Oikeusvaltio vaiko totalitaarinen ja sotia käyvä joukko ryöstelijöitä
Kartta kertoo meistä enemmän kuin tuhat sanaa
Pace infecta – Rauha tekemättä
29.11. 2023
Forssaan muuttaessani etsiskelin sopivaa omakotitaloa ja lopulta sellaisia löytyi parikin Kaukjärven molemmilta rannoilta Loimijokiohjelmaa samalla vetäen ja muuttaen sen yleiseurooppalaiseksi Ernie-ohjelmaksi (European Rivers Network) liittyessämme EU:n jäseneksi. Mukaan tuli suuria jokilaaksoja ympäri Euroopan ja Ruotsista kaksikin (Kalix ja Emå). Itseäni miellytti etenkin brittien ja skottien rajajoki Tweed mutta vähemmän liiankin mittavat keskieurooppalaiset ystävämme sekavine ohjelmineen ja rajoineen. Sama joki kun kulki puolen Euroopan halki. Maantieteilijän regionaalinen kartta on täsmällinen eikä mitä sattuu puuhastelua mitä tehdään ja missä. Ohjelmat myös toteutetaan ja tulokset näkyvät sekä talousmaantieteen että sosiaalimaantieteen kartoilla luonnonmaantieteestä puhumattakaan ensin tavoitteina ja sitten tuloksina. Tehdyt sopimukset hoidetaan nekin – ”Pacta conventa.” Äänettömät sopimukset ja juhlapuheet eivät nyt riitä. – ”Pactum tacitum” – ”Panegyricus.”
Myöhemmin suomalainen suuruudenhulluus tai pragmaattinen kulttuuri sai lisää vauhtia kiinalaisista kumppaneistamme (Susdev China) omaksi osuudeksemme jäädessä johtaa koko globaaliksi paisunutta ohjelmaamme. Kaukjärvi Loimijoen vesistöalueella kuitenkin miellytti ihmiskasvoisen mittaisena ja muistin edellisistä tutkimuksistani koskiensuojelulait laadittaessa, kuinka vastaavan nimen hankkineita järviä löytyi muualtakin kartalta ja usein vielä samankaltaisen ruhjelaakson pitkänomaisen muodon hankkineina. Jääkausi oli runnellut maamme välillä pysähtynytkin. Syntyi poikittaisia harjuja. Poikittainen pitkä ja kapea järvi, jonka harju oli teljennyt Lahden Salpausselkien tapaan liikkumista rajoittaen. – Kun lisäksi rauha hankitaan sodan avulla, neuvottelut ovat vaikeita. – ”Paritur pax bella.”
Lähin nimikaima Tammelan ja Forssan yhteiselle kaimalle (Kaukjärvi) löytyy saaristomeren rannikolta, Varsinais-Suomen maakunnasta ajaen Uudesta kaupungista kohti Kalantia ja Vehmaantietä Tammiston suuntaan. Keskisuuren suomalaisen järven muoto on sielläkin tuo tuttu pitkulainen jääkaudelle ja sen etenemiselle ikään kuin väärään asentoon syntynyt jääkauden aikainen ruhje Tammelan ja Forssan itä-länsisuuntaisen jääkauden poikittaisharjun rantoja mukaillen. Syvänä ja kalaisana järvenä tunnettu. Niitä kun oli hankala kalastaa läpikulkumatkalla pohjoisesta etelään ja poikittaisharju vaikeutti sekin liikkumista ja harjujen raiskaamista. Luonto jos mikä on alueen paimenista paras. – ”Pastor loci.”
Suomen suurin kala (karppi) sekä todennäköisesti myös kuha ja hauki on näistä vesistä nostettu. Oma mediamme todisti kuvineen, kuinka näin tapahtui kohdallani. Paria verkkoa vedessä hetken uittaen. Kilpailijoita ei juurikaan näkynyt. Poikittaisharjuja pitkin ei juurikaan liikuta eikä pilata vesistöjäkään. Vain sota voi johtaa tässä suunnassa liikkumisen idästä länteen matkaten. Sellainen oli harvinaista ja hankalaakin näillä etäisyyksillä. Jos sellinen tie löytyi, se motitettiin ja samalla divisioona miehiä jäi mottiin suurine ja raskaine sotakoneineen. Näin kävi ukrainalaisille talvisodassa. Siinä sodassa verrattiin pieniä suuriin. – ”Parva componer magnis.”
Kolmas meitä kantahämäläisiä lähinnä oleva Kaukjärvi löytyy rajamme takaa Viipurista kaakkoon matkaten kohti Pietaria liki tarkalleen saman matkan kuin nykyiseltä rajaltamme, nyt suljetulta, Lappeenrannasta Viipuriin. Moni tuolta suunalta Hämeeseen muuttanut muistaa toki järven ja sen nykyisen Kamenka nimenkin. Kamenkan – eli suomalaisittain Kaukjärven pitkulainen muoto on tullut tutuksi satelliittikuvista, Kamenkan sotilastukikohdasta. Kuvia oli nähtävinä heinäkuussa Iltalehtiemme esittelemänä satelliittikuvinamme, eli suomalaisittain Kaukjärven varuskuntana Karjalankannaksella. Kyse on 138. moottoroidun jalkaväkiprikaatin asemapaikasta. Suomalaiset muistavat tuon parhaiten käsitteestä kärsimys. – ”Passio”. Tänään alueen paimen pani rajan kiinni. – ”Pastor loci.”
Ennen hyökkäystä Ukrainaan Kamenka oli Venäjän maavoimien vahvimpia tukikohtia Suomen ympäristössä. Tänään (27.11.2023) Helsingin Sanomat esittelee Outi Salovaaran neljän lehden täyssivun mittaisena jättiartikkelina tätä Kamenkaa otsikolla ”Vaimojen ja äitien sota.” Tällä hetkellä kamenkalaisia nuoria miehiä taistelee ainakin Donetskissa Avdijivkan seudulla. Tarkoitus oli alkujaan verrata jälleen kerran pieniä suuriin. – ”Parva componere magnis.”
Kamenka on noin 4000 sotilaan varuskunta, josta heti sodan alettua lähetettiin Ukrainaan peräti kaksi 800 sotilaan syrjäistä taisteluosasatoa. Syyskuussa rahaa kerättiin sairaankuljetusautojen renkaisiin. Renkaita tarvittiin 12 kappaletta ja rahaa 50 000 ruplaa eli noin 500 euroa. Kaikesta on puutetta ja hiiretkin ovat menettäneet pelkonsa, kertoo pitkä artikkeli elämästä karhun ja isänmaallisen runon voimalla. Köyhyys on kaikkien taitojen keksijä – ”Paupertas omnium artium repertrix”. Lukien lehden pitkän artikkelin.
Neljäs mainittava Kaukjärvi ja Kamenka löytyy kartaltamme Volgan varrelta läheltä melkein mitä tahansa jokea, järveä, soranottopaikkaa tai historiaan jäänyttä ”German-Russian” Volgan lauttureina 1700-luvun saksalaisten emigranttien matkatessa Volgan varsia katolisina emigrantteina tavaten paikallisia kulttuureja. Pietarin perintömaata sanoisi joku vähemmän aihetta tutkineena. – ” Patronium Petri.”
Tuohon aikaan muuan Peter Simon Pallas kertoi näistä tapahtumista matkoillaan Katariina Suuren aikoihin 1700-luvun lopulla ja tänään näitä kulttuureja voi tällä nimellä löytää Venäjältä sadoittain, kuten Pyhäjärviä Suomessa. Mutta se on jo sitten kokonaan toinen asia ja liittyy kulttuurimaantieteen rinnalla omaan tapaamme hahmottaa alueita ja niiden rajoja käyttäen apuna GIS teknologiaa. Näillä leveyksillä yöllinen pelko ja ikuinen rauha ovat sama asia. – ”Pavor nocturnus” – ” Pax aeterna.”
Oleellista on, että sieltä löytyy myös mm. luostarilaitoksia, joko ovat joko täysin hävitettyjä tai nyt Ukrainan tapaan maan tasalle pommitettuja kulttuurejamme. Ei mitään uutta auringon alla räjäytettäessä myös satoja kyliä ja kaupunkeja hukuttavia voimalaitoksille tarkoitettuja patoaltaitakin. Monin verroin suurempia kuin Lokan tai Porttipahdan altaat ja niiden padot hävittäen. Tulvan alle hukkuu monikulttuurisia ”Kamenka” nimeä käyttäviä kyliä ja kaupunkeja, hallinnollisia keskuksia syntyneenä joskus 1700-luvun aikana tai joku vieläkin vanhempanakin säilyen. Raha on ollut kaikkien asioiden ainoa ohjaaja. – ”Pecunia unum regimen est rerum omnium.” (Publius Syrus).
