Narsismi ja valta – poliittiset liikkeet

Qualis rex, talis grex – Millainen kuningas, sellainen lauma.  

Historia Magistra Vitae – Historia on elämän opettaja

15.01. 2024

Olen kirjoittanut runsaasti narsismista ja sen häiriöistä. Narsismia ja sen esiintymistä voi pitää jossain määrin myös oman aikamme vitsauksena ruokkimalla narsistista valtaa ja menestystä. Vaalien aikaan olemme seuraamassa usein ilmiöitä, joiden kohdalla ei voi välttyä epäilyltä ilmiöstä, jossa valta ja sen merkitys on osa myös häiriintynyttä narsistista persoonallisuutta. Narsismi tuo eteemme ilmiöitä, jotka ovat yhteiskunnalle kalliita. Häiriintynyt narsismi on tarpeeton osa järjestäytynyttä ja algoritmien kanssa hoidettavaa yhteiskuntaamme. Tarpeeton on kallista – ”Quod non opus est, esse carum est.”

Koska meillä on nykyisin käytössä myös robotiikka ja sen kyky määritellä myös poikkeavia piirteitämme ja niiden luonnetta osana yhteiskuntamme toimintaa, siinä missä diagnostisoida sairauksia, miksi emme kysyisi tekoälyltä ja algoritmeilta, mitä narsismi yhteiskunnallisesti voisi tarkoittaa ja onko yhteiskunnassamme havaittavissa tällaisia sairaita piirteitä? Edellinen kirjani käsittelee sosiaalisen median ja algoritmien välistä dilemmaa. (Sosiaalisen median sekä tekoälyn yhteiskunnallinen dilemma).

Robotiikalle ja algoritmeille, tekoälyllemme, meidän ei ole tarvis peitellä sellaista, joka olisi algoritmeille vahingollista tai tekoälyn käyttöä ja sen uskottavuutta vähentävää. Se ei osallistu vaaleihin, eikä sillä ole omaa lehmää ojassa. Shakkia pelatessa se käyttää vain algoritmien antamia ohjeita ja oikein ohjelmoituna voittaa aina. Myös silloin kun vastassa on shakin hallitseva mestari. Narsisti ihmisenä vain kuvittelee olevansa mestari, olkoonkin että lopulta häviääkin kolmen siirron mattiin. Tällaiset poliitikot ja johtajat ovat vaarallisia, ei vain vahingoksi yhteiskunnallemme. Tämä kaikki on nykyisin tarpeetonta. Tarpeeton kun on meille kallista. – ”Quod non opus est, asse carum est.”

Toisaalta nyt elämässämme algoritmien ajassa, menestyminen kilpailussa ei johda robotiikan kohdalla narsistiseen tarpeeseen tulla ihailluksi, tai hankkia itselleen valtaa tai taloudellisia etuuksia. Tappion hetkellä algoritmien asema yhteiskunnallisena vaikuttajana tai poliittisena johtajana on yhtä uskottava tai merkityksetön tekoälyn omana kokemuksena, kuin komean ja kaikkien myös odottaman voiton hetkellä. Me joko luotamme tietokoneisiimme tai sitten emme. Pääsääntöisesti ihmiset luottavat kompassiin ja kompassin ominaisuuksia jopa korjaavaan tietokoneeseen, kuin luottavat omaan suunnistuskykyynsä valtameren yli purjehtien tai lentäen. Näin myös silloin, kun usko koneen ylivertaisuuteen laskutoimitusten teossa olisi jonkin verran horjuva päreitä pirtissään poltellen ja helmitaulua käyttäen. Kun algoritmeista mitään ymmärtämättömiä tapaa vaativissa tehtävissä, poliitikkoina ja pääjohtajinamme, antakoon Jumala sen päättyä hyvin. – ”Quod Deus bene vertat.”

Mitä tekoäly sanoo narsismista ja sen lähteistä? Entä politiikasta, jossa mukana on narsistisia piirteitä johtajineen? Vaalien alla on hyvä ymmärtää myös sellaisia käsitteitä, joista narsistiset johtajat on tehty. Miksi emme kysyisi algoritmeilta myös narsismista ja sen merkityksestä vaaleja käyden vuonna 2024? Olisiko syytä tuntea narsismi ja sen häiriöt vaaliuurnille mennessämme? Onko olemassa tervettä narsismia siinä missä terveitä juomatapoja ja tervettä nuhakuumetta ja koleraa? Ei ole. Sikäli kun tiedän. – ”Quod sciam.” Vaaleihin mentäessä me emme suorita ehdokkaillemme testejä varmistaen, ovatko varmasti terveitä ja vailla narsistisia häiriöitä. Mikä on järjetöntä. – ”Quod obsurdum est.”. Stalin, Hitler, Mao jne. määrätön määrä kansanmurhia järjestäneitä kansakuntiensa johtajia saa edelleen myös seuraajia. Miten sellainen voidaan sallia oman teknologiamme ja algoritmien aikaa eläenkin? Antakoo

n Jumala sen päättyä hyvin. – ”Quod Deus bene vertat.”

Mitä tarkoittaa poliittinen narsismi

ChatGPT / Algoritminen vastaus: Tekoäly ja robotikka.

”Poliittinen narsismi” viittaa termiin, jota käytetään kuvaamaan poliittista johtajaa tai poliittista järjestelmää, joka osoittaa henkilössä narsistisia piirteitä.

Narsismi on persoonallisuushäiriö, joka ilmenee:

a) voimakkaana itserakkautena, b) tarpeena ihailulle ja c) vähäiselle kyvylle empatiaan.

Kun tätä käytetään poliittisessa yhteydessä, se viittaa usein vallankäyttäjiin, jotka ovat:

1) Taipuvaisia autoritaariseen hallintotapaan, keskittävät vallan itseensä ja pyrkivät voimakkaasti vahvistamaan omaa arvovaltaansa.

Poliittinen narsismi voi ilmetä eri tavoin. Johtajat, jotka käyttävät poliittista narsismia, saattavat:

2) Pyrkiä luomaan kultin persoonallisuudelleen, käyttämään vallankäyttöä omien tavoitteidensa edistämiseksi ja osoittamaan vähän huomiota muiden mielipiteille tai tarpeille.

3) He saattavat myös välttää vastustajien tai kriitikoiden arvostelua, ja heitä voi vaivata voimakas tarve olla jatkuvan ihailun kohteena.

On tärkeää huomata, että termi ”poliittinen narsismi” ei ole virallisesti diagnosoitu psykiatrinen käsite, vaan se on enemmän kuvaava ilmaus, joka:

4) Viittaa tiettyihin piirteisiin tai käyttäytymismalleihin poliittisessa kontekstissa. Keskustelut ja arvioinnit poliittisesta narsismista voivat vaihdella, ja ne voivat olla osa laajempaa keskustelua johtajuudesta, hallinnosta ja demokraattisista periaatteista.

Narsismi ja valta

ChatGPT/ Algoritminen vastaus: Tekoäly ja robotiikka.

Narsismi ja valta voivat olla monimutkainen yhdistelmä, erityisesti kun tarkastellaan niitä yksilöiden tai johtajien tasolla.

Narsismi on persoonallisuushäiriö, joka ilmenee voimakkaana a) itserakkautena, b) tarpeena ihailulle, ja c) vähäisellä kyvyllä empatiaan. Kun narsismi liittyy valtaan, se voi johtaa erilaisiin seurauksiin:

1. Vallan väärinkäyttö: Narsistinen yksilö saattaa käyttää valtaansa väärin:

 a) Tavoitellessaan omaa etuaan, b) Osoittaakseen ylemmyyttään tai c) Välttääkseen kritiikkiä. Tällainen henkilö voi pyrkiä d) Hallitsemaan muita, e) Manipuloimaan tilanteita ja f) Korostamaan omaa asemaansa.

• Autoritaarinen hallintotapa: Narsistiset johtajat voivat olla taipuvaisia valitsemaan a) Autoritaarisia hallintotapoja, jossa b) Päätöksenteko keskittyy heidän käsiinsä, ja c) He pyrkivät vahvistamaan hallintoaan voimakkaasti.

Mitä tästä kaikesta seuraa:

• Vaikeudet yhteistyössä: Narsistinen yksilö saattaa kohdata a) Vaikeuksia tehokkaassa yhteistyössä, koska hän voi olla b) Vastahakoinen kuuntelemaan muiden näkemyksiä ja c) Kyvytön arvostamaan muiden panosta.

Yhteenveto:

• Ylimielisyys ja ylenkatse: Narsistinen valta voi ilmetä a) Ylimielisyytenä ja ylenkatseena muita kohtaan. Johtaja voi b) Vähätellä muita ja c) Nähdä itsensä ylivertaisena.

Toisaalta narsistiset piirteet eivät välttämättä aina johda negatiivisiin seurauksiin. Jotkut tutkimukset ovat ehdottaneet, että tietynasteinen narsismi voi liittyä johtajuuden piirteisiin, kuten rohkeuteen, itsevarmuuteen ja kykyyn ottaa riskejä.

On tärkeää huomata, että narsismi on monimutkainen ja moniulotteinen ilmiö, eikä kaikki narsistiset yksilöt ole samanlaisia. Narsistisia piirteitä voidaan nähdä eri asteina, ja niiden ilmeneminen voi vaihdella yksilöittäin.

Häiriintynyt narsismi ja valta

ChatGPT / Algoritminen vastaus. Tekoäly ja robotiikka

Häiriintynyt narsismi, joka tunnetaan myös nimellä patologinen narsismi, viittaa voimakkaampaan ja haitalliseen muotoon narsismista.

Tämä ilmenee voimakkaana a) itserakkautena, b) kyvyttömyytenä empatiaan ja muiden c) manipulointina tai d) hyväksikäyttönä. Kun tällaiset piirteet yhdistetään vallankäyttöön, se voi aiheuttaa erityisen ongelmallisia tilanteita. Tässä on joitakin piirteitä ja vaikutuksia, jotka voivat liittyä häiriintyneeseen narsismiin ja valtaan:

1. Manipulointi ja kontrollointi: Häiriintyneesti narsistinen henkilö voi a) käyttää valtaansa manipuloidakseen muita ja b) saadakseen hallinnan tilanteista. Hän voi c) käyttää taitavasti muita hyväkseen d) omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
2. Kyvyttömyys vastaanottaa kritiikkiä: Häiriintyneesti narsistinen johtaja voi a) sietää huonosti kritiikkiä tai vastustusta. Hän saattaa b) reagoida vihamielisesti tai kostolla, c) pyrkien säilyttämään täydellisen hallinnan ja vallan.
3. Epärealistinen itserakkaus: Tällainen yksilö voi olla a) liioitellun itserakas ja b) odottaa jatkuvaa ihailua. Hän saattaa c) nähdä itsensä muita ylemmäksi ja d) vähätellä muiden kykyjä.
4. Empatian puute: Häiriintyneesti narsistinen johtaja voi olla a) kyvytön empatiaan, mikä b) vaikeuttaa muiden tarpeiden ja näkökulmien ymmärtämistä. Päätökset voivat c) keskittyä hänen omaan hyötyynsä d) ilman huomiota muiden kärsimykselle.
5. Korruptio ja hyväksikäyttö: Valtaa käytetään usein a) omaksi hyödyksi, ja tämä voi ilmetä b) korruption, c) hyväksikäytön ja d) muiden vääryyksien muodossa.

Häiriintynyt narsismi ja valta voivat muodostaa huonon yhdistelmän, joka voi johtaa epävakaisiin ja haitallisiin poliittisiin tai organisaatiollisiin olosuhteisiin. On tärkeää tunnistaa nämä piirteet ja niiden vaikutukset, jotta voidaan a) ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, kun ne b) uhkaavat yksilöiden tai c) yhteisöjen hyvinvointia.

Narsisti johtajana

ChatGPT /Algoritminen vastaus: Tekoäly ja robotiikka

Narsistinen johtaja voi olla haasteellinen työympäristössä tai organisaatiossa, koska a) narsistiset piirteet voivat vaikuttaa johtamistapaan ja b) vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin. Tässä on joitakin piirteitä ja vaikutuksia, jotka voivat liittyä narsistisen johtajan toimintaan:

1. Itserakkaus ja tarve ihailulle: Narsistinen johtaja voi olla a) poikkeuksellisen itserakas ja b) tarvita jatkuvaa ihailua alaisiltaan. Hän voi c) pyrkiä vahvistamaan omaa asemaansa ja näkemystään d) oman kyvykkyytensä ylivertaisuudesta.
2. Vähäinen empatia: Narsistisella johtajalla voi olla a) vähäinen kyky asettua muiden asemaan tai ymmärtää muiden tarpeita. Tämä voi b) johtaa päätöksiin, jotka c) heijastavat vain johtajan omaa etua.
3. Manipulointi ja valheellisuus: Narsistinen johtaja voi käyttää a) manipulointia ja b) valheellisuutta saavuttaakseen c) omat tavoitteensa. Hän voi pyrkiä a) hallitsemaan tietoa ja b) viestintää pitääkseen yllä kuvaa c) omasta ylivertaisuudestaan.
4. Vastustuksen huonosti sietäminen: Narsistinen johtaja voi kohdata a) vaikeuksia sietää vastustusta tai kritiikkiä. Hän saattaa b) reagoida aggressiivisesti tai c) käyttää valtaansa tukahduttaakseen opposition.
5. Kilpailu muiden kanssa: Narsistinen johtaja voi nähdä muut johtajat tai kollegat a) kilpailijoina eikä b) tiimikumppaneina. Hän saattaa c) pyrkiä ylittämään muut d) osoittaakseen oman ylivertaisuutensa.
6. Riskialtis päätöksenteko: Narsistinen johtaja voi olla a) taipuvainen tekemään riskialttiita päätöksiä, jotka b) palvelevat hänen omaa kunnianhimoaan ja egoaan, vaikka ne c) voivat olla haitallisia organisaatiolle tai tiimille.

On tärkeää huomata, että narsistiset piirteet voivat ilmetä eri asteina, ja kaikki narsistiset johtajat eivät välttämättä toimi samalla tavalla. Joissakin tapauksissa narsistiset piirteet voivat myös liittyä tietyntyyppisiin menestyvän johtamisen ominaisuuksiin, mutta liiallisena ne voivat johtaa ongelmiin ja epäterveeseen organisaatiokulttuuriin. Työyhteisön on tärkeää olla tietoinen näistä piirteistä ja tarvittaessa ottaa käyttöön toimenpiteitä terveen organisaatiokulttuurin ylläpitämiseksi.

Narsismi sosiaalisena ja yhteiskunnallisena ilmiönämme

ChatGPT / Algoritminen vastaus: Tekoäly ja robotiikka

Narsismi voi ilmetä sekä yksilötasolla että laajemmin yhteiskunnallisena ilmiönä. Yhteiskunnallisena ilmiönä narsismi voi vaikuttaa a) sosiaalisiin rakenteisiin, b) kulttuuriin ja c) vuorovaikutukseen. Tässä joitakin näkökulmia narsismista sosiaalisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä:

1. Somekulttuuri: Sosiaalinen media voi vahvistaa narsistisia piirteitä a) yksilöissä ja b) yhteiskunnassa laajemmin. Some tarjoaa; a) foorumin itseilmaisulle, ja b) narsistiset yksilöt saattavat käyttää sitä c) jatkuvan ihailun ja d) huomion saamiseen.
2. Kilpailullinen yhteiskunta: Yhteiskunta, joka korostaa a) voittamista, b) menestystä ja c) yksilön etuja, voi luoda ympäristön, jossa d) narsistiset piirteet palkitaan. Tällainen kilpailullinen kulttuuri voi kannustaa yksilöitä korostamaan e) omaa menestystään f) muiden kustannuksella.
3. Kulutuskulttuuri: Yhteiskunta, joka keskittyy kuluttamiseen ja materiaalisiin saavutuksiin, voi edistää narsistisia piirteitä, kuten a) itserakkautta ja tarvetta b) näyttäytyä ylivertaisena muiden silmissä.
4. Johtajuus ja päätöksenteko: Narsistiset piirteet voivat vaikuttaa johtamiseen yhteiskunnan eri tasoilla. Johtajat, joilla on vahvat narsistiset piirteet, saattavat ajaa a) omaa etuaan muiden kustannuksella, mikä b) voi vaikuttaa laajemmin yhteiskunnallisiin rakenteisiin.
5. Empatian väheneminen: Yhteiskunnassa, jossa narsismi korostuu, empatian väheneminen voi johtaa vähäisempään yhteisöllisyyteen ja solidaarisuuteen. Ihmiset voivat olla a) vähemmän halukkaita asettumaan muiden asemaan tai b) auttamaan muita.
6. Kulttuuriset normit ja arvot: Yhteiskunta voi muokata kulttuurisia normeja ja arvoja niin, että ne tukevat narsistisia piirteitä. Esimerkiksi kulttuuriset ihanteet, jotka korostavat a) ulkonäköä, b) menestystä ja c) voittamista, voivat d) edistää narsismia.

On tärkeää huomata, että narsismi yhteiskunnallisena ilmiönä ei ole aina negatiivinen. Joissakin tapauksissa narsistiset piirteet voivat liittyä tietyntyyppiseen kilpailuhenkisyyteen, innovatiivisuuteen ja rohkeuteen. Kuitenkin liiallisena tai epäterveenä ilmiönä narsismi voi heikentää yhteiskunnan eheyttä ja aiheuttaa ongelmia vuorovaikutuksessa, päätöksenteossa ja suhteissa. Tutkimus ja yhteiskunnallinen keskustelu narsismista voivat auttaa ymmärtämään sen monimutkaisuutta ja vaikutuksia paremmin.

Narsismi ja poliittiset liikkeet

ChatGPT/ Algoritminen vastaus: Tekoäly ja robotiikka

Narsismi voi ilmetä myös poliittisissa liikkeissä ja johtajissa, ja se voi vaikuttaa merkittävästi liikkeen toimintaan ja dynamiikkaan. Tässä muutamia tapoja, joilla narsismi voi näkyä poliittisissa yhteyksissä:

1. Johtajan persoona: Narsistisen johtajan piirteet voivat heijastua hänen poliittiseen persoonaansa. Hän saattaa a) korostaa omaa ylivertaisuuttaan, b) kaipaavansa jatkuvaa ihailua ja c) osoittavan vähäistä empatiaa vastustajiaan kohtaan.
2. Vallankäyttö ja autoritarismi: Narsistinen poliittinen johtaja voi pyrkiä keskittämään valtaa itselleen ja käyttämään sitä oman agendansa edistämiseksi. Autoritaarinen hallintotapa, joka a) perustuu vahvaan johtajuuteen ja b) vähäiseen vastuuntuntoon, voi olla c) narsistisen poliittisen liikkeen ominaispiirre.
3. Polarisointi ja vihamielisyys: Narsistinen poliittinen liike voi olla taipuvainen polarisoimaan yhteiskuntaa ja luomaan vihamielistä ilmapiiriä. Johtaja saattaa hyödyntää a) ”me vastaan he” -retoriikkaa, joka b) korostaa ryhmän yhtenäisyyttä ja samanaikaisesti c) demonisoi vastustajia.
4. Kultinomaiset piirteet: Poliittinen liike, joka heijastelee narsistisen johtajan persoonaa, voi muistuttaa a) kultinomaisia piirteitä. Se voi vaatia jäseniltään b) ehdotonta lojaaliutta johtajaa kohtaan, c) rajoittaa kriittistä ajattelua ja d) korostaa johtajan asemaa korkeampana auktoriteettina.
5. Epärealistiset lupaukset ja suuruuden harha: Narsistinen poliittinen johtaja saattaa tehdä a) epärealistisia lupauksia ja käyttää b) suuruuden harhaa houkutellakseen kannattajia. Hänen c) visionsa voi olla liioiteltu, ja hän voi d) vähätellä vastustajiensa kykyä tai motiiveja.
6. Kritiikin torjunta: Narsistinen poliittinen liike voi olla taipuvainen torjumaan kaikenlaisen kritiikin ja pyrkivän tukahduttamaan vastustusta. Tämä voi johtaa a) heikkoon hallintoonsa ja b) heikentää demokraattisia periaatteita.

On kuitenkin tärkeää huomata, että narsistiset piirteet eivät ole välttämättä aina haitallisia poliittisessa kontekstissa, ja poliittiset liikkeet voivat vaihdella suuresti niiden ilmenemisessä. Tutkimukset narsismista poliittisessa yhteydessä voivat tarjota syvällisempää ymmärrystä siitä, miten nämä piirteet vaikuttavat a) poliittiseen päätöksentekoon ja b) yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

Lopuksi:

Valta ja narsismi

ChatGPT / Algoritminen vastaus: Tekoäly ja robotiikka

”Valta” ja ”narsismi” ovat kaksi erilaista käsitettä, mutta ne voivat joskus liittyä toisiinsa, erityisesti kun puhutaan vallankäytöstä ihmisten välisissä suhteissa tai yhteiskunnallisissa rakenteissa. Tässä on lyhyt selitys kummastakin käsitteestä:

1. Valta: Valta viittaa kykyyn vaikuttaa toisiin tai ohjata tapahtumien kulkua. Se voi ilmetä monin eri tavoin, kuten a) poliittisena valtana, b) taloudellisena valtana tai c) sosiaalisena valtana. Vallankäytöllä on suuri merkitys yhteiskunnallisissa rakenteissa, ja se voi olla sekä myönteinen että kielteinen voima riippuen siitä, miten sitä käytetään.
2. Narsismi: Narsismi on persoonallisuushäiriö, jolle on ominaista a) itserakkaus, b) itsekeskeisyys ja c) empatian puute muita kohtaan. Narsistinen henkilö voi pyrkiä vahvasti a) omaan etuunsa, olla b) kyvytön empatiaan ja c) käyttää muita hyväkseen. Narsismi voi ilmetä monin eri tavoin, ja se voi vaihdella vakavuudeltaan. On tärkeää huomata, että kaikki itserakkautta osoittavat ihmiset eivät välttämättä täytä narsistisen persoonallisuushäiriön diagnostisia kriteerejä.

Näiden kahden käsitteen välillä voi olla yhteys, kun yksilö, joka käyttää valtaa, osoittaa narsistisia piirteitä. Tällöin vallankäyttö voi muuttua manipulatiiviseksi ja itsekeskeiseksi, mikä voi aiheuttaa haittaa muille ja yhteisölle.

On tärkeää tunnistaa ja käsitellä vallankäyttöä ja narsismia asianmukaisesti, olipa kyse sitten yksilöiden välisistä suhteista tai laajemmasta yhteiskunnallisesta kontekstista. Terapeuttinen tuki ja ammattiauttajien apu voivat olla tarpeen, jos nämä piirteet vaikuttavat merkittävästi a) yksilön toimintakykyyn tai b) yhteisöön.

Häiriintynyt narsisti vallankäyttäjänä

ChatGPT / Algoritminen vastaus: Tekoäly ja robotiikka

Häiriintynyt narsisti, joka käyttää valtaa, voi aiheuttaa monenlaisia haasteita ympäröiville ihmisille ja yhteisölle. Häiriintynyt narsisti viittaa henkilöön, jolla on voimakkaat narsistiset piirteet ja joka ilmentää näitä piirteitä poikkeuksellisen voimakkaasti. Tämä voi sisältää a) itserakkauden korostumista, b) empatian puutetta, c) vahvaa tarvetta ihailulle ja d) kyvyttömyyttä nähdä muiden tarpeita.

Kun tällainen henkilö päätyy vallankäyttäjän rooliin, se voi johtaa useisiin ongelmiin:

1. Manipulaatio: Häiriintynyt narsisti saattaa käyttää manipulointia saavuttaakseen omat tavoitteensa. Tämä voi liittyä a) muiden hyväksikäyttöön, b) valheisiin ja c) pelien pelaamiseen saadakseen etua.
2. Empatian puute: Vallankäytön yhteydessä narsistisella henkilöllä voi olla vaikeuksia ymmärtää tai ottaa huomioon muiden ihmisten tunteita ja tarpeita. Tämä voi johtaa a) epäoikeudenmukaisiin päätöksiin ja b) käytökseen.
3. Konfliktit: Häiriintynyt narsisti saattaa aiheuttaa jatkuvaa konfliktia ympäristössään, koska hän voi olla a) vaikea työtoveri tai b) esimies. Hän voi pyrkiä pitämään yllä valta-asemaansa c) voimankäytöllä ja d) uhkaavalla käytöksellä.
4. Organisaation heikkeneminen: Jos narsistinen vallankäyttäjä on asemassa, jossa hänellä on merkittävää vaikutusvaltaa, tämä voi vaikuttaa koko organisaation toimintaan. Organisaatiossa voi olla a) vaikeuksia toimia tehokkaasti ja b) ylläpitää terveitä ihmissuhteita.

On tärkeää tunnistaa tällainen käytös ja pyrkiä käsittelemään sitä asianmukaisesti. Organisaatioissa voi olla tarpeen ottaa käyttöön asianmukaiset käytännesäännöt, a) tarjota koulutusta ja mahdollisesti b) harkita ammattiavun hakemista sekä c) narsistin että hänen d) uhriensa auttamiseksi.

Quod bene notandum – Mikä pantakoon hyvin merkille

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

Qualis avis, talis cantus – Millainen lintu, sellainen laulu.

Suomalaisen narsismin lähteet

Kun kirjoitan narsismista, se tuo mieleeni kuvauksen miehistä Marsissa ja naista Venuksessa. Samaan aikaan lukemistani kirjoista ja suomalaisista miehistä Jörn Donnerin muistelmat hänen täytettyään 80-vuotta. Donnerin elämä ja sen kaari kulki läheltä narsismin lähteitä ja hänen tuotantonsa kosketti etenkin sodan jälkeisen Suomen suuren ikäluokan lapsia. Tänään tuon maailman muisto on etääntynyt niistä kertomuksista, joita lapsemme liittävät sosiaalisen median teoksiinsa, saati isovanhempiensa elämään agraarin Suomen kasvatteina. Tuolloin saadut neuvot oli mahdollista tiivistää kahteen sanaan: ”Hanki elämä” – ”Fac ut vivas.”

Olisi väärin lopettaa artikkelinsa narsismista ja sen lähteistä puhtaasti oman aikamme algoritmien tuotteisiin roboteista puhuen, sivuamatta lainkaan kirjoituksiani Jörn Donnerin täyttäessä 80-vuotta, sekä unohtaen kaikki se, minkä muistamme suomalaisesta politiikasta ja sen historiasta, peilaten vaalimme 1960-luvun tai 1980-luvun ilmiöihimme. Väliin kun mahtuu myös 1970-luku, jolloin kansakunta kasvoi ulos niistä agraarin ajan hengistä, jotka mahtuivat joko Urho Kekkosen ajan Suomeen tai sitä edeltäneeseen aikaan. Käsite narsismista on vahvasti aikaan sidottu ilmiö, siinä missä kykymme käsitellä tunteitamme, sekä liittää ne muistelmineen usein vääriin mielikuviin historiastammekin. Jos meitä neuvottiin aikanaan tyyliin: ”Fac ut vivas”, tänään se neuvo kuuluu: ”Fac simile” – Tee samalla lailla. ”Fac si facis!” – ”Tee se, jos aiot tehdä.” Jokainen on oman onnensa seppä. – ”Faber est suae quisque fortunae.”

Jörn Donner 80-vuotta

Maanantaina 4. helmikuuta 2013

Jörn Donner täyttää 80 vuotta. Suomessa narsismi on liki sama käsite kuin Donner menneen ajan muistona. Donner on kirjoittanut elämästään kirjan, jota tehdessään hän on hävittänyt dokumentit polttamalla 3000 kirjettä. Donnerin teko on hyvin suomalainen ja syntyy kuva suomettuneesta Donnerista. Tätä samaa kuvaa vahvistaa television esittelemä dokumentti, joka pyrkii ruotsalaisten suulla vakuuttamaan, kuinka Suomi on ollut Ruotsin itäinen maakunta aina 1100-luvulta, vaikkei silloin ollut koko Ruotsin valtiota, saati valtioliittoa. Hyvä jos Suomi löytyi saarena kartalta. Kun näitä säkeitä lukee, syntyy suuttumus. Suuttumus saa aikaan säkeitä. – ”Facit indignatio versum.” (Juvenalis).

Oman aikamme kerrontaa

Kun historiaa rakennellaan tarkoitushakuisesti, hävitetään dokumentit, hypitään vuosisataisia loikkia niitä yhdistellen omintakeisen logiikan avulla da Vinci koodin tapaan. Faktat ja fiktiot elävät samassa kertomuksessa ja Donner myöntää oman historiatulkintansa olevan juuri tätä proosaa. Jokainen poimikoon siitä itselleen mieluisat kohdat, ja karsikoot pois ne osat, jotka eivät miellytä. Tuhanteen sivuun mahtuu myös muutama mieluisa kolmen kertojan kirjoittamana. Kirjailijaelämässä vain huhulla on siivet. ”Famat volat.” (Vergilius). Ja nälkä on paras mauste. – ”Fames optimum condimentum.” (Sokrates, Cicero).

Turkki ei ole kiinnostunut enää Euroopan Unionista, tietää Helsingin Sanomat (4.2). Vain joka kolmas haikailee enää unionin jäseneksi. Tämä unionista haikaileva teollistuneimman ja rikkaimman osan Turkki tuli minulle tutuksi kiertäessäni maata edellisen vuosikymmenen aikana. Silloin elimme kokonaan eri aikaa ja Turkin EU kelpoisuutta tarkkaili ja ohjaili suomalainen komissaari Olli Rehn. Kaikki kiittelevät nyt suomalaista. Jäsenyys unionissa ei olisi nyt herkkua. Tänään samainen Olli on ehdolla Suomen presidentiksi. Eivät ole samoja henkilöitä ensinkään. Toinen kun pelasi myös jalkapalloa, ja kertoili toimittajille narraatioita, joista ei kukaan ottanut selvää. Kirjoitti sitten mieleisensä. Ollin oppivuodet olivat maalaisliiton ja Suomen maaseudun suuruuden ajan kirjomaa. Tuolloin elettiin Savossakin hyvin itseriittoisesti ja vasta myöhemmin muistaen hämärästi Kekkosen ajan muistot sekä Tehtaankadun vierailut. Tänään tuolloin tehtyjä ei voi tehdä tekemättömäksi. – ”Facta infecta fieri nequeunt.” Ei edes taiteiden tiedekunta. – ”Facultas artium.”

Miehet Marsista naiset Venuksesta

Vuosikymmen muuttaa maailmaa ja Turkin ohella myös britit pohtivat unionin asemaa uudessa valossa, siinä missä luonnollisesti myös suomalaiset. Syntyi protesti, jossa oma kansallinen identiteettimme ja kansantaloutemme pantiin puntariin etenkin työläisiksi aiemmin kokeneiden keski-ikäisten miesten toimesta. Organisoitui Timo Soinin näköinen perussuomalainen liike, joka laajeni miesten edustamana koko maan kattavaksi suurimmaksi puolueeksemme. Vielä hetki aiemmin Veikko Vennamo oli mukana, ja minä lausuin runoja hänen tupailloissaan vuodesta 1959 alkaen, perustaen puoluetta alle kymmenvuotiaana. Sitäkin Pohjois-Savossa, Pieksämäellä yhdessä korpikommunistien ja Kajalan evakkojen kanssa. Heitä tulevana poikkitieteisenä tutkijana tarkalla korvalla kuunnellen. Lapset ovat tarkkakorvaisia ja runoja lausuvat kuuntelevat jopa lauserakenteita ja tavujen painotuksiakin, salattua sanomaa hakien. Oli niitäkin sotaveteraaneja, joiden ääni värähti puhuttaessa menetetyistä kartanoista rajan takaa Karjalasta Savoon muuttaen. Eivät ne mitään hämäläisiä kartanoita toki olleet. Jo tuolloin käytettiin vääriä sanoja. – ”Falsa verba.” Joku neuvoikin panemaan suuta soukemmalle. – ”Favete linguis!” (Horatius). Puhujat olivat naisia. Naisen mielen ohjailua on ajanhukkaa.” – ”Feminae naturam regere desperare est otium.” (Publius Syrus).    

Miesten tapa toimia syvässä kriisissään muistutti psykologi John Grayn esittämää käytäntöä, ja naiset jäivät sitä ihmettelemään etäämpää. Kriisi ei koskettanut naisia samalla tavalla, tai heidän tapansa selvitä kriisistä poikkesi miesten vastaavasta. Luolaansa vetäytynyt mies pohtimassa syitä ja seurauksia ei edellyttänyt sellaisia selityksiä, joita liki lapsekkaat puolueemme ohjelmineen kriisissään esittelivät. Joku neuvoi ottamaan oppia muilta puolueiltamme. Kertoi, kuinka on sallittua ottaa oppia viholliselta. – ”Fas est ab hoste doceri.” (Ovidus).

Kaikilla oli silloin, ja on edelleen, oikeus omiin mielipiteisiinsä ja oman edun tavoiteluun, mutta ei omiin faktoihin eikä omintakeiseen logiikkaan, viestitti tämä uusi liike. Keskustelua institutionaalisista ongelmistamme ei olisi saanut tappaa heti kun sellainen syntyi. Kun näin kuitenkin tehtiin, miehille Marsista ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin sulkeutua luolaansa pohtimaan rationaalista ratkaisuaan. Pietistiset opit ja maailmankuvat, yhden mallin ideologiat, suomalainen konsensus, ei olisi saanut tappaa idullaan olleita uusia ideoita, luovuutta, innovointia, miehen terveen narsistista maailmaa ja elämää omin ehdoin sekä eväin. Ei oman aikamme kuvaus vuonna 2024 narsismista oikein istu algoritmeineen 1950-luvun miesten puheisiin, saati naisten tapaan hoitaa perhettään.  Niiden vertailu toisiinsa hymyilyttää nyt kirjoittaessani. Historiassa tehtyä ei voi tehdä tekemättömäksi. – ”Facta infecta fieri nequeunt.”

Ei terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat

Media jakeli omat ratkaisunsa mediakratian keinoin, ja naiset psykologiseksi pulinaksi muodostuneissa seminaareissaan, joiden tarkoitus oli pelkästään terapeuttinen. Freudin oppilasta Jungia mukaillen, tosin kovin karhealla tavalla, niissä toistettiin samaa teemaa: “Osoita minulle terve ihminen ja minä parannan hänet.” Terveen yhteiskunnan kaikkein terveimmät osat, yhteisöt ja pienkunnat, metsäluonnon moninaiskäyttö ja rikkaat elinympäristöt, maatalouden luomuopit, sairaanhoitopiirit, tutkimuslaitokset jne. otettiin tikun nenään ja näitä alettiin kunnostaa hävittämällä ne lopulta kokonaan. Noissa kokouksissa opin jo lapsena, kuinka se, mitä ihmiset toivovat, sen he mielellään uskovat. – ”Fere libenter homines id, quod volunt, credunti. (Julius Caesar). En tiennyt kuka oli minua opettanut. Tänään toki tiedän, kuinka naisen sopii surra, miehen tulee muistella. – ”Feminis lugere honestum est, viris meminisse.”(Tacitus). Nämä Caesarin ja Tacituksen opit olen pannut täytäntöön jo hyvin varhain.  

Luonnonvarapäättäjät siirtyivät taantuen takaisin 1970-luvulle, ja menetimme kaiken arvokkaan, siinä missä vanhat kuntarajamme, yhteisöt, terveyskeskuksemme ja jopa kansallisen puolustuksemme perustan. Murskaavasta asiatuntijakritiikistä huolimatta suppea etujärjestöjen edustajien joukko jyräsi kansalaisyhteiskunnan tahdon. Kun joku aloitti keskustelun ongelmistamme, toinen alkoi hymistelyn maailman parhaasta kolmen A:n maasta ja sali vaikeni. Vuonna 2024 moinen puhe olisi mennyt toisesta korvasta sisään ja tullut ulos reiästä, josta on sopimatonta nyt edes ajatella. Kun joku käynnisti faktojen kautta keskustelun mistä tahansa ongelmasta, toinen kertoi sen syntyvän asenteistamme ja taas sali hiljeni. Takana oli sentään juuri vietetty Herran syntymäjuhla. – ”Festum natalicium Domini.”

Laestadiolaisen opin saanut toimittaja kertoi kaiken olevan omaa syytämme. Niinpä syntyi pietististen liikkeiden kautta ohjattu omalaatuinen alueiden ja maakuntien Suomi. Nyt sen läänit hävitettiin hetkessä. Yhtä hyvin syyksi ongelmiimme olisi voitu esittää perisyntiä. Ja kovin moni esittikin näitä myyttisiä ja omintakeisia faktoja ja omatekoista logiikkaansa. Näin miehet menivät luolaansa ja konflikti syveni, alkoi pitkä mökötys, joka päättyi takavuosina usein hirttäytymiseen tai pitkitettyyn itsemurhaan juopotellen. Kun luonnonmaantieteen yhdistää talous- ja sosiaalimaantieteeseen, sosiologia biologiaan, lähestyi Friedrich Hegelin oppeja: – ”Tulkoon oikeus, jottei maailma tuhoutuisi!” – ”Fiat iustitia ne pereat mundus!”

Ikääntyneen Suomen Donnerkuva

Jörn Donner on kuva oman aikamme Suomesta. Hän on ikääntynyt, yhdeksäs vuosikymmen tekee naistenmiehestä jotain muuta kuin suurten ikäluokkien itsenäistymistä kuvanneen narsistin. Riikinkukkoiästä oli kuljettu leijonan iän kautta käärmeen ja koiran ikään, sekä tuotettu kuhunkin ikään sopivia kirjoja, elokuvia. Nyt elettään jo kamelin vuoden viimeisiä hetkiä ja edessä ovat auttamatta apinan vuodet. Donner on edennyt keisari Augustuksen opeilla, kiirehtinyt hitaasti. – ”Festina lente.”

Näiden oppien seuraaminen on ollut suuren ikäluokan lapsille lohdutonta hoivaamista. Nuoremmat eivät heitä enää huomaa. Metusalemin ikäinen mies muuttuu varjomaiseksi hahmoksi. Kuva Topeliuksen kirjoittamasta Suomesta, Maamme Kirjasta, on muuttunut radikaalisti sekin, ja se muistuttaa satua oman aikamme lapsille. Topelius kuvasi Suomen heimot stereotyyppeinä ja kaunisteli Ruotsin valtion itäisen maakunnan heimoja hävyttömästi ja ilkikurisesti, mutta samalla kauniisti maalaillen. Suomalaiset eivät ymmärtäneet ironiaa, saati satiiria lainkaan. Me uskoimme niihin siinä missä pittoreskeihin maisemamaalauksiin, komeisiin koskiimme ja harjun rinteeltä maalattuun ylevään kansakuntaan ennen itsenäistymistämme, Venäjän valtion syrjäisenä luoteiskolkkana Jäämeren kainalossa. Suomaa ja sen köyhät raivaajat pyrittiin liittämään samaan eurooppalaiseen perheeseen, jonka maisemamaalaajamme olivat Pariisissa oppineet. Heitä yhdisti Vitruviuksen kolme oppia: ”Kestävyys, käytännöllisyys ja kauneus.” – ”Firmitas, utilitas, venustas.”

Donner ja narsismin haava

Jokaisella kasakunnalla on narsismin haava ja niin myös Suomella. Tosin harvoin näin syvää ja piiloteltua.  Itsetunto on kolhittu ja sen kohottamista on korjattava koko ajan vanhoja haavoja välillä esitellen ja uudelleen laastaroiden. Keskustan puheenjohtajalle Juha Sipilälle ei riittänyt nyt enää 1990-luvun lama, vaan hän haki vauhtia sotiemme jälkeisestä jälleenrakennusajasta ja sotakorvauksistamme. Seuraava puoluejohtaja löytää 1930-luvun laman ja 1940-luvun tapahtumat sekä itsenäisyytemme alun sisällissodan. Jos puolue säilyy pystyssä näiden keikausten jäljiltä, syy on joko huonossa muistissa tai vielä huonommassa ymmärryksessä.  He eivät muista kuinka liekki on hyvin lähellä savua. – ”Flamma fumo est proxima.” (Plautus).

Kun siihen lisätään edellisen vuosisadan nälkävuodet, Venäjän vainot ja sortovuodet, iso- ja pikkuviha, meiltä puuttuvat kohta laestadiolaisen maailman tyypilliset keinot ruoskia itseämme ja yhteisöä kohti ryhdikkäämpää elämää. Sipilän laestadiolainen lapsuus muistuttaa Helsingin Sanomien päätoimittajan lapsuutta. Siinä ideologia, lukittu maailmakuva, ratkaisee kaikki valinnat. Siitä tulkinnasta robotikkakin olisi ylpeä tai alkaisi hävetä algoritmien liian suoraviivaista tulkintaansa. Ei pidä ruokkia tulta ja puhua joko Tadeusz Kosciuszkon tapaan Puolan lopusta tai V.M. Purishkevitshin tapaan Suomen lopusta. – ”Finis Poliniae!” – ”Finis Finlandiae!” Eurooppa muista toki Pariisin kaupungin moton: ”Vaikka horjuu, ei huku” – ”Fluctuat nec mergitur.”

Käärmeen vuosista koiran oppeihin

Kun Donner kirjoitti uudemman maamme kirjan, Topeliusta korjaillen, hän osasi jo käärmevuosinaan, koiranvuosia lähestyen, hakea sellaisen logiikan, jossa tilastoista ja teoriasta siirrytään ideologisiin asetelmiin. Syntyi vaihtoehtoisia skenaarioita ja poliittista vääntöä siitä, kuka saa ja kuka menettää, mitkä arvot ovat maalle tärkeimpiä. Donner halusi vaikuttaa tekstillään valintoihimme. Kuka tahansa kirjailija haluaa juuri tätä. Jokainen kirjailija on mielessään väärinymmärretty nobelisti. Narsismin lähde on aivan liian laiha sana sen tunteen kuvaajana. Claudio Aquavivaa lainaten pysyttiin lujasti asiassa, mutta samalla lempeästi tavassa, – ”Fortiter in re, suaviter in modo.”

Kun identiteetti on umpikujassa, skenaariot kehnoja, kukaan ei mökötä luolassaan pelkkää ilkeyttään. Perheterapiassa todetaan, kuinka kaikki asiat ovat kyllä ihan hyvin, mutta mies on vaan auttamatta umpikujassa, ymmärtämättä miksi. Umpikujaan joutunut ei haluaisi rikkoa perhettään ja elämäänsä. Suomi sanoo rakastavansa Eurooppaa, halaten vaikkapa hengiltä, eikä ikinä selviäisi erosta, kun maantieteelle nyt ei kerta kaikkiaan voi mitään. Omat ehdot vain voi lukea ja hakea brittien tapaan tervettä itsetuntoa osoittaen omille vaatimuksilleen, valinnoille. Nyt tämä aika on tullut ja mököttämisen voisi jo lopettaa. Paasikivikin niin jo vakuutti ja vaikutti viisaalta valtiomieheltä, vaikka vietiinkin välillä pakkohoitoon. Lasten kasvattajana häntä ei voinut pitää erityisen esimerkillisenä, vaikka valtiomies olikin. Hänen tapauksessansa pelkkä narsismin häiriö tai haava ei riittänyt ilmiön ymmärtämiseksi. Kansakunnan ja perheen onni on kuin lasia: helposti hohtaa ja hajoaa. – ”Fortuna vitrea est: tum cum splendet frangitur.” (Pulius Syrus).

Etnisen vähemmistön ongelmat

Suomalainen poliisijohto Mikko Paateron johdolla kertoo, kuinka nyt on viimeinen hetki hoitaa kuntoon etnisten vähemmistöjen asema, ettemme joudu kierteeseen, joka muualla Euroopassa ja Pohjolassa tunnetaan etnisenä rikollisuutena. Ruotsalainen yhteiskunta ei osannut hoitaa omia vähemmistöjään. Ilmiö tarkoitta sosiaalista pahoinvointia, joka periytyy vähäosaisuuden ja vieraantumisen kautta syrjäytyneitten ryhmien kohtaloksi, isältä pojalle järjestäytyneenä rikollisuutena. Kun muutakaan vaihtoehtoa ei maa tarjoa katkeralle ja turhautuneelle ihmiselle. Tänään vuonna 2024 Paateron puhetta ei ymmärrä kukaan, tai pyrkii heittäytymään vähäjärkiseksi. Hämeessä sitä ei kukaan huomaisikaan. Nyt olisi oikea hetki pysyä lujasti asiassa, lempeästi tavassa.” – ”Fortiter in re, suaviter in modo.” (Claudio Aquaviva). Jos edes tämä muistetaan, niin hyvä tulee.

Paatero kirjoittaa uutta sivua suomalaiseen identiteettiin ja sen narsismin haavaan. Vielä 1970-luvulla maantiedon oppikirjoissa kuvattiin vieraita kansoja ja suuria kulttuureja, hieman samaan tapaan kuin Topelius heimojamme ja Kari Suomalainen poliittisia puolueitamme. Ne olivat karikatyyrejä, usein myös rumia, ja ne liittyivät sotavuosina myös geopoliittisiin tarkoitusperiin. Näin Saksan kansa kuvattiin eri tavalla kuin Venäjän kansa. Samoin Pohjolan sinnikkäät ihmiset eri tavalla kuin välimereisen alueen ihmiset. Donnerin tapa kuvata Suomea jatkoi tätä traditiotamme, mutta samalla sitä ärsyttäen, provosoiden. Omaan aikaamme kuuluu kyky provosoida ja Donner osaa sen, siinä missä Matti Nykänen. Narsismi ja provosointi ovat nyt muodissa. Tosin Nykäsen huumori syntyi vahingossa. Onnea ei kuitenkaan pidä lähteä onkimaan. Onni kun suo liian paljon monille, tarpeeksi ei kenellekään. – ”Fortuna multis dat nimium, satis nulli.” (Martialis).  

Mököttäjien maailma

Suomella on historia, joka ei hevin anna meille anteeksi tämän päivän valintoja, ellemme ymmärrä sitä ja hyväksy historiassa valittuja tekoja ja niiden seurauksia rehellisesti. Mököttämällä ja luolaan sulkeutumalla ne eivät korjaudu miksikään. Jos vanhat puolueet eivät ymmärrä, mistä on kysymys, on perustettava uusia, mutta varottava toistamasta siinä vanhoja virheitämme. Se, että pituushyppy muuttuu kolmiloikaksi, ei paranna hyppääjän vauhtia ja loikkien pituutta tuumaakaan. Kirjailijat ja runoilijat saavat oppia Calpurniuksen neuvot: ”Katkaise, poika, kynäsi ja hylkää hyödyttömät muusat.” – ”Frange, puer, calamos, et inanes desere Musas.”

Yhteiskunta ei palkitse ikään kuin se olisi stereotyyppiensä tapainen ja helmoihinsa avuttoman sulkeva Suomi neito, antamalla periksi, hoivaamalla, hyvittämällä luolaan sulkeutuneen mököttäjän oireita, narsismin haavaa kansakuntana. Hoivaajan on taas tehtävä jotain, mistä itse pitää, eikä käynnistettävä Donnerin elämänkerran lukua tuhatsivuisena tarinana, toistaen näin virheet uudelleen aina hamaan hautaan saakka. Jos vanha mököttäjä voittaa, se merkitsee, että hänen elämäntapansa voitti ja vahvistaa mököttäjien maailmaa. Jos onnetar sattuu joskus mairimaan, se tekee sen varmasti myöhemmin pettääkseen. – ”Fortuna cum blanditur, captatum venit.” (Publius Syrus).

