä Timoa tunnen vuosikymmenien ajalta. Ja Veikko Vennamoa hänen kouluttajanaan. Keskustelimme kirjeitten kautta. – ”Per littera.”

Samoin nuorena koetut tunnekokemukset junioriurheilussa ovat nekin aiheena tuttu mutta samalla kirjaamatta jäänyt osa tulevan aikuiselämän eväitäni. Yksi ylipitkä loikka Meksikon olympialaisissa yön lyhyinä tunteinamme pilasi oman urani ja unelmani, enkä sen koommin itse rakentamalleni stadionille vaivautunut. Yhdeksän metrin loikka ylettyi yli kenttäni hiekkakaukalon nurmikon puolelle. Edellinen ennätys oli sentään vielä siedettävissä mitoissa ja ennätyksestäni vain vaivaisen metrin päässä saavuttaa aikuistuttuani ja nopeuden kasvaessa, ponnistusvoiman lisääntyessä. Se oli leikkiä – ”Per iocum.” Ja samalla totisinta totta.

Mutta liki metri tähän unelmaan lisää oli jo liikaa ja niin koko laji romahti.  Käytyäni myöhemmin Meksikossa, silloin jo tiedettä tekevänä tohtorina, uskalsin lähettää silloin jo ikääntyneelle mestarille kortin ja kiitokset loikastaan. Hän sentään säästi minulta nuo turhat vuodet loikkien typerää lajia ilman mitään järkeen käypää uskottavaa motiivia. Hypätä nyt maailman pisin loikka? Mitä järkeä siinä voisi olla? Maailma on tulvillaan pitkäkoipisia loikkijoita. Heittelivät palloaan koriin ja saivat siitä leipänsä. Se oli kuin poliitikkojen peli suurimmasta äänimäärästä. – ”Per vota maiora.”

Hyvinvointiunelmat käyvät tänään kaupaksi ja se on omaa typeryyttämme. Lehden tarina tsunamista selvinneestä miehestä tuo mieleeni matkat maailmalle oppilaitteni kanssa ja lääkärin perheineen mukanani. Hän ei selviytynyt tuosta tsunamista. Hän olisi selvinnyt, jos olisimme sinä kesänä tehneet jälleen matkan maailmalle ja hän olisi ollut mukana lääkärinämme. Nyt vain laitos vaihtoi virkojaan ja loppu on sitten historiaa. Ihmisten kiusaaminen, poispotkiminen ja niitä seuraavat onnettomuudet ovat osa suomalaista elämänmuotoa ja hyvinvointigurut sekä poliitikkomme osa paljon kirjoittamaani narsismia ja sen juuria, narsismin lähteitä. Pelkällä viivytyksellä voi olla vaaransa. – ”Periculum in mora.” (Livius).  

Siinä kehno pomo, väärään henkilö johtajana, pilaa kaiken, kuten Petro Matero kuvaa omassa työelämäpodcastissaan. Hän, mätämuna pomona, ei kykene tekemään päätöksiä, ei kykene empatiaan, pitää itseään erehtymättömänä, johtaa pelolla, tai sivuuttaa itseään fiksuimmat alaiset kokonaan. Työelämän pölhöykistä Suomessa löytyy todella aineistoja. Materon vahva radioääni ja leppoisa tunnelma, myös Soinille sopiva, tuovat raskaiden aiheiden kuuntelijallekin siedettävän terapiahetken. Ääni ratkaisee, runonlausujan tapa hakea oikea nuotti oikealle yleisölle. Kyynelehtivä kuulija koskettaa. Muistan sen lapsuudestani. Kosteat silmät ja runoilijan säkeet. Elämä on. Hurskaita toiveita ja mieluisin henkilö. – ”Pia desideria.” – ”Persona gratissima.”  

