Hollywood ja tekotaiteellinen näytelmä

Tottumus on tyranni – Usus est tyrannus (Horatius).

12.02. 2024 

Elämme ahdistavien uutisten aikaa. Kun käsittelin uutisena eilen häpeää, tänään sen kuuluisi olla jotain kokonaan muuta ja liittyä vaikkapa Ukrainan tukemiseen. Yksi monien joukossa koskee suurvaltioiden menneen maailman syntejä ja kolonialismia. Tätä asiaa on turha mennä kyselemään tekoälyltä ja algoritmeilta.    Se on sitonut kätensä omistajiensa politiikkaan. Kun Ranska irtautuu muusta Euroopasta, sen täytyy myös suojella omaa aseteollisuuttaan etenkin Afrikassa eikä Ranska ole ainut. Venäjän politiikkaa rajoittaa myös asetelmat Keski-Afrikassa, Malissa, Burkina Fasossa, Tsadissa ja Nigeriassa. Näin myös valtioista puhuttaessa voi käyttää kulutta sanontaa: ”Mä oon mikä oon.” – ”Talis qualis.”

Venäjä ei ole laajentamassa valtaansa vain Euroopassa vaan myös Afrikassa. Me suomalaiset olemme usein yhden asian liike ja seuraamme geopoliittisia tapahtumia tuntematta niitä lainkaan. Ranska on valtio, joka ei pääse irti siirtomaahistoriastaan sen enempää kuin britit tai saksalaiset, Espanja tahollaan jne. Portugali on sekin osa kolonialismia ja kun tähän puuttuu, ymmärtää paremmin myös Venäjän tavoitteita Euroopassa. Venäjän aggressiivinen politiikka ja Euroopan kolonialistinen historia törmäävät tuo tuosta toisiinsa. Niin nytkin toimittaja Anna-Liina Kauhasen kolumnissaan Helsingin Sanomissa (HS 10.03. 2024). Meni mihin tahansa suuntaan, törmäät kolonialistien suurten riitojen sovittamiseen. – ”Tantas componere lites.”

Kun kysyn aiheesta sivuten ja sitä varoen tekoälyltä, tulee sieltäkin huomautus politiikasta. Aihe on sopimaton käsiteltäväksi. Parempi pitää kysymykset puutarhan puolella ja tulevan kesän omenasadossa. Se että Macron avaa kysymyksillään ja ehdotuksillaan epätoivottuihin kysymyksiin on hänelle tyypillistä ja vaalit sielläkin tulevat. Hitler järjesti hänkin olympialaiset mittelöt toisen maailmansodan kynnyksellä. Oleellista on kuitenkin yhteinen viesti, Venäjän on hävittävä sotansa. Näin ainakin tahto on kuitenkin kiitettävä. – ”Tamen est laudanda voluntas.”. Kun ranskalainen kohtaa Putinin Venäjältä, pitkän pöydän ääressä, puhetta riittää ja maita, joista neuvotella.    

Suomalaisena on parempi kääntää katseensa pois sellaisesta, joka sivuaa geopolitiikkaa ja kolonialismin aikoja. Lehdessä pääkirjoitus on turvallisempaa kirjoittaa lapsista, jotka tarvitsevat suojeluamme (HS 10.03.2024). Samalla kun otat tämän aiheeksi, mukaan tulee koko sosiaalipalvelujen vyyhti ja sen kriisi. Työntekijöistä on pulaa ja virat hoitamatta. Järjestelmät ovat kankeita ja työntekijöiden aika menee muuhun kuin itse ongelmaan, ikäihmisten oikeuksien kunnioittamiseen. Sosiaalipalvelut ovat kriisissä. Lastensuojelussa tökkii sielläkin. Turha mennä kyselemään apua tekoälyltä. Poliittinen kysymys. Perusongelma on liiankin selvä ja tekoäly voimaton. Palvelujen on annettu vuosikymmenet rapistua kuten ranskalaisten siirtomaapolitiikkakin ja päät kolisevat nyt ikivanhoissa asioissa. Puhui siellä mistä tahansa, pitkän pöydän ääressä, koskettaa aina arkaa haavaa. – ”Tangere ulcus.” (Terentius). Rauhansopimuksessa meitä suomalaisia kiellettiin puuttumasta suurten riitoihin ja kolonialismiin.  Katseiden kääntäminen pois itse asiasta ei sitä korjaa. Emme me niistä mitään tiedä ja ymmärrä. Niin pitkän ajan kuluttuakin. – ”Tanto intervallo.” Ei Putinin pitkiä ja ikivanhoja historiikkeja ole meille kohdistettu.

Kun järjestelmä pettää yhden kohdalla se on mahdollista korjata, ettei ongelma paisu siirtomaaorjien aikaa muistellen ja Suomessa kauhistellen presidentin asunnon korjausta ja siihen käytettyjä rahoja, joilla olisi rakentanut maakunnalle tarkoitetun sairaalan Jyväskylään tai Hämeenlinnaan. Eivät kolonialismin uhrit maaseudulla ymmärrä tätä Helsingin herrojen tapaa laskea rahoja ja niiden arvoa. Presidentin ei ole nyt viisasta itse siihen puuttua, vaan asua jossain kokonaan muualla. Näistä asioista hän ei todellakaan päätä itse. Hänen tehtävänsä on rajattu ulkopolitiikan niihin tehtäviin, joita muut eivät jo hoida. Hän ei ole Macron ensikään siirtomaaherrana, saati Putinin tapaan läänityksiään ympäri globaalia maailmaa vartioiden. Nyt ei ole leikkimisen aika. – ”Tempus ludendi.”

