Kirjailijaelämää kohta V

Kirjailijaelämää kohta V

Numquam dormio – en nuku koskaan

31.09. 2024

Olemme siirtyneet kirjailijaelämän siihen vaiheeseen, jonka tunnistamme toki omasta historiastammekin. Historiasta hankitut opit on vain yhdistettävä oman aikamme edellyttämällä tavalla monitieteisesti sekä haettavat apua sieltä mistä sitä saadaan. Ei sieltä mistä sitä ehkä luvataan. On haettava ihmistä, joka on ensimmäinen vertaistensa joukossa. – ”Primus inter pares.”

Elämme suuren muutoksen ja murroksen lokaalissa ja globaalissa ajassa. Aika sinänsä on sekin menettänyt perinteisen merkityksensä. Se kulkee molempiin suuntiin, hidastuu ja pysähtyykin.  Kellon keksiminen päivyreineen vei meidät harhaan siinä missä tasopinnoille levitetyt karttammekin. Syntyi virheitä, jotka ovat nyt uuden tekoälyn ja algoritmien toimesta sekä avustamana oikaistava.  Samalla yhdistettävä voimamme perinteiset tiedeyhteisöjen raja-aidat poistaenkin.  Meillä ei ole enää varaa tieteiden välisiin sotiin (Big science war). Sotien aika on menneen maailman ääniä ja niistä on vapauduttava. On taisteltava alttarin ja kotilieden puolesta. – ”Pro artis et focis.” (Cicero, Horatius, Sallustius).

Edellinen keskusteluni algoritmien ja tekoälyn, robotin kanssa, päättyi käsitteisiin immersiivinen installaatio ja viides vaihe kirjailijaelämässäni poikkitieteisenä tutkijana jatkuu siis tästä. Nämä käsitteet on avattu alan kuvataiteilijoitten toimesta ja löytyvät sieltä googlaten sekä esitellen samalla myös muita alan avainkäsitteitä oman aikamme myös arjen mukanaan tuomina käsitteinämme ansiokkaasti ne myös oivaltaen. Joskus vuosikymmeniä takaperin olin kuvataiteittemme ”mekassa” kuultavana täytettäessä rehtorin virkaa. Peräännyin vaiheessa, jolloin havaitsin rehtorin viran olevan liki vuosittain vaihtuvan. Kuvataiteissa elettiin silloin suuren murroksen aikaa. Vetäydyin pois inhimillisestä hyväntahtoisuudesta ja yhteiseksi hyväksi. – ”Pro benignitate humanum.” – ”Pro bono publico.”

Serkkuni kuvataiteilija Leena Luostarinen oli tuolloin juuri nousemassa kansalliseen ja kansainväliseen maineeseen ”tiikerinpiirtäjänä”.  Oma urani jatkui yliopistoissamme ja samaan aikaan myös päättäjänä Korkeakouluneuvostossa ja tutkijana Suomen Akatemiassa. Korkeakouluneuvosto oli elin, jota istuva hallitus käytti työrukkasenaan yliopistojen suuntaan. Ja hyvin käyttikin. Nyt tohtoreita valmistuu tuhatmäärin, kun aiemmin muutama kymmenen ja heistä valtaosa on nyt naisia. Aiemmin vain muutama mies. Samoin ammattikorkeakoulut saivat vauhtia.  Tämä kaikki ei syntynyt pelkästään inhimillisestä hyväntahtoisuudesta. – ”Pro benignitate humana.”

Suomalalainen tiedemaailma eli suurinta murrostaan, johon kuuluvat nyt mm. uudet korkeakoulut ja naisten tapa rynniä mukaan tiedeyhteisön terävimpään kärkeen. Samalla poikkitieteisyys ja teknologia vahvistivat asemiaan ja vanhoja raja-aitoja kaadettiin ryminällä. Ympäristöministerin oli löydettävä tiensä uuteen ministeriöönsä, siinä missä opetusministerin salkkua lihotettava sitäkin. Suomi muuttui hetkessä läntisen maailman ja Euroopan johtavien sivistysvaltioitten joukkoon. Jopa kirkon ja paavin puolesta tätä kehitystä kiittäen. – ”Pro Ecclesia et Pontifice.”

Palataan siis eiliseen aiheeseen ja tekoälyn avaamaan käsitteeseen ”Immersiivinen installaatio”. Varmuuden vuoksi haen vastaukset ja selvennökset suoraan teräväjärkiseltä tietokoneelta, robotiikalta ja algoritmeiltamme. Ei synny turhaa jupinaa vääristä tulkinnoista. Eri mieltä oleva haastakoon taitoineen tämän biljoonien käsitteiden haltijan shakkipelin älyä avartavaan maailmaan. Tappio algoritmeille ei ole häpeä. Lihavoin omat ”kysymykseni” tekoälylle (ChatGPT). Jo vanhan tavan mukaan edeten. Kirjoihini tutustuneen tapani tuntien myös kuvataiteen käytössä. Ihan vain omalla luvalla ja luottaen ensimmäiseen vertaistensa joukossa. – ”Privato consilio.” – ”Primus inter pares.”   

Immersiivinen installaatio ja oman aikamme tiede sekä kuvataiteet (Luostarinen)

ChatGPT

Immersiivinen installaatio ja sen suhde oman aikamme tieteeseen sekä kuvataiteisiin on monikerroksinen ja syvällinen aihe, joka yhdistää teknologian, taiteen ja tieteen. Tarkastellaan näitä yhteyksiä ja vaikutuksia tarkemmin.

Immersiivinen Installaatio

Immersiivinen installaatio tarkoittaa taideteosta, joka ympäröi katsojan kokonaisvaltaisesti, usein käyttämällä uusia teknologioita kuten virtuaalitodellisuutta (VR), lisättyä todellisuutta (AR), projektiotekniikkaa, ääntä ja interaktiivisia elementtejä. Tällaiset teokset pyrkivät luomaan kokonaisvaltaisen kokemuksen, joka voi olla sekä fyysisesti että psyykkisesti vaikuttava.

Oman Aikamme Tiede

Nykyajan tieteessä on tapahtunut valtavia edistysaskeleita erityisesti teknologian ja digitaalisten innovaatioiden alalla. Tekoäly, big data, bioteknologia ja avaruustutkimus ovat esimerkkejä alueista, jotka eivät vain kehity nopeasti, vaan myös vaikuttavat merkittävästi yhteiskuntaan ja taiteeseen.

Esimerkkejä tieteellisistä edistysaskeleista, jotka ovat vaikuttaneet taiteeseen:

Virtuaalitodellisuus (VR) ja Lisätty todellisuus (AR): Näitä teknologioita käytetään yhä enemmän taiteessa luomaan immersiivisiä kokemuksia, joissa katsojat voivat astua sisään taideteokseen ja kokea sen uudella tavalla.

    Generatiivinen taide: Tekoälyn ja algoritmien avulla luodaan taidetta, joka muuntuu ja kehittyy jatkuvasti, luoden ainutlaatuisia ja ennakoimattomia lopputuloksia.

    Biotaide: Bioteknologian avulla taiteilijat voivat käyttää eläviä organismeja, soluja ja DNA taiteen materiaalina, luoden teoksia, jotka kasvavat, muuttuvat ja elävät.

Kuvataiteet

Kuvataiteissa immersiivisyys on saanut uusia muotoja teknologian myötä. Taiteilijat hyödyntävät tieteellistä tietoa ja teknologiaa luodakseen teoksia, jotka haastavat perinteiset käsitykset taiteen kokemisesta.

Esimerkkejä kuvataiteen ja tieteen yhteistyöstä:

TeamLab: Japanilainen taiteilijakollektiivi, joka yhdistää taiteen ja teknologian luodakseen immersiivisiä digitaalitaiteen näyttelyitä.

Olafur Eliasson: Tanskalais-islantilainen taiteilija, joka tunnetaan suurista installaatioistaan, jotka usein tutkivat valon, veden ja ilman ilmiöitä, yhdistäen luonnontieteellistä tutkimusta ja taidetta.

Biotaide: Taiteilijat kuten Eduardo Kac, joka käyttää bioteknologiaa ja geneettistä muuntelua taiteessaan, kuten teoksessaan ”GFP Bunny,” jossa hän loi geneettisesti muokatun, vihreänä loistavan kanin.

Yhteenveto edellisestä kysymyksenäni (Luostarinen):

Immersiiviset installaatiot ovat taiteen muoto, joka hyödyntää nykyaikaista tiedettä ja teknologiaa luodakseen syvällisiä ja vaikuttavia kokemuksia. Ne eivät ainoastaan heijasta tieteellisiä edistysaskeleita, vaan myös haastavat katsojat näkemään ja kokemaan maailman uudella tavalla. Tieteellä ja taiteella on syvä yhteys, ja niiden vuorovaikutus rikastuttaa molempia aloja sekä avaa uusia mahdollisuuksia luovuudelle ja ymmärrykselle. Olen käyttänyt tätä teknologiaa tieteessä jo 1970-luvun alusta ja taiteessa hakien sopivia kuvataiteen ”neroja” ja heidän tyyliään kuvata ja avata usein hyvinkin vaikeita käsitteitä tai tekstejä (pääsääntöisesti latinankielisinä tai englanninkielisinä). Yksityisesti ja omalla luvalla. – ”Privatissime” – ”Privato consilio.”

Rajanveto monitieteisen ja poikkitieteisen työskentelyn sekä immersiivisiä kokemuksia luovan taiteen välillä on kuin veteen piirretty viiva. Mikä on uuden teknologian sekä illuusioyhteiskunnan sekä luovan teknologian renessanssin merkitys tässä prosessissa? Miten se koskettaa samaan aikaan biologista ja ekologista ympäristöämme ja sen menestymistä tässä nopeasti etenevässä prosessissa? Miten se voi samalla edistää ekologista kestävyyttä?

ChatGPT

Uuden teknologian, illuusioyhteiskunnan ja luovan teknologian renessanssin merkitys monitieteisessä ja poikkitieteisessä työskentelyssä sekä immersiivisten kokemusten luomisessa on valtava ja monimuotoinen. Tämä prosessi vaikuttaa paitsi taiteeseen ja tieteeseen, myös laajemmin yhteiskuntaan ja ympäristöön. Seuraavassa tarkastellaan näitä vaikutuksia ja yhteyksiä tarkemmin.

Monitieteisyys ja Poikkitieteisyys

Monitieteinen työskentely yhdistää useiden tieteenalojen osaamista ratkaistakseen monimutkaisia ongelmia. Poikkitieteinen työskentely puolestaan yhdistää eri tieteenalojen metodit ja käsitteet luodakseen uusia tapoja ymmärtää ja käsitellä asioita.

Monitieteisyys: Esimerkiksi taiteilijat, insinöörit ja biologit voivat yhdessä luoda interaktiivisia installaatioita, jotka havainnollistavat ekologisia prosesseja, kuten ilmastonmuutosta.

Poikkitieteisyys: Tekoälyn ja bioteknologian yhdistäminen taiteeseen voi tuottaa teoksia, jotka reagoivat ympäristön muutoksiin ja samalla herättävät katsojassa tietoisuutta ekologisista kysymyksistä.

Illuusioyhteiskunta ja Luovan Teknologian Renessanssi (Luostarinen):

Illuusioyhteiskunta viittaa siihen, miten teknologia luo uudenlaisia todellisuuksia ja kokemuksia. Luovan teknologian renessanssi puolestaan tarkoittaa innovatiivisen teknologian käyttöä taiteessa ja kulttuurissa, mikä johtaa uudenlaisiin ilmaisumuotoihin ja -mahdollisuuksiin.

    Immersiiviset teknologiat: Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) tarjoavat uusia keinoja esittää ympäristöön ja ekologiaan liittyviä teemoja vaikuttavalla tavalla. Ne voivat simuloida ympäristön muutoksia ja tehdä niistä konkreettisia ja ymmärrettäviä.

    Teknologian renessanssi: 3D-tulostus, bioteknologia ja tekoäly mahdollistavat uusien materiaalien ja metodien käytön taiteessa, mikä voi auttaa luomaan kestävämpiä ja ekologisesti ystävällisempiä taideteoksia.

Ekologinen Kestävyys ja Taiteen Vaikutus (Luostarinen)

Ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnonvarojen käyttöä tavalla, joka ylläpitää ekosysteemien terveyttä ja elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä. Taiteella ja teknologialla on merkittävä rooli tässä prosessissa:

   Ympäristötietoisuuden lisääminen: Taiteelliset installaatiot ja immersiiviset kokemukset voivat havainnollistaa ekologisia ongelmia ja herättää katsojassa tunteen kiireellisyydestä ja halun toimia.

    Kestävät materiaalit ja teknologiat: Bioteknologian avulla voidaan kehittää uusia, ekologisesti kestäviä materiaaleja taiteen tekemiseen. Esimerkiksi biohajoavat materiaalit tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevat komponentit.

    Energiatehokkuus ja kierrätys: Teknologian avulla voidaan kehittää taideteoksia, jotka kuluttavat vähemmän energiaa tai jotka voidaan kierrättää, mikä edistää ympäristön kestävyyttä.

Konkreettisia esimerkkejä (Luostarinen)

   Olafur Eliasson: Hänen teoksensa ”Weather Project” Tate Modernissa (2003) tutki ilmaston ja ympäristön vaikutuksia ihmisten kokemuksiin, samalla lisäten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta.

