De improviso – Arvaamatta etukäteen
28.03.2024
Lähestymme pääsiäistä ja samalla kristittyjen maailmankuvan tärkeintä hetkeä. Jeesuksen syntymän aikoihin hänen syntymäpaikkansa, vanhempansa ja heidän taustansa ei oikein kertonut kuinka tallissa yönsä viettävä Maria synnyttäisi tänään maailman tunnetuimman henkilön, Jeesuksen. Siihen ei oikein viitannut hänen elämänsä, taustansa, koulutus, saati kuolema ristillä nuorena miehenä. Kristityn tarina kertoo sinusta. – ”De te fabula narratur. (Horatius). Hennosta kynnestä lähtien. – ”De tenero ungui.”
Elämme vaikeita aikoja. Sekä meillä Suomessa, globaalisti että paikallisesti tämän vuoistuhannen alkua tulkiten. Yritän tulkita sitä omien tekstieni kautta ja turvautuen pelkästään kirjojen otsikkoja avaten. Jos ne yllättävät taustalla on tarina, joka kertoo sinusta. – ”De te fabula narratur.” Ja jälleen kerran hennosta kynnestä lähtien. – ”De tenero ungui.”
Hyvän tarinan on miellytettävä kymmenenkin kertaa toistettuna. – ”Decies repetita placebit” (Horatius). Pääsiäisen tarina on sellainen. Hennosta kynnestä lähtien ja päätyen harkintaa. Harkitseminen opettaa viisautta. – ”Deliberando discitur sapientia. (Publius Syrus). Olemme sen velkaa luonnolle. – ”Depitum naturae.” Sananmukaisesti. – ”De verbo.”
Harkitseminen opettaa meille viisautta. – ”Deliberando discitur sapientia.” (Publius Syrus). Samalla kuitenkin harkitessa tilaisuus usein tuhoutuu. – ”Deliberando saepe perit occasio.” (Publius Syrus). Tiedämme sen kokemuksesta ja pyrimme joko salaamaan tekojamme ja niiden motiiveja viimeiseen saakka. Opimme sen jo lapsena. Hennosta kynnestä lähtien. – ”De tenero ungui.” (Horatius). Niinpä tämä tarina kertookin nyt sinusta. – ”De te fabula narratur.” (Horatius). Aina vanhuuden tylsistymiseen saakka. – ”Dementia sinilis.” Sananmukaisesti. – ”De verbo.”
Ilmastotavoitteesta ravinnetasapainoon
Pohtiessani 1950-luvulla tulevaa uraani aikuisuudessa tein valintani. Olin silloin vajaan vuosikymmenen ikäinen. Rakastin luontoa ja vietin siellä lapsuuteni. Agraarin ajan Suomi eli tuolloin suurten perheiden aikaa ja lapsia oli runsaasti. Se mitä kykenimme harrastamaan, leikkimme kohdistamaan ja sen rakentamaan, liittyi luontoon. Savossa metsiin, jotka oli moneen kertaan sekametsiksi muutettu polttamalla. Peltoa oli raivattu ja tervaa hankittu samalla menetelmällä, polttamalla metsää. Pohjois-Savon maisemat olivat vesistöjen rikkomia ja saarisia. Tänään metsät ja suot ovat ojitettuja ja hoidettuja, vain harjaantunut silmä näkee kaskitulien tuotteet ja tervaporvareitten tavan elää yhdistäen voimansa ja myös purjekuntia perustaen. Syntyi velkaa – velkaa luonnolle – ”Detitum naturae.”
Liikuttiin paljon ja kauas, tervaporvarit tunnetiin ja vauraus oli nähtävissä myös lapsuuteni ajan kylissämme. Elimme kylien suurta aikaa mutta samalla itseriittoisesti. Kaupungit olivat pieniä ja maaseudun suuri aika oli kulkemassa pian sotiemme jälkeen vararikkoon. Lapsia oli syntynyt vuosittain 120 000 kun tänään heitä syntyy vain puolet tästä, vaikka väkiluku on liki tuplautunut. Koko globaalia maailmaa vaivaa nyt sama vaihe. Käänne tapahtuu noin kymmenen miljardin kohdalla ja vuosisata myöhemmin meitä on vain murto-osa oman aikamme väkiluvusta. Teimme virheen – Jumalan koneesta. – ”Deus ex machina.” (Platon).
Yhdysvalloissa tämä muutos on jo käynnistynyt ja me tulemme perässä. Kun meitä nyt on yli viisi miljoonaa, vuosisadan kuluttua vain noin miljoonan verran suomalaisina. Ennusteet lupaavat näin ja niihin on syytä uskoa. Urbaani kulttuuri ei meitä yksin elätä ja maaseutu on Suomessa jo liki autioitunut. Emme elä vain palvellen toisiamme, siirtäen takkia toisen harteille. Antakoot jumalat sen päättyä hyvin. – ”Di bene vortant.” (Plautus, Terentius).
Tämän ajan käsitteitä ovat pelkästään syrjäistä Suomea seuraten energiapuu, ravinnetasapaino, ilmastotavoite, synergiaedut, bioenergia, hiilinielu, metanoli ja hiilidioksidipohjaiset polttoaineet jne. jne. Bioenergialehti on luetuin lehti sekin. Jotain olisi kai tehtäväkin? Sanottu riittää viisaalle. – ”Dictum sapienti sat est.” (Plautus).
Oma valintani lapsena lähteä opiskelemaan biotieteitä oli syntynyt hyvin varhain. Samoin myöhemmin sen liitäminen geotieteisiin, maantieteisiin sekä luonnontieteet ihmistieteisiin, yhteiskunta- ja valtiotieteisiin. Kaikki tämä onnistui tehden samaan aikaan tutkimusta ja kenttätöitä, jotka palvelivat myös käytännön tarpeita, mutta myös luonnontieteen tarjoamia välineitämme. Siirryimme poikki- ja monitieteisesti algoritmien ja robotiikan aikaan hyvin varhain. Ilman digiajan taitoja tiede ja tutkimus ei voinut edetä ja tavoittaa suurten massojen kulutuksenkin. Terentiusta lainaten sanottu ja tehty. – ”Dictum, factum.” Jo kerrotusta kertominen. – ”Dictum de dicto.”
Parhaiten tämän prosessin kulkua voi seurata tutustumalla julkaisemieni kirjojen pelkkiin kansilehtiin ja niiden otsikoihin. Ne kulkivat aina muutaman vuoden tai vuosikymmenen edellä aikaansa. Silloin kun kyse oli suurten massojen kulutuksesta. Sen sijaan innovaatioaallon kärki ja robotiikka ymmärsi jo varhain, miten prosessi etenee ja kuinka integroida yhteen tieteen sekä taiteen parhaat saavutukset unohtaen ihmisen keksinnöistä kehnoimman, ajan suhteellisuuden sekä kellon, vuorokaudet ja vuodenajat. Aika oli ihmisen keksinnöistä petollisin ja kehnoin. Se tarjoilee meille koiranpäivät mutta myös synkät päivät, juhlapäivät ja epäonnen päivät. – ”Dies caniculares” – ”Dies ater” – ”Dies feriati” – ”Dies infaustus.”
Aika kulki eteen- ja taaksepäin, hidastui ja pysähtyikin. Fysiikan lait oli otettava käytäntöön myös ihmistieteitten (human science) tutkimuksessa ja tuotava se oman aikamme poikkitieteiseen tulkitaan. Luonto ja sen lait tieteenä (natural science) ei antanut anteeksi. Siinä oli vain kiirehdittävä ja lisättävä samalla tutkijakoulutusta moninkertaiseksi ja saatava naiset mukaan verbaalisesti miehiä lahjakkaampana sukupuolena. Tämä on jo kerrotusta kertomista – ”Dictum de dicto” ja teenkin sen vain muodon vuoksi. – ”Dicis causa).
Olin useamassa yliopistossa, Suomen Akatemian rahoittamana, mutta myös laitteiltaan parhaiten varustetuissa tutkimuslaitoksissamme. Robotiikka eteni rinnalla ja algoritmit oli saatava ajoissa mukaan jo lasten kasvatukseen ja koulutukseen. Mediayhteiskunta eli suuruutensa aikaa ja Itä-Savossa sijaitseva sukumme media oli hoidettava ensimmäisenä Suomessa digiaikaankin. Totta kai sille pilailtiin Helsingissä, mutta ei pilailla enää. Pelkkiä esseitä kirjoitellen ei kohta eletä. Robotiikka ja poikkitieteiset algoritmit pitävät siitä huolen. Vaikeaa on vain päästä äkkiä irti pitkäaikaisesta rakkaudesta. – ”Difficile est longum subito deponere amorem.” (Catullus).