Ruotsin entinen pääministeri Margalena Andersson (sd) toteaa tämän samaisessa Hesarissa vain lehteä kääntäen. Olemme Pohjolassa vahvimmillamme pitäessämme yhtä. Ruotsi ja Suomi jakavat pitkän yhteisen historian ja nyt Nato jäsenyydenkin. Tosin Ruotsi kiersi ensin omat sakkokierroksensa, mutta nyt jäsenyys on varmistettu ja Pohjolan yhteinen puolustaminen sujuu osana muuta länttä. Täyttäessämme sata vuotta vuonna 2017 kirjoitin kirjassani ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100” tästä historiastamme. Unohtamatta kuitenkaan myöhempää historiaa ja Venäjää. Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. – ”Tempora mutantur, nos et mutamur in illis.” Mutta ei nyt Venäjä ja kolonialistien ajat. Ei nyt ole leikkimisen aika (Tempus ludendi) vaan äärimmäinen hätätila. (Tempus ultimum).

Ukrainan puolustustahto on hyväksi havaittu ja muistuttaa meitä suomalaisia omista sodistamme. Ruotsalaisille tämä kokemus on vuosisatojen takaa ja senkin huomaa.  Suomalainen tapa asennoitua sotiin ja uhrauksiin on toinen kuin läntisellä naapurillamme. Tässä meitä ei pidä neuvoa eikä etenkään kolonialistien tavalla palata väärille vuosisadoille. Jokin aikaraja (Terminus) on oltava.

Tällaista puhetta saa kuulla yhtenään niin idästä kuin lännestäkin. Yhteistä on ymmärrys siitä, ettei Venäjä saa voittaa Ukrainassa. Mediasta taas ihmisten on löydettävä sekä itsensä näköisiä että värisiä ihmisiä.  Suomen medialla on usein valkoiset kasvot, kertoo skotlantilainen toimittaja Donald Mac Dougall ja kuvitettuna hymylevällä toimittaja Sean Ricksin kuvalla kannattelemassa Venla-palkintoaan. Hän muutti Suomeen Yhdysvalloista lapsena. Medioistamme on hyvä löytää itsensä näköisiä ihmisiäkin. Sinua kun viehättävät omasi, minua omani. – ”Te tua, me delectant mea. (Cicero).

Vain lehden sivua kääntäen ja eikös Nato-harjoituksessa toimivat joukot vyöry rajojemme yli pohjoisessa. Nordic Response 24 -sotaharjoituksessa Suomen ja Ruotsin joukot esittelevät yhteistoimintakykyjään liittokunnan eli Naton komennuksessa. Enontekiö on minulle kovin tuttu paikka, siinä missä kaikki Lapin jokien varsilla sijaitsevat alueet, suvantoaltaat ja koskien ärjyt. Olen nämä taloudet käynyt haastattelemassa tutkijana ja yöpynyt pääsääntöisesti kouluissa.  Toki muuallakin Suomessa ja samalla opiskelijoitteni kanssa matkaten moneen kertaan läpi Euroopan ja myös Silkkitietä käyttäenkin. Maantieteen opiskelijoiden on syytä oppia myös maantiedettä ja paikan päällä sitä kuunnellen sekä alan ammattilaisten esitelleessäkin. Kun pidät omat esitelmäsi silmäillen ympärillesi Bakun tai Jerevanin, Tbilisin katuja tallustellen, silmät ja korvat auki kuunnellen paikalliset esitelmätkin, kokemus on varmaan ikimuistoinen. Lapsena oli suloista viettää aikansa peltoja viljelemällä. – ”Tempus in agrorum cultu consumere dulce est.” (Ovidus).

Sama koskee Egyptiä, Jordania, Syyriaa, Libanonia ja Israelia, Gazan aluetta ja Länsirantaa, Jerusalemia ja Välimerta seilatenkin. Pidä siellä myös esitelmäsi ja mieluiten pyydettynä kongressissa, jonka tavoite on luovuus ja innovoivuus, verkostojen ja klustereiden rakenteet sekä vuosina, jolloin nykyinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) ei ollut vielä syntynytkään. Hän kun näyttää vierailevan juuri tulla suunnalla hänkin. Olen siitä kolmin- nelinverroin onnellinen. – ”Ter quaterque beatus.” (Vergilius).

On hyvä tutustua kohteisiin paikan päällä, jolloin emme ole pelkkien medioittemme varassa ja Hollywood Oscar tapahtumia yön yli seuraten. Ihan hyvää viihdettä, olkoonkin etten pidä siitä, kuinka suoran lähetyksen yhteydessä esitellään yhtenään kahden suomalaisen kasvokuvia, kun jokainen meistä pystyy kyllä yön tunteina itsekin seuraamaan, mistä on kyse ja kenelle Oscarit jaettiin ja viihdeannin neroutena. Takavuosina ja yhden kanavan aikoihin urheilutoimittajilla oli samantapaista narsistista tarvetta tuoda omat kasvonsa näkyville, ja itse suoritus Matti Nykäsen hyppynä jäi näkemättä. Ilmiöstä tehtiin ihan kiitettävä kirjakin ja siitä radioon kuunnelma. Elmoa siinä seurattiin ja hänen suorituksiaan. Maailman teatteri (Theatrum mundi) pelkää yhden kirjan ihmistä. – ”Timeo hominem unius libri.”

Ylipäätään olen sitä mieltä, että mielikuvia meistä ikääntyvistä pitäisi uudistaa ja vieläpä rankasti. Ikäiseni ihmiset, miehet ja naiset, voivat oikein hyvin ja ovat kokonaan muuta kuin isovanhempansa. Gerentologian professori Taina Rantanen puuttuu tähän toimittaja Päivi Tolosen tekstissä (HS 10.03). Professori Rantanen kertoo kuinka 65-vuoden jälkeen alkaa uusi ikävaihe, jota voisi kutsua kolmanneksi iäksi tai myöhäiskeski-iäksi. Minua vanhempien 75- ja 80-vuotiaiden toimintakyky on parantunut selkeästi 30-vuodessa. Kyse onkin omasta tahdostasi. – ”Tua sponte.”

Se on hyvä tietää juuri nyt lähtiessään pikkuhiljaa valmentautumaan yli 90-vuotiaiden olympialaisiin. Nekin järjestetään, ja oman kotikyläni Hernejärven kohdalla oman lapsuuteni aikainen postinkantaja saavutti noissa kisoissa komeasti hopeamitalin pikamatkalla. Siitä oli Helsingin Sanomissa sivun mittainen tekstikin kuvineen. Hänen kerrottiin juoksevan ikään kuin tikittämällä. Siis askeleella, joka on vetävä, mutta samalla tiheä, ja muistuttaa toki ketä tahansa alan juoksijaa olympialaisten kisojen poikamatkoilla.  Kokeile vaikka itse ja huomaat kuinka lyhyt ja tikittävä askel vie sinua hurjaa vauhtia, eikä rasita samoin kuin kolmiloikkaajan loikat. Se on samalla hyvää harjoittelua lonkan nivelille ja tuntuu olkavarsissa saakka. Äläkä suotta viivyttele (Tolle moras!). Viivyttele on aina vahingoksi sille, joka on valmis. ”Semper nocuit differe paratis.” (Lucanus).  

Oman aikamme ikäihmisten reisilihasten voima onkin 75- ja 80-vuotiailla lähes 50 % parempi kuin 30-vuotta aiemmin. Erityisesti yli 80-vuotiaitten kunto on kohisten parantunut. He kun ovat eläneet jo parikymppisenä kokonaan erilaista elämää kuin vanhempansa. Työelämän ehdot ovat parantuneet, johtajina ei ole enää nykyisin täysiä idiootteja narsisteina ja työaikakin on lyhyempi. Ravinto on parempaa, liikkuminen lisääntynyt, puolisokin koulutettuna käyttäytyy kuten nuoren keski-ikäisen kuuluukin. Vain silloin kun tappion näyttää varmalta, on parempi antaa periksi. – ”Ubi vinci necesse est, expedit cedere.” (Quintilianus).

Saasteitakin näkee vähemmän ja luonnossa liikkuminen on nautinto. Sosiaalisia rooleja on muitakin kuin takavuosien ikäihmisillä, ellei sitten asu aivan korvessa ja sellaisella teollisuusalueella, joka on nukahtanut väärälle vuosisadalle. Ympärivuorokautisen hoivan piirissä meitä on 65-vuotta täyttäneitä vain viisi prosenttia. Lapsia ja nuoria aikuisia taitaa olla hieman enemmän. Sisareni taitaa hoitaa tuon ikäisenä vieläkin itseään vanhempia. Hoivan tarve kasvaa vasta 90-vuoden jälkeen, jos et satu olemaan sellaisessa kunnossa, jolloin kelpaat myös olympiajoukkueeseen. Tosin nuorempia olympiaurheilijoitamme hoitaa suoranainen armeija hierojia ja henkisen työn ammattilaisia myös korvien välissä työtään suorittaen. Usein syy kehnoon suoritukseen löytyykin juuri sieltä. Se on kuninkaiden viimeinen keino. – ”Ultima ratio regum.” Ei sinun.

Vaikka ikääntyneiden kunto paranee, heidän lukumääränsä luonnollisesti hoidettavista kasvaa suurten ikäluokkien myötä ja vanhetessa. Olettaen että jonkinasteista hoitoa on tarjolla ja siitä kykenee maksamaan säästöistään. Niitä on syytä olla Suomessa eläen, neuvoivat ikääntyneet yli 90-vuotiaat isäni ja äitini, vanhempani. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole täysin terve ja viaton. Luonto kun on antanut jokaiselle luodulle jonkin vian. – ”Uni cuique dedit vitium Natura creato.” (Propertius).

Monet uutisemme ovat, ikävä kyllä, medioissamme ahdistavia. Päivittäinen medioitten seuraaminen ja kirjoitaminen on ahdistava ilmiö, ellet ole tehnyt sitä koko ikäsi ja päivittäin kirjoittaenkin.  Ahdistuuko koko ajan kiusattu tekoäly, ja miten pitkälle se voi vastata hiven vaativampiinkin kysymyksiin? Sitä testasin tänään, ja aika pian tuli punainen kortti.  Kysymys vastauksineen koettiin liian poliittiseksi algoritmien vastattavaksi. Tosin punainen kortti nousi vasta tekoälyn antaman vastauksen jälkeen.  Propagandaa kyllä syötetään, mutta vähäkin toimituksellisesti haastavampi kysymys on mahdoton. Tästä ei kannata mieltään pahoittaa. Yhden hulluus kun tuottaa vain paljon lisää hulluja. – ”Unius dementia dementes efficit multos.”

Mitä vastaa ahdistaviin uutisiimme tekoäly tänään? Omat kysymykseni lihavoituna.

ChatGPT 3.5

Ahdistava uutinen

ChatGPT

Toivottavasti pystyn auttamaan. Mistä asiasta on kyse?

Ahdistava uutinen?

ChatGPT

Onko jotain tiettyä uutista, joka aiheuttaa sinulle ahdistusta? Voit kertoa minulle siitä, ja yritän auttaa sinua käsittelemään sitä.

Myykö ahdistava, negatiivinen ja kriittinen uutinen positiivista paremmin?

ChatGPT

Ymmärrän. On monia negatiivisia ja ahdistavia uutisia, jotka voivat vaikuttaa mielialaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Mutta vaikka uutiset voivat olla synkkiä, on tärkeää muistaa myös niiden vastapaino ja etsiä positiivisia näkökulmia. Esimerkiksi, vaikka maailmassa tapahtuu paljon hankalia asioita, on myös paljon ihmisiä, jotka tekevät hyviä tekoja ja pyrkivät parantamaan tilannetta.

Jos kaipaat positiivisempaa näkökulmaa, voimme keskustella esimerkiksi siitä, miten ihmiset ympäri maailmaa auttavat toisiaan, innovoivat uusia ratkaisuja ongelmiin tai miten luonto ja eläimet voivat tuoda iloa ja lohtua vaikeina aikoina.

Voiko mediayhteiskunta olla ahdistava ja johtaa pakenemiseen todellisuudeltamme?

ChatGPT

Kyllä, mediayhteiskunta voi olla ahdistava monelle, ja se voi johtaa siihen, että ihmiset haluavat paeta todellisuutta. Nykyään meillä on jatkuva pääsy uutisiin, sosiaaliseen mediaan ja muihin viestintäkanaviin, mikä voi ylikuormittaa meitä negatiivisilla tiedoilla ja vaikuttaa mielialaan. Lisäksi sosiaalinen media saattaa luoda paineita vertailla itseään muihin ja tuntea, että omat elämänkokemukset eivät ole tarpeeksi hyviä.

On tärkeää tiedostaa, miten media vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja tarvittaessa rajoittaa altistumista negatiivisille sisällöille. Samalla on hyvä pyrkiä tasapainoon ja löytää positiivisia ja inspiroivia sisältöjä sekä keinoja rentoutua ja palautua arjen stressistä. Esimerkiksi ulkoilu, harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen voivat auttaa irrottautumaan mediasta ja löytämään tasapainoa elämään.

Onko illuusioyhteiskunnan synty osin seurausta mediayhteiskunnan luomasta maailmankuvastamme?

ChatGPT

Illuusioyhteiskunnan käsite viittaa ajatukseen siitä, että nyky-yhteiskunta on osittain rakennettu illuusioiden varaan, jotka peittävät todelliset ongelmat ja haasteet. Mediayhteiskunta voi osaltaan vaikuttaa tähän, sillä se tarjoaa valikoitua tietoa ja usein pintapuolista kuvaa maailmasta.

Mediassa korostetaan usein tiettyjä näkökulmia ja tapahtumia, mikä voi vääristää kuvaa todellisuudesta. Ihmiset voivat tulla riippuvaisiksi tietystä mediasta tai alustasta, mikä voi vahvistaa heidän käsitystään maailmasta ja samalla rajoittaa altistumista erilaisille näkökulmille ja totuuksille.

Tällainen selektiivinen altistuminen voi johtaa illuusion tunteeseen, että ymmärrämme maailmaa kokonaisvaltaisesti, vaikka todellisuudessa näkemyksemme voi olla hyvin rajallinen ja vääristynyt. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme ja käsittelemme monimutkaisia yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä.

Yksi tapa torjua tällaista illuusiota on monipuolistaa mediakulutusta ja pyrkiä altistumaan erilaisille näkökulmille ja lähteille. Lisäksi on tärkeää kehittää kriittistä lukutaitoa ja kykyä arvioida mediassa esitettyjä tietoja ja argumentteja.

Hybridiyhteiskunta ja mediayhteiskunta ovat oman aikamme tuotteita. Onko pitkän evoluution tuloksena syntynyt ihminen valmis käsittelemään liki reaaliaikaisesti vaihtuvia kokemuksia vai haetaanko niitä tarkoituksella?

ChatGPT

Hybridiyhteiskunta, joka yhdistää fyysisen ja digitaalisen maailman, sekä mediayhteiskunta, jossa media ja viestintäkanavat ovat keskeisessä roolissa, ovat todellakin oman aikamme tuotteita. Ihmisen kyky käsitellä liki reaaliaikaisesti vaihtuvia kokemuksia on monimutkainen kysymys, johon vaikuttavat niin biologiset, psykologiset kuin sosiaalisetkin tekijät.

Ihmisen aivot ovat sopeutumiskykyiset ja voivat oppia käsittelemään monenlaisia ärsykkeitä ja kokemuksia. Kuitenkin nopeasti vaihtuvat ja jatkuvat virrat informaatiota ja kokemuksia voivat ylikuormittaa aivoja ja vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja päätöksentekoon.

On myös huomattava, että hybridi- ja mediayhteiskunnassa osa kokemuksista ja ärsykkeistä saattaa olla tarkoituksellisesti luotuja tai manipuloituja esimerkiksi markkinointitarkoituksissa tai poliittisen agendan ajamiseksi. Tällaiset vaikutteet voivat vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja ajatteluun.

On tärkeää kehittää kykyä tarkastella ja arvioida ympäröivää informaatiotulvaa kriittisesti ja tiedostaa omat reaktiot ja motiivit. Lisäksi tarvitaan keinoja hallita informaatioympäristöä ja luoda tasapainoa digitaalisen ja fyysisen maailman välille. Tietoinen valinta siitä, millaisia kokemuksia ja ärsykkeitä haluaa ottaa vastaan ja miten niihin suhtautuu, on avainasemassa oman hyvinvoinnin kannalta.

Mediayhteiskunnassa elävä toimittaja elää erilaista todellisuutta kuin vaikkapa staattista työtä toistava tai eläkkeellä oleva vanhus. Samoin lasten maailmakuva on vielä kovin avoin ja helposti manipuloitavissakin. Uudet yhteiskuntamallit ja niihin sopeutuminen on myös kulttuurinen kysymys. Elimme aiemmin hyvin staattisessa ja vain vähän muuttuvassa ympäristössä. Vain vuodenajat vaihtuivat. Miten sopeutua tähän uuteen yhteiskuntamalliimme?

ChatGPT

Uusiin yhteiskuntamalleihin sopeutuminen on todellakin kulttuurinen ja sosiaalinen haaste, erityisesti kun ne tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia ihmisten arkeen ja elämäntapoihin. Mediayhteiskunnan ja digitaalisen aikakauden nopeatempoisuus ja jatkuva muutos voivat tuntua ylivoimaisilta, erityisesti niille, jotka ovat tottuneet hitaampaan ja vakaampaan elämänrytmiin.

Yksi keskeinen keino sopeutua uuteen yhteiskuntamalliin on tietoisuus ja kyky säädellä omaa mediakulutusta ja digitaalista ympäristöä. Tämä voi sisältää esimerkiksi mediatottumusten tarkastelua, tiedostamista siitä, miten eri mediasisällöt vaikuttavat omaan ajatteluun ja tunnetilaan, sekä tarvittaessa rajoittaa altistumista stressiä aiheuttaville tai vääristyneille sisällöille.

Lisäksi yhteisöllisyys ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa voivat tarjota tukea ja apua sopeutumisessa uuteen yhteiskuntamalliin. Yhteisöllisyys voi auttaa luomaan turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä on tärkeää erityisesti silloin, kun ympäröivä maailma tuntuu liian monimutkaiselta tai uhkaavalta.

Lapsille on tärkeää tarjota ohjausta ja opetusta medialukutaidon kehittämisessä, jotta he oppivat arvioimaan ja käsittelemään median antamaa informaatiota ja vaikutuksia terveellisellä tavalla.

Kulttuurinen muutos vie aikaa, ja se vaatii avointa mieltä, joustavuutta ja valmiutta oppia uusia taitoja ja ajattelutapoja. Yksilöiden ja yhteisöjen tuki toinen toisilleen tässä muutosprosessissa on ratkaisevan tärkeää.

Voisitko avata tuota viimeistä kappalettasi. ”Yksilöiden ja yhteisöjen tuki toisilleen tässä muutosprosessissa on ratkaisevan tärkeää.” Mitä se voisi käytännön ja arjen todellisuudessamme tarkoittaa? Millaisia välineitä meillä on käytössä ja millaisia olisi kehitettävä?

ChatGPT

Tietenkin! Yksilöiden ja yhteisöjen tuki toisilleen muutosprosessissa voi ilmetä monin eri tavoin käytännön ja arjen tasolla:

1. Vertaistuki: Vertaisryhmät ja -verkostot tarjoavat paikan jakaa kokemuksia, tuntemuksia ja vinkkejä muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Esimerkiksi mediataitojen kehittämiseen keskittyvät vertaisryhmät voivat auttaa ihmisiä oppimaan uusia taitoja ja käsittelemään median vaikutuksia yhdessä.
2. Koulutus ja tiedon jakaminen: Järjestämällä koulutustilaisuuksia ja workshoppeja aiheista, kuten medialukutaito, digitaalinen hyvinvointi ja stressinhallinta, yhteisöt voivat tarjota jäsenilleen välineitä ja tietoa selviytyäkseen paremmin muuttuvassa mediayhteiskunnassa.
3. Tuki- ja neuvontapalvelut: Yhteisöt voivat tarjota tukipalveluja, kuten neuvontaa ja ohjausta, niille jäsenille, jotka kamppailevat uuden yhteiskuntamallin haasteiden kanssa. Esimerkiksi digitaalinen neuvontapalvelu voi tarjota apua digitaalisten laitteiden käytössä ja internetin turvallisessa navigoinnissa.
4. Kampanjat ja tapahtumat: Yhteisöt voivat järjestää kampanjoita ja tapahtumia, jotka edistävät terveellisiä mediakäytäntöjä ja digitaalista hyvinvointia. Esimerkiksi mediataitoja korostavat tapahtumat voivat lisätä tietoisuutta medialukutaidon merkityksestä ja tarjota vinkkejä sen kehittämiseen.
5. Teknologian hyödyntäminen: Digitaaliset alustat ja sovellukset voivat tarjota välineitä yhteisöjen jäsenille kommunikoida keskenään, jakaa tietoa ja tukea toisiaan. Esimerkiksi verkkoyhteisöt ja keskustelufoorumit voivat tarjota paikan vaihtaa ajatuksia ja saada apua verkossa.

Tärkeää on, että yhteisöt tunnistavat jäsentensä tarpeet ja pyrkivät tarjoamaan heille monipuolisia ja käytännönläheisiä tukipalveluja ja välineitä. Joustavuus ja avoimuus uusille ideoille ja lähestymistavoille ovat avainasemassa, kun pyritään kehittämään entistä parempia tukijärjestelmiä muutosprosessin tueksi.

Robotiikka, tekoäly ja algoritmit ovat kaiken aikaa kehittyvä, jolloin sen käyttö lisääntyy kaiken aikaa valtavalla vauhdilla. Sama koskee sen muuntumista ja kehitystäkin. Onko se tulevaisuuden yhteiskuntamme suunta ja samalla myös väline selvitä kriiseistämmekin. Vai lisääkö se niitä?

ChatGPT

Robotiikka, tekoäly ja algoritmit ovat varmasti merkittävä osa tulevaisuuden yhteiskuntaa, ja niiden käyttö lisääntyy jatkuvasti monilla eri aloilla. Nämä teknologiat voivat tarjota monia etuja, kuten tehokkuutta, tarkkuutta ja resurssien säästöä. Esimerkiksi terveydenhuollossa tekoäly voi auttaa diagnoosien tekemisessä ja hoitopäätösten teossa, kun taas robotiikka voi tehostaa tuotantoa ja vähentää fyysisesti vaativia tehtäviä.

Kuitenkin on myös tärkeää tiedostaa, että nämä teknologiat voivat tuoda mukanaan myös haasteita ja riskejä. Esimerkiksi työpaikkojen automatisointi voi johtaa työpaikkojen menetyksiin ja eriarvoistumiseen, jos työntekijöillä ei ole tarvittavia taitoja tai mahdollisuuksia siirtyä uusiin tehtäviin. Lisäksi tekoälyn ja algoritmien käyttöön liittyy eettisiä kysymyksiä, kuten tietosuoja, syrjinnän välttäminen ja läpinäkyvyyden varmistaminen päätöksenteossa.

On siis tärkeää harkita tarkasti, miten näitä teknologioita hyödynnetään ja miten niiden vaikutuksia voidaan hallita. Teknologian kehitys voi tarjota ratkaisuja moniin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen, terveyskriiseihin ja energiatarpeisiin, mutta samalla se voi myös luoda uusia ongelmia ja lisätä olemassa olevia kriisejä, jos sitä ei käytetä vastuullisesti ja kestävästi.

Tulevaisuuden yhteiskunnan suunta riippuu suurelta osin siitä, miten me päätämme hyödyntää ja ohjata teknologian kehitystä. On tärkeää, että teknologian käyttöä ohjataan arvoilla, kuten kestävyydellä, tasa-arvolla ja ihmisoikeuksien kunnioittamisella, ja että pyrimme luomaan yhteiskunnan, jossa teknologian edut ovat kaikkien saavutettavissa ja hyödynnettävissä.