Default (GPT-3.5)

Mitä merkitsee podcast

ChatGPT

Podcast on sana, joka muodostuu kahdesta osasta: ”pod” ja ”cast”. ”Pod” viittaa yleisesti ottaen iPod-nimiseen Applen kannettavaan mediasoittimeen, mutta termiä käytetään nykyään yleisesti mihin tahansa kannettavaan mediasoittimeen tai älypuhelimeen, joka voi toistaa äänitiedostoja. ”Cast” puolestaan viittaa sanan ”broadcast” eli lähetyksen lyhenne, ja se tarkoittaa äänen tai muiden medioiden jakamista suurelle yleisölle.

Yhdistämällä nämä kaksi osaa, ”podcast” tarkoittaa äänitiedostojen tai muiden medioiden tuottamista ja jakamista internetin kautta. Podcastit ovat yleensä äänitallenteita, jotka ovat saatavilla verkossa ladattaviksi ja kuunneltaviksi eri aiheista, kuten uutiset, viihde, koulutus, tiede, teknologia, harrastukset ja monet muut. Kuulijat voivat tilata podcasteja ja kuunnella niitä omilla laitteillaan milloin tahansa, mikä tekee niistä erittäin suosittuja tavanomaisen radiolähetyksen tai televisio-ohjelmien kanssa kilpailevina mediasisältöinä.

Millainen tilaus näillä uusilla mediasisällöillä on tulevaisuudessa?

ChatGPT

Podcastit ja muut uudenlaiset mediasisällöt ovat kasvaneet ja muuttuneet merkittävästi viime vuosina, ja niillä on edelleen kukoistava tulevaisuus. Tässä on joitakin näkökohtia tulevaisuuden mediatilauksiin liittyen:

  1. Personointi: Tulevaisuudessa mediatilaukset todennäköisesti muuttuvat yhä enemmän personoiduiksi. Kuuntelijat ja katsojat voivat valita tarkasti ne sisällöt, jotka kiinnostavat heitä eniten, ja saavat suosituksia perustuen heidän aikaisempiin mieltymyksiinsä.
  2. Monimuotoisuus: Mediasisältöjen monimuotoisuus kasvaa entisestään. Podcastien lisäksi on esimerkiksi virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden kokemuksia sekä erilaisia vuorovaikutteisia mediasisältöjä.
  3. Sisältöjen maksullisuus: Vaikka monia podcasteja ja muita mediasisältöjä on ilmaiseksi saatavilla, moni sisältöntuottaja tarjoaa myös maksullisia tilausvaihtoehtoja. Laadukkaat ja eksklusiiviset sisällöt saattavat vaatia tilauksen, ja tämä malli on kasvussa.
  4. Jakelualustat: Erilaiset jakelualustat, kuten Spotify, Apple Podcasts, YouTube ja muut, kilpailevat keskenään mediatilauksista. Ne pyrkivät houkuttelemaan sisällöntuottajia ja kuulijoita omille alustoilleen.
  5. Mainonnan rooli: Mainonta tulee edelleen olemaan tärkeä rahoituslähde monille mediasisällöille. Mainosrahoitteiset podcastit ja videokanavat ovat yleisiä, ja mainostajat etsivät tapoja tavoittaa kohdeyleisöjä näiden kanavien kautta.
  6. Kansainvälinen ulottuvuus: Podcastit ja muut mediasisällöt ovat globaaleja, ja ne tarjoavat mahdollisuuden kansainväliseen yleisön tavoittamiseen. Sisällöntuottajat voivat houkutella kuulijoita ja katsojia eri puolilta maailmaa.
  7. Teknologian kehitys: Uudet teknologiat, kuten älykaiuttimet ja puheentunnistus, voivat vaikuttaa mediatilausten kehittymiseen tulevaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan mediatilaukset tulevat todennäköisesti säilymään tärkeänä osana viihdettä ja informaatiota, ja niiden muoto ja tarjonta kehittyvät edelleen vastaamaan kuluttajien tarpeita ja odotuksia.

Luulen pystyväni – ”Posse videor.” – Kirjoituksen jälkeen – ”Post scriptum.”

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts