Siellä missä honkia humisee

Luonnon arvot ja metsät sekä globaalin maailman huolet

Pyhä kirjoitus ja velvollisuus – ”Sacra scriptura – Sacramentum”

28.11. 2023

Kun puhutaan Suomesta, silloin puhutaan metsistä. Toki voimme puhua myös luontomme toisesta rikkaudesta eli soista. Valtaosa Suomea on soita, mutta myös järviä ja jokia, saaria sisämaassakin. Mutta kun puhumme Suomen vaurastumisesta, silloin on mahdoton ohittaa metsiämme. Kyse on meille muustakin kuin suolarahasta – ”Solarium:”

Suomen metsissä kasvaa noin 30 puulajia ja yleisimmät ovat mänty, kuusi, hieskoivu ja rauduskoivu. Mänty ja kuusi yksin kattavat metsiemme pinta-alasta noin 80 %. Korkeimmat männyt yltävät yli 40 metrin mittoihin. Honka, mänty, puu ja petäjä ovat suomalaista sanavarastoa, josta syntyy pyhä kirjoitus – ”Sacra scriptura.”

Suomi on elänyt metsistä, vaurastunut paperista ja sellusta, piileksinyt metsän suojassa. Kirjeet, kirjat ja sanomalehdet syntyivät metsistämme ja opimme lukemaan virsut jalassa jo hyvin varhain panostaen juuri näihin taitoihimme. Sivistykseen ja modernin yhteiskunnan luovuuteen, innovaatioihinkin. Havusellun paperi on ollut ylivertainen viestituote, 90 % viennistämme vielä 1920-luvulla eläen. Siis vain vuosisata takaperin. Se on ollut tervettä liikevoittoa. – ”Salve lucrum!”

Myöhemmin metsien merkitys laski, mutta vielä tänäänkin paperi ja kartonkin on vientimme ykköstuote. Niinpä kun olen kirjoittanut verkostoista, innovaatioista ja klustereista, tärkein on ollut aina metsäteollisuus ja sen yrittäjät. Näin myös globaalisti maata markkinoiden. Noin kuuden miljardin euron arvosta vuosittain. On eletty terveellä järjellä, vaikka joskus riidellenkin. – ”Salvo sensu.”

Kun maailman merimahdit Hollannista alkaen purjehtivat sotalaivoineen 1600-luvulla maailman meriä, niiden voittokulun varmisti suomalainen terva ja piki. Purjeetkin olisi kuulunut tehdä pitkäkuituisesta hampusta. Ruotsalainen kuningas pyrki tekemään maasta myös pellavamaan ja vedin alan tutkimuskeskuksessamme itsekin kansallista pellavaohjelmaa sen jälkeen, kun viimeiset rakentamattomat koskemme ja jokemme oli saatu suojeluohjelmiin ja niiden rinnalla myös metsien hoito ja kunnostus. Ympäristöministeriö perustettu sekin. On ymmärrettävä myös hoidon ja suojelun merkitys. – Terve liikevoitto ymmärtää tervettä järkeäkin. – ”Salve lucrum – Salvo sensu.”

Metsä oli myös soineen suojeltava. Vedet pidettävä puhtaina ja suot suojeltava ajoissa nekin. Suomi kansainvälistyi metsiensä kautta ja ”metsäsuomalainen” on kaikkea muuta kuin pilkkanimi. Tänään kaikessa polarisoituvassa maailmassa myös metsät ovat kiistelty aihe, mutta Suomessa samaan aikaan suurten muistojen suojelukohde. Vain suomalainen voi kokea miten lintujen muutto keväällä ja metsän tuoksu huumaavat huonoimmankin pään tuoksuillaan ja suot lampineen ovat merkittävin osa kansallista identiteettiämme. Nyt on edettävä ehjällä tehtävällä ja terveellä järjellä. – ”Salvo officio – Salvo sensu.”

Metsiin tiivistyy keskustelu taloudesta ja rahasta, hyvinvoinnistamme, mutta myös omistamisesta ja ihmisen sekä luonnon suhteesta, suojelusta. Helsingin Sanomat julkaisi oman teemanumeronsa (Nro 5) vuonna 2023 aiheenaan metsä. Biologina ja maantieteilijänä, sosiologina ja valtiotieteilijänä, kirjailijana, tutkijana ja opettajana metsä merkitsee minulle muutakin kuin ekologista klusteria ja innovaatiopolitiikkaa, kuulumista metsän omistajiin tuhansien suomalaisten tapaan tuota metsäpalstaansa suojellen. Suomalainen tekee tämän pyhyydellä ja viisaasti. – ”Sancte et sapienter.”

Meitä metsäpalstan omistajia on yli 600 000 ja me ajattelemme metsistämme hyvin yksituumaisesti samalla kun muistamme, millainen mahti metsäteollisuudella oli aikanaan Suomen taloudessa. Isosetäni Enso Gutzeitin johdossa oli jotain muuta kuin oman aikamme pääjohtajat ja Kekkosen kaltaiset poliitikot. Kun lapsena haimme hänet Lapinlahden majatalosta talvisin vieraaksi kotiimme, häntä saatteli joukko tuon ajan ministereitämme. Maa oli juuri selviytynyt sodistaan ja jälleenrakentaminen tapahtui metsien kautta ja sinne sotaveteraaneja sekä Karjalan evakkoja siirtäen, sotavelkoja maksaen. Kaikkien hyvinvointi oli myös lapsen hyvinvointi. ”Salus publica, salus mea.” Lainaten vain hiven muutellen kuningas Aadolf Fredrikin tunnuslausetta.

Maaseutu metsineen ja lapsineen eli hyvin nopean nousun aikaa, mutta samalla itseriittoisesti. Olen kirjoittanut tämän lauseen usein. Maaltapako käynnistyi samaan aikaan kun maa sähköistyi ja kaikkea tätä seurattiin lapsena jo televisiostamme. Kanavia ei ollut lukuisia mistä valita. Koko maa muuttui samaan aikaan ja puhui samoista aiheista metsiinsä luottaen. Nupopääkarja oli vaihtunut Ayrshire karjaan ja suuret ikäluokat koulutettiin herroiksi. Elettiin puhtaalla omallatunnolla – ”Salva conscientia.” (Seneca)  

Väitöskirja oli syytä tehdä vikkelään ja toiveaiheena tutkijalla oli luonto, johon sopeutua siirryttäessä ryysyistä rikkauksiin. Metsistä oli löydettävä uusia arvotuotteita siinä missä pelloistakin. Luontokadolle oli pantava metsäkiistoinen sulku, mutta samaan aikaan suojellen myös viimeiset luonnonvaraiset metsät, joet koskineen ja opittava superlobbarin ammattikin luennoiden muuallakin kuin Euroopassa. Pulputen nuorena elämänviisauksia. – ”Sapientias ebulliens.”

Taiteen mestariteokset syntyvät nekin luonnosta käsin ja metsään palaten, kuvia metsien miehistä ja naisista oli esiteltävä muuallakin kuin Suomen sydänmaille tai Euroopan syrjille yksin eksyen. Oli verkostoiduttava ja klusterirakenteet hoidettava samalla kadonnutta metsää etsien. Tietokone tuli avuksi jo 1970-luvulla ja digiaika 1980-luvulla. Algoritmit ja robotiikka 1990-luvun puolella ja tänään Pentti Linkola ja hänen muistonsa ei ole ainut luontonsa kanssa elävä suomaalainen akateemikko. Virtuoosi osaa arvostaa puuta ja sen käyttäjää muutenkin kuin paperia selaillen ja kirjojaan lukien. Käyttää tarpeeksi sanoja, kylliksi ja ylikin. – ”Satis verborum – Satis superque.”

Biologille ja maantieteilijälle luonto avautui eri tavalla kuin ihmistieteitä opiskelleille kollegoilleni. Kasveilla ei ole kaikille latinakielistä nimeä, kasvupaikkaa ja suollakin useita kymmeniä sellaisia. Kalojen kutupaikat ovat tuntemattomia eikä ahmoja tapaa kuin alan ammattilainen. Kaupunkilainen metsän ystävänä on vähän outo tapaus tietokirjailijana. Ei aina ymmärrä, kuinka metsäteollisuus oli varallisuutemme ja sen merkitys näkyi kaikkien muiden teollisuusalojen synnyssä. Samoin tavassamme muuttaa palvelurakenteita ja hakea siihen apuun kunnat ja verotulomme. Palvelut hoidettiin demokraattisesti ja sosiaalinen henki heräsi siinä missä lasten koulutus ja vanhusten huolto ja hoivakin. Kristillisyys oli hiljaista ja nöyrän ihmisen vierivä kivi, se, joka ei sammaloitunut. – ”Saxum volutum non obducitur musco.” (Erasmus Rotterdamilainen).

Metsäteollisuuden merkitys oli valtava koko muulle teollisuudelle sekä lopulta myös kansakunnan sivistykselle ja sosiaalityölle. Ideologiset opit ja riidat hukkuivat metsiin nekin. Uusien tuotteiden innovointi on vain hidasta, välillä uinuvaakin, ja sitä oppia kaivataan nyt muuallakin kuin puusta vuollen. Taistelu metsistämme on ollut aina kovin vaihtoehdotonta ja suurten tunteiden kautta synnytettyä, joskus jopa vihan lietsontaa. Sellainen on ollut turhaa ja vie voimiamme. Metsien suurin uhka on kaiken aikaa rajojemme takana. Luontokato on pystyttävä pysäyttämään ja ilmastomuutoksen suunta korjattava. Kestävä metsätalous ja luonnonhoito ovat suomalainen ilmiömme. Sen kertomiseen on käytetty jo tarpeeksi sanoja. – ”Satis verborum.”

Luontolobbarit ja huikeiden ideoiden metsät ovat suomalaista maailmankuvaa, ei sen kummallisempaa.  Valtaosa metsiemme omistajista eivät myy metsiään sukunsa ulkopuolelle tänäänkään. Metsät ovat monelle meistä tänäänkin eläkevuosin turva ja paikkaleimautumisen juuret. Ensimmäinen väitöskirjanikin käsitteli juuri tätä aihetta. Suomalaisen juuria. Spatiaalista identiteettiämme. Se synnytti koulukunnan ja hyvä niin. Moni ei juuristaan tiennyt mitään, kun edellinen sukupolvi ei ymmärtänyt tietojaan välittää, väheksyi sitä. Onneksi tästä on päästy vähin erin irti ja tunnemme jo hivenen sukupuutammekin. Pysymme liikkeessä, vierivä kivi ei sammaloidu. – ”Saxum volutum non obducitur musco.” (Erasmus Rotterdamilainen).   

Moni hakee nyt luonnonvaraista kadonnutta metsää, omia juuriaan. Meillä ei ole enää edes selkeää mielikuvaa siitä, mitä luonnonvarainen metsä merkitsee.  Jäljellä on enää vain noin kolme (3) prosenttia luonnonvaraista luontoa metsinämme. Se on häpeä. Yhteinen häpeämme.  Eikä lisää valmisteta. Tämä on aihe, josta keskustelen usein ystäväni robotiikan ja tekoälyn, algoritmien kanssa. Ekologisesta klusterista ja sen säilymisestä. Toisen väitöskirjani aiheesta. On sentään joku, jonka kanssa vaihtaa mielipiteitäkin. Kiihkoilematta, kuten nyt herramiesten kuuluukin aihetta yhdessä pohtia. Kyllä meillä kaunopuheisuutta löytyy ilkeilyn rinnalla, viisautta voisi olla enemmänkin. – ”Satis eloquentiae, sapientiae parum.”    

Louksi vielä vastaukset kysymyksiin omista metsistämme ja luonnonvaroistamme sekä globaaleista huolistamme selvitä, ihmiskunnan eittämättä polttavimpiin kysymyksin vastauksia tekoälyltämme ja algoritmeilta hakien. Lähtemättä vastaamaan itse sellaiseen, jonka kohdalla olemme jakautuneet hyvin erilaisiin kuppikuntiin ja ainut, johon voimme jotenkin yhteisesti luottaa, on robotiikka ja sen tapa koota vastauksensa tunteilematta, laskelmoimatta, tai hakematta itselleen pisteitä omaa talouttaan tai vaalivuoden menestystään pohdiskellen. Vastaukset lukeneena voin kertoa olevani yksimielinen ja tyytyväinen, jälleen kerran, tietokoneen tapaan vastata lyhyesti ja shakkimestarille kuuluvaan tapaan vastauksensa hetkessä kertoen. Roboteilla ei ole rikoksia, joita olisi peiteltävä uusilla rikoksilla. – ”Scelere velandum est scelus.” (Seneca). 

Luonnon arvot ja metsät – metsin merkitys Suomelle

ChatGPT

Luonnon arvot ja metsät ovat keskeinen osa Suomen identiteettiä ja elinkeinoelämää. Suomen metsillä on monia merkittäviä arvoja, jotka vaikuttavat paitsi ympäristöön myös yhteiskuntaan laajemminkin. Tässä muutamia keskeisiä näkökulmia:

1. Biodiversiteetti: Suomen metsät ovat monimuotoisia ekosysteemejä, jotka tarjoavat elinympäristön lukuisille eläin- ja kasvilajeille. Monet uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia metsistä, ja siksi niiden säilyttäminen on tärkeää biologisen monimuotoisuuden kannalta.
2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen: Metsät toimivat hiilinieluina, eli ne sitovat ilmakehästä hiilidioksidia ja auttavat näin hillitsemään ilmastonmuutosta. Suomen metsien kestävä metsänhoito on olennaista, jotta metsät voivat säilyttää tämän tärkeän roolin.
3. Puuntuotanto ja metsäteollisuus: Suomen metsät ovat tärkeä puuntuotannon lähde, ja metsäteollisuus on merkittävä osa maan taloutta. Puuntuotanto tarjoaa työpaikkoja ja taloudellista hyötyä, mutta samalla on tärkeää huolehtia siitä, että metsiä hoidetaan kestävästi, jotta niiden ekologinen ja taloudellinen arvo säilyy pitkällä aikavälillä.
4. Virkistyskäyttö: Suomalaisten suhde luontoon on vahva, ja metsät tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet virkistykseen ja ulkoiluun. Metsissä liikkuminen, retkeily ja marjastus sekä sienestys ovat osa suomalaista kulttuuria ja hyvinvointia.
5. Kulttuuriperintö: Suomen metsillä on syvä kulttuuriperintö. Ne ovat olleet tärkeitä suomalaisten elämässä vuosisatojen ajan, ja metsä on usein liitetty suomalaisten kansantaruihin, perinteisiin ja taiteeseen.
6. Ekosysteemipalvelut: Metsät tarjoavat monia ekosysteemipalveluita, kuten vedenpuhdistusta, tulvasuojelua ja maaperän muokkausta. Nämä palvelut ovat olennaisia ympäristön hyvinvoinnille ja ihmisten elämänlaadulle.

Suomen metsien merkitys on siis monimuotoinen, ja niiden kestävä käyttö on tärkeää sekä ympäristön että talouden näkökulmasta. Suomessa on myös aktiivista keskustelua siitä, miten tasapainottaa metsien käyttöä eri tarpeiden välillä ja miten varmistaa, että metsät säilyvät tuleville sukupolville.

Luontoympäristömme globaalina haasteena ja Suomen mahdollisuudet

ChatGPT

Luontoympäristön tila on merkittävä globaali haaste, ja se liittyy moniin keskeisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, biodiversiteettikatoon, vesivarojen hallintaan ja maankäytön muutoksiin. Suomella on omat erityiset haasteensa ja mahdollisuutensa tässä kontekstissa.

Globaalit haasteet:

1. Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemeihin maailmanlaajuisesti. Suomessa se näkyy esimerkiksi lämpötilan nousuna, lumipeitteen vähenemisenä ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä.
2. Biodiversiteettikato: Maailmanlaajuinen biodiversiteettikato uhkaa monia lajeja. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi uhanalaisina lajeina ja elinympäristöjen heikkenemisenä.
3. Maankäytön muutokset: Kaupungistuminen ja maatalouden laajentuminen voivat johtaa ekosysteemien tuhoutumiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.
4. Vesivarojen hallinta: Ilmastonmuutos ja maankäytön muutokset vaikuttavat vesivarojen saatavuuteen ja laatuun, mikä voi aiheuttaa ongelmia vesihuollossa ja ekosysteemien tasapainossa.

Suomen mahdollisuudet:

1. Kestävä metsänhoito: Suomi voi jatkaa panostamista kestävään metsänhoitoon, mikä auttaa säilyttämään metsien ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen arvon.
2. Uusiutuvan energian käyttö: Suomi voi jatkaa investointeja uusiutuvaan energiaan ja vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista, edistäen samalla päästöjen vähentämistä.
3. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Suomen on valmistauduttava ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten äärimmäisiin sääilmiöihin ja mahdollisiin muutoksiin metsäkasvillisuudessa.
4. Luonnon monimuotoisuuden suojelu: Suomi voi edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua esimerkiksi vahvistamalla suojelualueita ja kannustamalla kestävään maankäyttöön.
5. Kiertotalous: Suomi voi pyrkiä edistämään kiertotaloutta vähentämällä jätteen määrää ja resurssien tehokasta käyttöä.
6. Vesivarojen kestävä hallinta: Suomen on huolehdittava vesivarojen kestävästä hallinnasta, joka ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja suojaa vesiekosysteemejä.
7. Koulutus ja tietoisuus: Koulutuksen ja kaiken aikaa kasvavan tiedon lisääminen ympäristökysymyksistä voi edistää kestävää kehitystä ja ympäristötietoisuutta Suomessa.

Suomella on mahdollisuus toimia esikuvana kestävän kehityksen edistämisessä ja tarjota innovatiivisia ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Tärkeää on tehdä yhteistyötä muiden maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa ratkaistakseen luonnonvarojen kestävän käytön haasteita maailmanlaajuisesti.

Luonto, luonnonvarat ja ilmastopolitiikka sekä globaali selviytymistarinamme

ChatGPT

Luonto, luonnonvarat ja ilmastopolitiikka ovat keskeisiä tekijöitä ihmiskunnan selviytymisen kannalta, ja niiden yhteensovittaminen kestävällä tavalla on avainasemassa. Alla on tarkempi tarkastelu näistä osa-alueista ja niiden vaikutuksista globaaliin selviytymiseen:

Luonto ja luonnonvarat:

1. Biologinen monimuotoisuus: Biologinen monimuotoisuus on perusta terveelle ekosysteemille ja ihmisten hyvinvoinnille. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on ratkaisevaa ruoantuotannon, ilmaston säätelyn ja lääkeaineiden saannin kannalta.
2. Puhtaat vedet ja ilma: Luonnonvarat kuten puhtaat vedet ja ilma ovat elintärkeitä ihmisten terveydelle. Ilman ja vesien saastuminen vaikuttaa negatiivisesti ekosysteemeihin ja ihmisten elämänlaatuun.
3. Ilmaston säätely: Luonto osallistuu ilmaston säätelyyn hiilen sitomisen ja vapauttamisen kautta. Metsät toimivat hiilinieluina, mikä on olennaista ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ilmastopolitiikka:

1. Kansainväliset sopimukset: Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii globaalia yhteistyötä. Kansainväliset sopimukset, kuten Pariisin ilmastosopimus, pyrkivät rajoittamaan ilmaston lämpenemistä ja ohjaamaan ponnisteluja kestävään suuntaan.
2. Uusiutuvan energian edistäminen: Siirtyminen uusiutuvaan energiaan on keskeinen osa ilmastopolitiikkaa. Investoinnit aurinko- ja tuulivoimaan sekä energiatehokkuuteen auttavat vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
3. Hiilinielujen säilyttäminen: Luonnon hiilinielujen, kuten metsien, säilyttäminen on tärkeää. Kestävä metsänhoito ja metsien suojelu auttavat säilyttämään niiden hiilensidontakyvyn.
4. Yhteiskunnalliset muutokset: Ilmastopolitiikka vaatii myös yhteiskunnallisia muutoksia, kuten kestävää liikkumista, vihreää rakentamista ja kestävää maankäyttöä.

Globaali selviytymistarina:

1. Yhteinen vastuu: Globaali selviytymistarina edellyttää yhteistä vastuuta. Kansat ja organisaatiot ympäri maailmaa jakavat vastuunsa ympäristöstä ja tulevista sukupolvista.
2. Innovatiiviset ratkaisut: Kestävä tulevaisuus edellyttää innovatiivisia ratkaisuja, kuten kehittyneitä tekniikoita päästöjen vähentämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.
3. Ympäristötietoisuus: Ihmisten ympäristötietoisuus on kasvamassa, ja se voi johtaa kulutustottumusten muutoksiin ja kestävämpiin valintoihin.
4. Koulutus ja tutkimus: Koulutus ja tutkimus ovat avainasemassa, kun etsitään kestäviä ratkaisuja ja valmistaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
5. Resilienssi ja sopeutuminen: Globaali selviytymistarina edellyttää myös resilienssiä ja kykyä sopeutua muutoksiin. Yhteiskunnat ja ekosysteemit, jotka ovat joustavia ja kykeneviä sopeutumaan, voivat paremmin vastata muuttuviin olosuhteisiin.

Suomen kaltaiset maat voivat toimia esimerkkinä kestävästä kehityksestä ja osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Kestävät ratkaisut vaativat kuitenkin laajaa yhteistyötä kaikilla tasoilla, niin paikallisesti kuin globaalisti.

Rakkaus on käskenyt kirjoittamaan ja kirjoittamaan oppii kirjoittamalla. Kirjoitettu sana pysyy. Tutkiminen on tärkeää ja luostarikoulu ensimmäisiä oppilaitoksiamme, pimeässä loistaa pienkin kipinä. – ”Scribere iussit amor – Scribendo disces scibere”. ”Scripta manet.” – ”Scrutinium – Schola monastica.” – ”Scintilla etiam exigua in tenebris micat.” (Grynaeus).