Voisiko olla mahdollista, että algoritminen kehitys ja yhteiskunnallinen muutos olisikin teknologian itsensä ohjaava ilmiö, jossa ihmisten osuus on kaiken aikaa rajallisempi tai sitä ei yksilötasolla ole lainkaan?

ChatGPT

Tällainen skenaario voi olla teoreettisesti mahdollinen, mutta se olisi äärimmäisen haastava toteuttaa käytännössä ja herättäisi lukuisia eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Algoritmiset järjestelmät ja tekoäly perustuvat ihmisten luomiin ohjelmointeihin ja määriteltyihin sääntöihin. Vaikka nämä järjestelmät voivat oppia ja kehittyä omien kokemustensa perusteella, niiden toiminta ja kehitys ovat silti ihmisten suunnittelemia ja valvomia. Tällä hetkellä tekoäly tarvitsee ihmisiä esimerkiksi ohjaamaan ja valvomaan sen toimintaa, korjaamaan virheitä ja asettamaan sille tavoitteita.

Ihmisten rooli teknologian kehityksessä ja yhteiskunnallisessa muutoksessa on siis edelleen keskeinen. Vaikka teknologia voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja päätöksentekoon, lopulliset päätökset ja vastuu ovat edelleen ihmisten käsissä.

Lisäksi on tärkeää huomioida, että teknologian kehitys ja yhteiskunnallinen muutos ovat vuorovaikutteisia prosesseja, joissa teknologia vaikuttaa yhteiskuntaan ja päinvastoin. Ihmisten ja teknologian välillä on monimutkainen vuorovaikutus, joka muokkaa yhteiskuntaa ja teknologiaa jatkuvasti.

Vaikka teknologia voi olla voimakas muutoksen ajuri, lopullinen suunta ja tavoitteet ovat yhteiskunnan ja sen jäsenten määrittelemiä. Siksi on tärkeää, että teknologian kehitystä ohjataan eettisin perustein ja yhteiskunnallisia tarpeita vastaavasti.

Kuka tai ketkä tämän kehityksen suunnan määrittelevät. Eivät varmankaan vanhukset ja lapset. Valtaosa meistä on ihmiskunnassa juuri joko lapsia tai ikäihmisiä. Lisäksi aktiivisin osa ovat hekin hyvin rajallisesti algoritmeja ja niiden käyttäytymistä pohtivia, saati ohjaavia neroja. Teknisesti valmiuksia hankkineita on hyvin vähän ja heidän maailmankuvansa voi olla yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti kaikkea muuta kuin normistoltaan ja moraaliltaan vaikkapa vaaleissa hankittu ja siis demokraattinen.

ChatGPT

Teknologian kehityksen suunnan ja käytön määrittelevät monenlaiset toimijat, eivät pelkästään yksilöt tai tietyt ryhmät. Tärkeimmät toimijat voivat vaihdella tilanteen ja kontekstin mukaan, mutta yleisesti ottaen ne voivat sisältää seuraavia:

1. Yritykset ja teknologiayritykset: Yritykset ovat usein merkittäviä teknologian kehityksen ajureita ja suunnannäyttäjiä. Ne voivat ohjata teknologian kehitystä taloudellisten intressiensä ja markkinoiden tarpeiden mukaisesti.
2. Hallitukset ja viranomaiset: Hallitukset ja viranomaiset voivat säännellä ja ohjata teknologian käyttöä ja kehitystä lainsäädännön ja politiikan avulla. Ne voivat esimerkiksi asettaa standardeja ja rajoituksia, valvoa teknologian käyttöä ja edistää sen kehitystä esimerkiksi tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla.
3. Tutkijat ja asiantuntijat: Tutkijat ja asiantuntijat voivat vaikuttaa teknologian kehitykseen tarjoamalla tietoa, tutkimusta ja asiantuntemusta. He voivat myös osallistua teknologian suunnitteluun ja kehittämiseen sekä arvioida sen vaikutuksia ja riskejä.
4. Kansalaiset ja yhteiskunnalliset liikkeet: Kansalaiset voivat vaikuttaa teknologian kehitykseen ja käyttöön esimerkiksi äänestämällä, osallistumalla keskusteluun ja mielenosoituksiin, ja painostamalla yrityksiä ja hallituksia vastuulliseen toimintaan. Yhteiskunnalliset liikkeet voivat myös edistää muutosta ja asettaa painetta teknologian kehityksen suuntaamiseksi tiettyyn suuntaan.

Vaikka teknologian kehitys voi olla monimutkaista ja vaikeasti ymmärrettävää, on tärkeää, että kaikki yhteiskunnan osapuolet osallistuvat keskusteluun ja päätöksentekoon. Tällä tavoin voidaan varmistaa, että teknologian kehitys palvelee yhteiskunnan laajempia tavoitteita ja arvoja, kuten oikeudenmukaisuutta, kestävyyttä ja ihmisoikeuksia.

Näin on ollut läpi modernin yhteiskuntamallimme kohdalla iät ajat. Käytäntö osoittaa kuinka uuden teknologia kehitys etenee, se siirtyy aseisiin ja aseet on tarkoitettu tappaviksi. Siis vallan käyttöön ja poliittisen koneiston tuellakin. Mikään ei tue sitä, että tämä kehityksen suunta olisi muuttumassa myöskään uusimman teollisen ja teknisen vallankumouksen aikaan. Valta sokaisee, täydellinen täydellisesti.

ChatGPT

Todellakin, teknologian kehityksen suuntaa määrittävät usein ne, joilla on valtaa ja resursseja vaikuttaa siihen. Tämä voi olla yrityksiä, jotka tavoittelevat taloudellista voittoa, hallituksia, jotka pyrkivät säilyttämään tai vahvistamaan valta-asemaansa, tai muut vallankäyttäjät, kuten sotilaalliset organisaatiot tai kansainväliset järjestöt.