Tosin harvinaistahan se on ollut noiden alueiden historiaa tuntien ja maantiedettä seuraten myös 1900-luvulla ja nyt tänään 2000-luvulle tultaessa. Mitä kerran on ollut, sitä vastakin on. Vain välineet, joilla tuhoa ja hävitystä tehdään, ovat aiempiin sotiin ja kansainvaelluksiin verrattuna monin verroin tehokkaampia. Niinpä myös alueiden hallinnollisia ja yhtenään vaihtuvia rajoja ja nimiä ei ole syytä muutella. Näillä main sotaakin pahempi on jatkuva sodan pelko. – ”Peior est bello timor ipse belli.” (Seneca).
”Kamenka Russia” on sopiva nimi kaikille hävitettäville kylille tai taajamille. Kamenka on suomalainen Kaukjärvi, mutta ei enää Pyhäjärvi. Mikäli sota tulisi Kamenkan ja Alakurtinkin pojat laitettaisiin ekana peliin, kertoo Helin kuvaamaansa varuskuntaa ja 138. moottoroidun jalkaväkiprikaatin asemapaikan luonnetta Suomen naapurina iltalehdissämme. Helsingin Sanomien kuvaus on jo yksityiskohtaisempi ja kertoo perheiden ja vanhempien tuskasta. Mielen saloja on mahdoton lehdessä kuvata. – ”Penetralia mentis.” Toimittaja yrittää kiertotien kautta. – ”Per ambages.”
Ennen hyökkäystä Ukrainaan tätä Suomen naapurissa majailevaa varuskuntaa pidettiin valmiudessa mm. panssarivaunuineen ”Kamenkan” enteellistä nimeä kantaen. Myös Kamenkassa on alettu satelliittikuvien mukaan kaivaa juoksuhautoja, joko harjoitusmielessä tai puolustustarkoituksessa, kaivautumiskoulutusta hakien. Etenkin Alakurtissa tehdyt juoksuhautakaivannot vaikuttavat eri tarkoitukseen tehdyiltä kuin Kamenkan harjoituskaivannot. Siellä mennään kärsimysten kautta tähtiin. – ”Per aspera ad astra.”
Viron rajan tuntumassa sijaitsevassa, suomalaisille tutussa Pihkovassa majaansa pitävät 76. ilmarynnäkködivisioona, 334. kuljetuslentorykmentti ja sotilastiedustelu GRU:n erikoisjoukkoprikaati. IS:n satelliittikuvissa näkyy Pihkovan lentokenttä, jolta nousseet Iljushin IL-76 -lentokoneet ovat vieneet 76. ilmarynnäkködivisioonan ”eliittijoukkoja” Ukrainaan. Divisioona osallistui esimerkiksi Kiovan taisteluihin helmi-maaliskuussa 2022. Se on myös yhdistetty Butshan kaupungissa tapahtuneisiin sotarikoksiin, joissa tapettiin suuri määrä siviilejä– 76. divisioona on ehtinyt majailla monella puolella Ukrainaa. Venäjä käyttää sitä kovana keihäänkärkijoukkona, Helin kertoo. Pihkova kuvataan kovana keihäänkärkenä. Ukrainan kertomat luvut kaatuneista tai haavoittuneista menneen kuukauden aikana ovat äideille raskasta luettavaa Venäjälläkin. Suomalaiset muistavat. Suru-uutiset kulkivat talosta taloon, torpasta torppaan. ”Per domos.”
Mitä käsite kamenka tarkoittaa Venäjällä
ChatGPT
”Kamenka” on venäjän kielen sana, ja se tarkoittaa yleisesti ottaen ”pieniä kiviä” tai ”kivikkoa”. Käytännössä se voi kuitenkin liittyä monenlaisiin paikkoihin tai kohteisiin. Esimerkiksi:
Maantieteelliset paikat: Kamenka voi olla kaupungin tai kylän nimi. Venäjällä on useita paikkoja nimeltä Kamenka eri alueilla.
Joet ja purot: Se voi myös viitata jokiin tai puroihin, joilla on paljon kiviä pohjassa tai rannoilla.