Miehet Marsista naiset Venuksesta

Launataina 2. helmikuuta 2013

Perussuomalaista kansanliikettä on luonnehdittu äijäliikkeeksi. Nyt se on myös galluppien ja aiempien tutkimusten kautta sellaiseksi vahvistettu. Jos naiset eivät saisi äänestää Perussuomalaiset olisivat kirkkaasti Suomen suurin puolue. Tänään noin joka neljäs mies äänestäisi sitä ja eduskuntavaaliemme jälkeen puolueen kannatus kävi jopa 30 prosentin rajan yläpuolella. Naisista vain runsas 10 % äänestäisi Perussuomalaisia. Naisten puolueita ovat etenkin Vihreät ja Kokoomus. Miesten äänillä vihreät taistelisivat Rkp:n kanssa samassa sarjassa. Naisten äänillä taas he ohittaisivat jopa Perussuomalaiset. Talousoikealla viihtyvät myös konservatiivit, kun taas vasemmalla on vain mukamas radikaaleja. Tätä hurskasta petosta jakaa mediamme. – Oviduksen ”Fraus pia.” Kuka tuohon uskoisi, kansan jakamiseen mukamas kahtia? Toki nuoruus pakenee Horatiuksen kuvaamana (Fugit inventus) niin oikealla kuin vasemmallakin. Kovin radikaali vanhus on koominen ilmestys, siinä missä kyyninen nuori surullista seurattavaa. Veikko Vennamoa lainaten: ”Fures foras, frugi intro!” – Rosvot ulos, kunnolliset sisään!

Mikä miestä vaivaa?

Miksi suomalain mies ja nainen eroavat toisistaan näinkin jyrkästi poliittisessa käyttäytymisessään? Eivätkö yhteiskunnalliset muutokset ja rajut rakenteelliset vääristymät koettele molempia samalla tavalla? Miksi naiset hakevat erilaisia poliittisia ratkaisuja ja valintoja yhteiskunnallisille ilmiöille? Painottavatko naiset erilaisia asetelmia ja ilmiöitä kuin miehet? Elävätkö miehet sellaisessa kriisissä, joita naiset eivät ole ehkä tunnistaneet tai vaikenevat tahallaan? Kun on saanut seurata poliittisia liikkeitämme ja narsismissaan naivistisia johtajia, vaikeasti häiriintyneitä rinnan empaattisten ”leadereiden” kanssa, luulen että psykologit ja sosiologit ovat nyt molemmat oikeassa, hakemalla vain oikeat palat oikeisiin kohtiin kansallista palapeliämme. Mehän tulimme Suomeen ihan eri teitäkin. Naiset jostain Kreikasta ja miehet Siperiasta. Näkeehän sen jo sokea Reettakin. Vergiliusta lainaten olimme troijalaisia, oli Troija. – ”Fuimus Troes, fruit ilium.”

Näitä pelejä kyllä pelataan myös Forssassa ja koko Kanta-Hämeessä väsyksiin saakka. Ne estävät normaalin luovan ja palkitsevan työnteon, ja kun ikävä narsistinen tunneilmasto leviää koko yhteisöön, on haettava uutta työpaikkaa ja asuinympäristöä. Moni jää sairastuen eläkkeelle. Kiusaamisen luonnetta ja syntyä ei ymmärretä, eikä sitä uskalleta korjata narsistien johtajan alkaessa raivoisan työilmapiirin pilaamisen, ja häiriten kritiikkiä esittävien elämää jopa sairaslomilla. Nepotistisesti rakentuvat työyhteisöt alkavat kouristella perhekunnittain ja syntyy murheellisia perhetragedioita. Johtajaa hännystelevät tiivistävät rivejään ja työorganisaatio muuttuu oleskelu yhteisöksi. Narsismin häiriöt ovat rumimmillaan ilkeää seurattavaa. Vergliuksen kuvaama raivo hankki aseet. – ”Furor arma ministrat.” Syntyy Lucanuksen kuvaama Teutoninen vimma. – ”Furor Teutonicus.”

Sukupulieroista syntyvä ratkaisumalli

Psykologi John Gray kirjoitti maailmanlaajuisen menestyksen saaneen kirjansa “Miehet Marsista naiset Venuksesta” korostaen siinä miehen vetäytymiskäyttäytymistä ja narsismia. Miehellä on ongelmatilanteissa taipumusta vetäytyä ja vaieta. Naiset taas hakevat seuraa, avautuvat ja puhuvat. Gray antaa kirjassaan naisille runsaasti ohjeita kohdata luolaansa vetäytynyt mies. Monin on sen lukenut mutta liian moni jättänyt kirjan avaamatta. Keittiöpsykologit ovat helpompi tapa hoitaa omaa asiaansa, naisen asiaa, mutta unohtaen samalla miehen erilainen psyykkinen rakenne. Kaikilla meillä on “narsismin haava”. Tällä tarkoitetaan sisäistä kalvavaa alemmuudentunnetta, joka vaatii osakseen ulkoisia näyttöjä ja omanarvontunnon nostatusta.

Vuonna 2024 presidenttiehdokkaistamme tohtori Jussi Halla-aho on humanisti, kielinero, ja sillä on merkitystä silloin kun liikutaan globaalin maailman vilja-aittoja katsastamassa alkaen vaikkapa Ukrainasta. Hän lähettää rouvalleen viestejä kreikan kielellä ja saa häneltä kreikankieliset vastaukset. Se on kreikkaa, sitä ei voi lukea. – ”Graecum est, non potest legi. Se on Halla-ahon tärkein valtti haettaessa globaalia oman aikamme diplomaatin virkaakin. Kreikkaa – ei lueta. – ”Graecum sunt – non leguntur. Horatiusta lainaten: ”Grammatikot ovat eri mieltä, ja asia on vielä ratkaisematta. Tai valloitettu Kreikka valloitti villin voittajansa. – Graecia capta ferum victorem cepit. Olympiatuli kohti Pariisia lähtee taas kerran sieltä, Kreikasta.  

Politiikassa, ja siellä etenkin suomalaista johtajuutta haettaessa, narsismin taustalla on pääsääntöisesti alemmuuden tunne – epätasapainoinen suhde pienen lapsen ja suuren aikuisen välillä. Vaaleissa tämä poliittinen “kiima” ohittaa kaiken muun ja olemme palanneet 1970-luvun raivoon. Nietzsche kehottikin ihmisiä hakemaan ujostelematta pelkästään valtaa ja unohtamaan muun vähempiarvoisen narsismin ja viettien ruokinnan. Meillä taas Suomessa talonpoika oli ”maahan määrätty” (Maaorja). ”Glebae adscriptus.” Se oli myös herkkä runoilijoiden laji. – ”Genus irritabile vatum. (Horatius). Pyhä toimitus. Näin myös luostarilaitoksessa, jonka veonmaksajia, lampuoiteja, oma sukuni oli (kloster). Valitettava onnettomuus Krimin sodan aikaan juhannuspäivänä 1850 teki siitä Kallavedellä lopun. He olivat naisia ja vanhuksia, palaamassa juhannuskirkolta Kuopiosta purjekunnan vanhimmalla veneellä. Nuoremmat olivat Krimillä sotimassa.   

Alainen, pahnan pohjimmainen, joka ei lähde manageroivan pomon ihailuun ja itsetunnon pönkittäjäksi, on vaikeuksissa. Narsisti haluaa johtajaksi joka tapauksessa, ja kokee poliitikkona, vähänkin valtaa saatuaan johtajana, itsensä täydelliseksi, kaikkivoivaksi ja virheettömäksi. Hän tavoittelee mahdottomia päämääriä ja raivoaa kritiikille. Tehtävän mielenkiintoisuus ei ole motiivina, vaan johtajuuden mukanaan tuoma valta. Tällaisia johtajavalintoja ja poliitikkoja olisi Suomessa varottava. Vuonna 2024 suomalaisten on valpastuttava valintojaan tehtäessä. Olkoonkin että se tulisi nyt olla jo itsestäänselvyys. Valtaosa äänestäjistä on suurten ikäluokkien vanhuksia. Konservatiivisia ihmisiä. Nyt nuoret vaikuttaisivat olevan fiksuimpia. Uusin koulutus on avannut silmät. Ja koulussa tarjoiltava ilmainen ruoka. ”Gratuita mensa.” Eivät ole enää riisitautisia nälkäkääpiöitä. Vuoden urheilijaksi valitaan heistä komein ja pisin, fiksu koripalloilija Yhdysvalloista. Se herättää ansaittua huomiota myös siellä medioissa. Edellisen kerran sitä sai Paavi Nurmi siellä juostenkin. Portaat Parnassolle – ”Gradus ad parnassum.” Puhui talvisotaan joutuneen maansa puolesta Yhdysvalloissa. Suurimpienkin pilvien jälkeen on yleensä suotu Foibos (aurinko). ”Gratus est solito post maxima nubila Phoebus. (Alanus).