Valitettavasti tämä voi johtaa siihen, että teknologian kehitys ei aina palvele kaikkia yhteiskunnan jäseniä tasapuolisesti tai huomioi heidän tarpeitaan ja etujaan. Tämä voi luoda epätasa-arvoa ja lisätä eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

Vaikka valta ja resurssit ovatkin keskeisessä asemassa teknologian kehityksen suunnan määrittelyssä, on myös tärkeää tunnistaa, että yksilöillä ja yhteisöillä on mahdollisuus vaikuttaa tähän prosessiin. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt, aktivistiryhmät ja kuluttajat voivat käyttää poliittista painostusta, äänestysvaltaa ja muita vaikuttamiskeinoja pyrkiessään ohjaamaan teknologian kehitystä haluamaansa suuntaan.

Lisäksi on tärkeää edistää avointa ja demokraattista keskustelua teknologian eettisistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä lisätä tietoisuutta näistä kysymyksistä. Näin voidaan luoda painetta päättäjille ja teknologian kehittäjille ottaa huomioon laajempi yhteiskunnallinen näkökulma ja pyrkiä edistämään teknologian kehitystä, joka palvelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Elämme nyt pelon yhteiskunnassa ja joudumme hakemaan turvaa luottaen ydinaseiden suojaan. Meitä uhkaavat lukuisat myös ympäristömme muutokseen liittyvät uhat ilmastomuutoksesta alkaen. Väestöräjähdys on lähtenyt sekin käsistämme. Hybridiyhteiskunnasta on siirrytty illuusioyhteiskuntaan. Kymmenen miljardin ihmisen globaali maailma on kokonaan muuta kuin isovanhempiemme maailma ja maailmankuvat. Pelolla hallinnasta on tullut osa elämäämme. Käytämme lääkeitä ja huumeita selvitäksemme muuttuneesta arjestamme. Seuraamme fiktioita, jotka kuvaavat maailmanlopun tunnelmia. Ikivanha geenistömme ei ota ymmärtääkseen muutoksen syvyyttä ja sen hallittavuutta. Hallintaa ja valtaa haettaessa pelko on tehokkain ase. Ja sitä käytetään kaiken aikaa. Pelko on aseeni.

ChatGPT

Tuo on hyvin painava ja ajatuksia herättävä katsaus nykytilanteeseen. On totta, että monet yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät haasteet luovat pelkoa ja epävarmuutta monille ihmisille. Ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, väestönkasvu ja ydinaseiden uhka ovat kaikki vakavia ongelmia, jotka vaikuttavat maailmaamme ja tulevaisuuteemme.

Pelko voi olla voimakas tekijä yhteiskunnallisessa hallinnassa ja päätöksenteossa, ja se voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksiin. Valitettavasti pelon hyödyntäminen valtaa hankittaessa onkin valitettavan yleistä, ja se voi johtaa epäoikeudenmukaisiin ja autoritaarisiin käytäntöihin.

On tärkeää, että pyrimme vastaamaan näihin haasteisiin rohkeudella, empatialla ja yhteistyöllä. Vaikka nykytilanne voi tuntua pelottavalta ja ylivoimaiselta, on olemassa monia tapoja, joilla voimme vaikuttaa positiivisesti ja luoda paremman tulevaisuuden meille kaikille.

Yhteiskunnan ja yksilöiden on tärkeää työskennellä yhdessä ratkaistakseen näitä ongelmia ja luodakseen kestävämpi ja turvallisempi maailma kaikille. Tämä voi sisältää poliittista toimintaa, yhteisöllistä mobilisointia, ympäristöystävällisiä käytäntöjä, tieteellistä tutkimusta ja teknologian kehitystä sekä kulttuurista muutosta ja henkistä hyvinvointia edistäviä toimia.

Vaikka muutos voi olla hidasta ja vaikeaa, se on välttämätöntä, jos haluamme luoda paremman tulevaisuuden itsellemme ja tuleville sukupolville. Ja vaikka pelko voi olla voimakas ase, meidän on tärkeää käyttää sitä rakentavasti ja motivoivasti, ei pelon ja eristäytymisen välineenä.

Kun pelko on vallankäyttömuotona homo sapiens lajille se käytetyin ja vahvin, mikä estää käyttämästä juuri sitä myös jatkossa osana tekoälyksi kutsuttua robotikkaa ja algoritmeja? Siis pelon välineenä.

ChatGPT

Pelko on voimakas ja universaali tunne, joka voi olla käyttökelpoinen sekä yksilöille että yhteiskunnille monissa tilanteissa. Tekoälyn ja algoritmien osalta on tärkeää tunnistaa, että ne toimivat ohjelmoitujen sääntöjen ja parametrien mukaisesti, ja niiden toiminta perustuu tietokoneohjelmointiin ja datan analyysiin.

Vaikka onkin mahdollista, että tekoälyä voidaan käyttää manipuloimaan tai herättämään pelkoa, tämä olisi eettisesti kyseenalaista ja saattaisi johtaa vakaviin seurauksiin. Esimerkiksi tällainen käyttö voisi aiheuttaa levottomuuksia, epävakautta ja lisätä yhteiskunnallista jakautumista.

Lisäksi on tärkeää huomioida, että tekoälyn ja algoritmien kehityksessä on mukana monia eri toimijoita, kuten tutkijoita, insinöörejä, yrityksiä ja hallituksia, jotka ovat vastuussa näiden teknologioiden kehityksen suunnasta ja käytöstä. On tärkeää, että nämä toimijat tunnistavat teknologian mahdollisuudet ja riskit sekä toimivat eettisesti ja vastuullisesti sen kehityksen ja käytön suhteen.