Muut käytöt: Lisäksi sanaa voidaan käyttää monissa yhteyksissä, joissa viitataan kivisiin paikkoihin tai kohteisiin.
Jos tarkoitat jotain tiettyä Kamenkaa Venäjällä tai jos sinulla on tarkempia kysymyksiä, ole hyvä ja kerro lisää, niin voin tarjota tarkempaa tietoa.
Kamenka Suomen rajalla Karjalan kannaksella ja Volgan varrella Saratovista etelään
ChatGPT
Valitettavasti minulla ei ole tietoa tarkemmista paikoista nimeltä Kamenka Suomen rajalla Karjalan kannaksella tai Volgan varrella Saratovista etelään. Venäjällä on useita paikkoja samannimisiä kaupunkeja, kyliä tai jokia, ja ilman tarkempaa sijaintia on vaikea antaa spesifistä tietoa.
Jos etsit tietoa tietyistä Kamenka-nimisistä paikoista, suosittelen tarkistamaan ajantasaiset paikannimet ja maantieteelliset tiedot Venäjän kartasta tai muista luotettavista lähteistä. Paikalliset karttapalvelut tai viranomaisten sivustot voivat tarjota yksityiskohtaista tietoa näiden paikkojen sijainnista ja ominaisuuksista.
GIS ja robotiikka, algoritmit
ChatGPT
Geoinformatiikka (GIS eli Geographic Information System) ja robotiikka ovat kaksi erilaista teknologia-alaa, jotka voivat kuitenkin liittyä toisiinsa monin tavoin, erityisesti algoritmien avulla. Tässä on lyhyt yleiskatsaus kunkin alan merkityksestä ja mahdollisista yhteyksistä:
Geoinformatiikka (GIS):
GIS on tietokoneavusteinen järjestelmä, joka kerää, tallentaa, analysoi ja esittää maantieteellistä tietoa.
GIS hyödyntää karttoja ja muita geospatiaalisia tietoja päätöksenteossa ja analysoinnissa eri aloilla, kuten kaupunkisuunnittelussa, ympäristötieteissä ja maankäytön suunnittelussa.
GIS voi integroida erilaisia datatyyppejä, kuten paikkatietoja, kuvia, satelliittidataa ja muita paikkatietoon liittyviä tietoja.
Robotiikka:
Robotiikka kattaa fyysisiä laitteita ja järjestelmiä, jotka voivat suorittaa tehtäviä autonomisesti tai etänä.
Robotiikkaa käytetään monilla aloilla, kuten teollisuudessa, terveydenhuollossa, pelastustehtävissä ja tutkimuksessa.
Algoritmit ovat olennainen osa robotiikan toimintaa, ohjaten robottien liikettä, päätöksentekoa ja vuorovaikutusta ympäristön kanssa.
Algoritmit:
Algoritmit ovat sarja ohjeita tai sääntöjä, jotka ohjaavat tietokonetta suorittamaan tiettyjä tehtäviä.
GIS:ssä algoritmit voivat liittyä paikkatiedon analysointiin, kartanmuodostukseen tai paikkatiedon visualisointiin.
Robotiikassa algoritmit ohjaavat robotin toimintaa, kuten liikkumista, tehtävien suorittamista ja sensoritietojen käsittelyä.
Yhteydet:
Roboottien paikkatiedon käyttö: Robotiikassa voidaan käyttää paikkatietoa navigointiin ja ympäristön hahmottamiseen. Tässä GIS voi tarjota kartta-aineistoa ja paikkatiedon analysointityökaluja.
Algoritmien sovellukset: Algoritmit voivat auttaa sekä GIS:ssä että robotiikassa. Esimerkiksi koneoppiminen ja tekoäly voivat parantaa GIS-analyysejä ja robotin kykyä sopeutua ympäristöön.
Yhdistämällä GIS, robotiikka ja algoritmit voidaan kehittää edistyneempiä järjestelmiä, jotka voivat automatisoida monimutkaisia tehtäviä ja parantaa päätöksentekoa liittyen paikkatietoon. Esimerkkejä voivat olla autonomiset ajoneuvot, jotka käyttävät GIS-tietoa reitin suunnitteluun ja robotit, jotka käyttävät paikkatietoa ympäristön tutkimiseen.
Näin tehdään ei koskaan viinin vaikutuksen alaisena – ”Per vinum.”