Ruotsalaiset tekivät Paavi Nurmesta kantelun. Urho Kekkonen lopetti hetkeksi maaottelut rakkaan naapurimme kanssa. Nyt he kompastelevat Nato jäsenyytensäkin kanssa. Entinen suurvalta.  He muuttavat organisaation ja yhteiskunnan tunneilmaston kylmäksi ja motiivi katoaa, syntyy oleskeluyhteiskunta, yleistä pahoinvointia ja ääriliikkeet alkavat yleistyä. Aggressiiviset teot ovat liki lasten suorittamina seurausta tästä ilmiöstä. Toki mallia haetaan viihteellisestä mediayhteiskunnan ruokkimasta väkivaltakoneistostamme. Mistä muualta lapset ja nuoret maailmankuvansa hankkivat kuin lähiympäristöstään imitoimalla sitä? Maailma kun on sitä miltä se lähiympäristössä näyttää, ja mediat ovat nyt tätä ympäristöä kaikkine tuotteineen. Pääosa on roskaa. Tietokone taskussa on kaikkea muuta kuin tietokone. Viimeistään vuonna 2024 tämä on ymmärrettävä myös Suomessa. Hämeessä kymmenen vuotta myöhemmin. Silloin tällä havainnolla ei ole enää käyttöä. Tehtäköön siitä museaalinen ilmiö Hämeenlinnaan. Tippakin vettä kovertaa kiveä, sormus kuluu käytössä. Me vain elämme nyt algoritmien aikaa ja reaaliaikaisesti. Pelkkä vaate ei tee munkkia – ”Habitus non facit monachum.” Erasmus Rotterdamilaista lainaten, on varottava kieliopin kerettiläisiä. – ”Hoerecticus in Grammatica.” Silloin kun Hannibal on porteillamme. – ”Hannibal ad (ante) portas! (Cicero, Livius).    

Kiusaamisen salliva kulttuuri

Narsismin palvonta toi mukanaan yhteiskuntaamme kylmän, tunteettoman ja epäonnistumista sallimattoman kulttuuriin. Syntyi kiusaaminen, joka vaikutti työilmapiiriin, tunnesiirtoihin. Rakenteelliset muutokset suosivat narsismia, empatiasta vieraantunutta saneeraajaa, jolloin sekä poliittinen että taloudellinen työilmapiiri kovenivat etenkin miehille, joiden selviytymiskeinot olivat naisia kehnompia. Nyt täällä juodaan – ”Hic bibitur.” – ”Kun tulin tänne, nain, sitten mänin taas kotona. – ”Hic ego veni, futui, deinde redei domi.” Syntyi Hämeenlinnan kauppakeskus. Irwin Goodman, Eemil Retee ja Matti Nykänen. Tässä puhuminen loppui – ”Hic finis fandi. (Vergilius). Lahden katastrofi jäi historiaan pysyväksi muistoksi tästä ajastamme. ”Tämä on Rhodos, hyppää tästä!” – ”Hic Rhodus, hic salta!” (Aisopos). Raja Pietariin suljettiin. Tässä ja nyt. – ”Hic et nunc.” Tässä ja kaikkialla. – ”Hic et ubicue.” Hybridiyhteiskunnan kouristelu oli tullut tiensä päähän. (Luostarinen 2011: Hybridiyhteiskunnan kouristelu).    

Koko yhteiskuntakoneisto alkoi suosia akateemisia naisia ja heidän tapaansa ohjata myös muuta poliittista elinympäristöämme myös perheen ja yhteisöjen sisällä. Tunneilmasto muuttui eliitin ja uuden mediayhteiskunnan kautta miehelle työpaikkamenetyksineen sietämättömäksi, ei vain työpaikoilla, vaan myös kouluissa ja kotona, paineet purkautuivat aggressiivisesti perhekunnittain ja etenkin nepotistisesti rakentuneissa organisaatioissamme. Oli surullista seurata näitä tragedioita Hämeessä ja vetäytyä sivuun kirjoittamaan sekä hakien turvaa maan rajojen takaa. Monelle algoritmit ja robotiikka, poikkitieteinen työskentely tuli pelastuksena. Historia on elämän opettaja – ”Historia magistra vitae. (Cicero)

Luolaansa vetäytyvä mies

Kriisiin ajautunut mies etsii ongelmilleen ratkaisua vetäytymällä luolaansa ja pragmaattisella tavalla, käytäntöön tukeutumalla. Kun miehellä ei ole vastausta, hänelle ei ole opetettu myöntämään tietämättömyyttään. Luolassaan stressaantunut ja vihainen mies haki ratkaisua hylkäämällä vanhan poliittisen kotinsakin, eikä se enää periytynyt isältä pojalle. Syntyi äijäliike. Syyllinen löytyi vanhoista puolueista, eikä sitä voinut korjata tyrkyttämällä miehelle feministisiä ratkaisumalleja kyselemällä hänen tunteistaan, perustamalla rakkauspuolueita ja puhumalla ekologisesti kestävästä ja epämääräisestä. Vuonna 2024 tämä sama ongelma purkautuu vaaleissamme ja korona epidemian jälkeen naisten osuus poliittisten liikkeittemme johdossa vähenee rajusti. Sota Euroopassa ei ole ratkaisu edes Venäjän ongelmille. Olisin halunnut jättää tämän lausumatta. – ”Hoc indictum volo.” Juvenalista lainaten: ”Näin tahdon, näin käsken, riittääkö syyksi tahtoni.” – ”Hoc volo, sic iubeo, sit pro ratione voluntas.” (Juvenalis).

Kun luottamus miehen kykyyn ratkaista itse ongelmansa katosi, se vain pahensi hänen loukattua kunniaansa, ylpeyttä ja itsetuntoa. Miehen järkeä voi hoivata, mutta ei hänen tunteitaan tyrkyttämällä ratkaisuja, jotka olivat luolan suulla istuvan emotionaalisen naisen ja rationaalisesti pohtivan miehen mielestä absurdeja. Hylätty mies, työtön Nokian insinööri, ei kaivannut sääliä vaan oman puolueen, jota vihreitä tai kokoomusta äänestävä nainen ei ymmärtänyt, tai ymmärsi liiankin hyvin. Tänään minulle, huomenna sinulle. – ”Hobie mihi, cras tibi.”

Suomalainen nainen ei osannut, tai halunnut, tukea miestä Marsista oikealla tavalla ja yhteiskunnalliset ongelmat kärjistyivät naisvalta-aloille kuntatyönantajan sote- ja kuntarakenneuudistuksiin, Euroopan finanssikriisiin, kainuulaisten kaivosmiesten ja turkulaisten telakkatyöläisten rautakouriin. Oli syntynyt kansanliike, jota äänestivät miehet ja jossa mielipiteet oli argumentoitava, perusteltava. Kaikilla oli oikeus omiin mielipiteisiinsä ja oman edun tavoitteluun, arvojen pohjalta, mutta ei omiin tunnepohjaisiin fiktiivisiin faktoihin, eikä omintakeiseen logiikkaan, murahtelivat puolueen uudet johtajat palaten kansakunnan juurille. Presidentin valeissa talvella 2024 tämä purkautui odotetulla tavalla. ”Ihminen kun on Aristoteleen mukaan luotu tekemään kahta: käyttämään järkeään ja toimimaan.” – ”Hominem ad duas res, ut ait Aristoteles, ad intelligentum et ad agendum, esse natum. (cicero).