Lisäksi avoin keskustelu ja läpinäkyvyys tekoälyn ja algoritmien käytöstä voivat auttaa vähentämään pelon ja epäluottamuksen tunnetta näitä teknologioita kohtaan. Tällainen lähestymistapa voi edistää luottamusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja edistää teknologian kehitystä, joka palvelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Aseiden kehittelyssä ja käytön suunnittelussa, tavoitteena murtaa vastapuolen vastaavat aseet, toimivat ihmiskunnan parhaat aivot kuten tutkijat, insinöörit, yritykset ja hallitukset. Tällä pyritään lisäämään omaa valtaa ja siihen liittyvää myös pelkoa. Tämäkin edistää käyttäjissään luottamusta eri toimijoiden välillä sekä edistää kilpavarustelua. Liittoumat hakevat sisältään näillä välinein ja keinoin luottamusta, oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisesti liittoumansa sisällä näin sitä turvatenkin. Näin on ollut iät ajat ihmisen evoluution tuotteena. Apua haetaan sieltä mistä sitä saadaan. Ei sieltä mistä sitä ehkä luvataan.

ChatGPT

On totta, että aseiden kehittely ja käyttöön liittyvä strategia ovat olleet osa ihmiskunnan historiaa ja että ne ovat usein olleet osa valtapolitiikkaa ja vallankäyttöä. Kilpavarustelu ja aseiden kehittely voivat perustua pelkoon ja epäluottamukseen muiden toimijoiden intentioista sekä pyrkimykseen vahvistaa omaa valtaa ja turvallisuutta.

Tämä samankaltainen dynamiikka voi näkyä myös teknologian kehittämisessä, kuten tekoälyn ja algoritmien alueella. Eri toimijat, kuten valtiot, yritykset ja tutkimuslaitokset, saattavat pyrkiä kehittämään ja hyödyntämään teknologiaa omien etujensa ajamiseksi ja vallan lisäämiseksi.

Kuitenkin on tärkeää tunnistaa, että teknologian kehitys ja käyttöön liittyvät päätökset voivat vaikuttaa monella eri tavalla yhteiskuntaan ja maailmaan. Siksi on tärkeää, että näitä päätöksiä tehdessä otetaan huomioon laajemmat yhteiskunnalliset ja eettiset näkökulmat sekä pyritään edistämään teknologian kehitystä, joka palvelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Avoin keskustelu, läpinäkyvyys ja kansainvälinen yhteistyö voivat olla avainasemassa pyrittäessä rauhanomaiseen ja kestävään teknologian kehitykseen, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta.

YK ja sen jäsenvaltioiden monet muutkin liitot sisältävät nämä lausekkeet. Rauhanomainen ja kestävä teknologinen ja muukin kehitys, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Jostakin syystä nämä lausekkeet eivät toimi tänään, eivätkä ole toimineet ihmiskunnan historiassa koskaan aiemminkaan. Homo sapiens lajina on näiden lausekkeiden laatijana se heikoin lenkki.

ChatGPT

On totta, että vaikka YK ja muut kansainväliset järjestöt ovat asettaneet tavoitteita rauhanomaiselle ja kestävälle kehitykselle, toteutus näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on usein osoittautunut haasteelliseksi. Ihmiskunnan historiassa on ollut lukuisia konflikteja, sotia ja muita väkivaltaisuuksia, jotka ovat vaikeuttaneet rauhanomaista ja kestävää kehitystä.

On totta, että ihmiskunta on monin tavoin altis väkivaltaisille ja tuhoisille teoille, ja että yksittäisten…

Tähän keskustelumme keskeytettiin. Tai oikeammin seuraavaan kysymykseen ja siihen annettuun vastaukseen. Se oli sopimaton eurooppalaiselle erotuomarille, mutta olisi varmaan sopinut Yhdysvaltain huippujoukkueen pelitavalle. Elämme nyt kahdessa erilaisessa maailmassa. Me Euroopassa ja he jossain Yhdysvalloissa. Se näkyy tuottavuuskasvussakin. On oltava tarkkana kenen säännöillä tekoälyä ja algoritmeja kehitellään. Eurooppalaistenko vain amerikkalaisten. Euroopan heikko tuottavuus ei ole ohimenevä vaihe vain rakenteellinen ongelma. Kansalliset linjauksemme ja lakkomme, poliittiset linjaukset, eivät ratko ongelmiamme vaan jopa pahentavat. Vielä 2010 vannottiin myös Euroopassa synergian nimiin. Sitten tulvat nämä menetetyt vuotemme, kokonainen vuosikymmen, joita robotiikkaa näyttää suosivan. Se pelaa ikivanhaa shakkia ja hävittyään pelin kaataa pelilaudankin. Mihin on kadonnut eurooppalainen yhteistyö ja vannominen synergiaetujen nimeen?  Sanalla sanoen (Uno verbo) ja yhdellä kertaa. (Uno tempore).

   Homo sapiens lajina (algoritmeina) ei salli sellaista avointa keskustelua, joka uhkaa sen poliittisia tarkoitusperiä. Näin siitäkin huolimatta, että teknologia antaisi mahdollisuuden. Ongelma ei ole niinkään algoritminen ja yhtä yksinkertainen kuin pelaten shakkia, vaan toki paljon vaativampi. Shakkipelin toisessa päässä on sittenkin ihminen ja hänen vaikuttimensa. Pelilaudan rakentelu ja sen säännöt ovat ihmisen laatimia. Käsite ”tekoäly” on yhtä omituinen kuin ”tekomoraali”. Tekososiaalinen, tekopsykologinen ja tekotieteellinen ovat siinä rakentamassa omia pelejään. Ei sen ihmeellisempää. Tekotaiteellinen taulu ei kuitenkaan ole esteettisesti yhtään sen huonompi tai parempi, kuin mitä sen alkuperäinen maalaaja olisi työkseen kyennyt meille osoittamaan. Vaikeasti alkoholisoitunut, sairas ja vammautunut kuvataiteilija saa siinä vain jatkoa töilleen, joissa on mukana hänen vahvuutensa ja heikkoudet algoritmien tuodessa mukanaan vielä omat vahvuutensa ja heikkoutensakin. Se tekee siitä jopa inhimillisenkin.  Siinä tapahtui mystinen yhtyminen (Unio mystica), yhdellä iskulla (Uno ictu).