Kuuden professuurin pätevyys edellytti minimissäänkin Suomessa noin 20–30 väitöskirjan tasoista ja laajuista työtä tutkijana. Sen saavuttaminen tuli mahdolliseksi vaiheessa, jolloin pätevyyden arviointi siirtyi kilpailevilta professoreilta EU:n suorittamaan arviointiin ja vielä nimettömänä. Nimen tai edes yliopiston nimen maininta hakemuksissamme merkitsi sen hylkäämistä. Näin Suomikin sai hoidettavakseen globaaleja eurooppalaisia ja jopa suurohjelmia yhdessä kiinalaisten kanssa varoen kertomasta hakijoiden taustoja. Taustalla on oppimisen tie. – ”Discendi via.” Robotiikka ja monitieteiset opinnot. Ankara työ. Tohtori kunnian vuoksi ja moneen kertaan. – ”Doctor honoris causa.”
Päätoimittaja Matti Kallikoskea lainaten (Suomen Kuvalehti 28.03.2024) alkuvuodet Suomen EU:n jäsenyydessä menivät ihmetellessä. Vasta perussuomalaisten jytky vuonna 2011 vähensi Suomen politiikan erityispiirteitä. Aiemmat hokemamme ovat muuttuneet. EU:ssa on paljon kysymyksiä, joissa vallitsee samanlaisia näkemyseroja kuin kotimaan politiikassakin. Suomesta on tullut vanha EU-maa. Suomella on annettavaa siinä, missä koko yhteiskunta on mukana rakentamassa turvallisuutta, mutta Euroopan yhteistyön ideassa olemme olleet saamapuolella. Aloite ja oma aktiivisuus on kuitenkin tärkeintä. Joka on aloittanut, sillä on puolet työstä tehty. – ”Dimidium facit, qui coepti, habet.” (Horatius).
Kuinka sitten akateemisessa yhteisössä, ja joutuen salaaman taustansa rahoitusta haettaessa? Eniten tästä käytännöstä kärsivät nimekkäinä pidetyt yliopistot ja heidän tutkijansa. Tutkimuksen sisältö ratkaisi ja kompetenssi (pätevyys) näkyi varmasti laaditun ohjelman sisällöstä. Kukaan ei voi salata ohjelmaa tehtäessä sen tekijöiden taustoja. Toki ne tiedettiin, tunnettiin, siinä missä poikki- ja monitieteisen tutkimuksen hankkineiden aiemmat meriititkin sekä kansainväliset verkostot. Tiede on vahvasti klusteroitunutta, siinä missä käytettyjen menetelmien laboratorioympäristön kyky operoida algoritmeineen, juuttumatta taloudellisesti suurten ohjelmien kohdalla pienuuden ekonomiaan. Suomi ei ole tässä saareke vailla globaaleja yhteyksiä. Näytelmän henkilöt tunnetaan. – Dramatis personae.”
Ilmastotavoite ja EU 2040 sekä ravinnetasapainot, bioenergia ja hiilinielut, mutta myös ekologinen yrittäjyys, kaikki nämä ovat olleet mediayhteiskunnan suurten tapahtumien dramatiikassa osa myös suomalaista osaamista ja sen esittelyä. Se näkyy myös kirjojen esittelyssä ja jopa niiden nimessä. On oltava kaiken aikaa eturintamassa, mutta ei liian kaukana muista ja tuoden samalla mukanaan kokonaan vielä vierasta globaalia aineistoa. Suomessa Bioenergia lehti esittelee omalta osaltaan missä meillä mennään ja hyvä niin. Liian rohkeita avauksia mediayhteiskunnan otsikot eivät voi esitellä, antaen lupauksia sellaisesta, jonka toteutuminen realisoituu kuitenkin vasta vuosikymmenien kuluessa. Niin suloista ja kunniakasta kun onkin kuolla isänmaan puolesta. – ”Dulce et decorum est pro patria mori.” (Horatius).