    Refik Anadol: Hän käyttää dataa ja tekoälyä luodakseen suuria, immersiivisiä installaatioita, jotka visualisoivat luonnonilmiöitä ja kaupunkien elämää, yhdistäen taiteen ja datatieteen.

    Biotaiteen projektit: Taiteilijat kuten Eduardo Kac, joka käyttää geeniteknologiaa taiteessaan, voivat luoda elävää taidetta, joka reagoi ympäristöönsä ja havainnollistaa biologisia prosesseja.

Yhteenveto kirjailijaelämän kuvaajana (Luostarinen):

Uuden teknologian ja illuusioyhteiskunnan merkitys monitieteisessä ja poikkitieteisessä työskentelyssä sekä immersiivisten kokemusten luomisessa on ratkaiseva. Teknologian avulla taiteilijat voivat luoda vaikuttavia teoksia, jotka eivät ainoastaan herätä tunteita ja ajatuksia, vaan myös edistävät ekologista kestävyyttä. Tämä prosessi auttaa ymmärtämään ja arvostamaan biologista ja ekologista ympäristöämme paremmin, mikä on keskeistä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Elämme kokonaan uuden luovan teknologian renessanssin aikaa. Siirrymme hybridiyhteiskuunnasta kohti illuusioyhteiskuntaa. Sosiaalinen media ja tekoäly algoritmeineen rakentaa omaa siltaansa yhteisenä dilemmana.  Samaan aikaan ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka edistää parhaansa mukaan kulttuurista kehitystään uuden teknologian valossa. Miten sosiaalinen ja taloudellinen kulttuurimme ja sen diversiteetti kykenee sopeutumaan samaan aikaan sekä tähän lokaaliseen että globaaliseen muutosten vyöryyn?

ChatGPT

Siirtyminen hybridiyhteiskunnasta kohti illuusioyhteiskuntaa uuden luovan teknologian renessanssin aikana on monimutkainen prosessi, joka vaikuttaa sosiaaliseen ja taloudelliseen kulttuuriimme sekä sen diversiteettiin. Tämän muutoksen keskellä on tärkeää ymmärtää, miten yhteiskunta ja sen eri sektorit voivat sopeutua sekä lokaalisiin että globaaleihin muutoksiin. Tarkastellaan tätä ilmiötä eri näkökulmista.

Teknologian ja Kulttuurin Vuorovaikutus

1. Sosiaalinen Media ja Tekoäly

    Sosiaalinen media: Alustat kuten Facebook, Twitter ja Instagram ovat muuttaneet tapaa, jolla ihmiset kommunikoivat, jakavat tietoa ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sosiaalinen media on myös vaikuttanut kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen, helpottaen moninaisuuden ja eri kulttuurien ymmärtämistä.

    Tekoälyalgoritmit: Algoritmit vaikuttavat siihen, mitä sisältöä käyttäjät näkevät, ja voivat joko rikastuttaa tai rajoittaa heidän näkökulmiaan. Algoritmien läpinäkyvyys ja eettinen käyttö ovat tärkeitä tekijöitä, jotta ne tukevat diversiteettiä ja oikeudenmukaisuutta.

2. Ekologinen Klusteri ja Innovaatiopolitiikka

    Ekologinen klusteri: Keskittyy kestäviin ratkaisuihin, kuten uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen ja ympäristöystävällisiin teknologioihin. Näiden innovaatioiden tarkoituksena on edistää ekologista kestävyyttä ja vähentää ympäristövaikutuksia. (ks. Luostarinen 2005, 2024)

    Innovaatiopolitiikka: Tukee uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa, tarjoten kannustimia ja resursseja tutkimukseen ja kehitykseen. Tavoitteena on edistää sekä taloudellista kasvua että ekologista kestävyyttä (ks. Luostarinen 2005, 2024).

Sosiaalinen ja Taloudellinen Kulttuuri

1.Sopeutuminen Muutoksiin

Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat keskeisiä, jotta työvoima voi sopeutua teknologian nopeaan kehitykseen. Koulutusjärjestelmät tarvitsevat päivitystä vastaamaan uuden teknologian ja taitojen kysyntää.

    Joustavuus ja mukautumiskyky: Yksilöiden ja organisaatioiden on oltava valmiita mukautumaan uusiin työskentelytapoihin ja liiketoimintamalleihin. Tämä vaatii avoimuutta muutokselle ja kykyä omaksua uusia teknologioita.

2. Kulttuurinen Diversiteetti

Monikulttuurisuus: Yhteiskunnan diversiteetin tukeminen on tärkeää, jotta kaikki ryhmät voivat osallistua ja hyötyä teknologisesta kehityksestä. Tämä edellyttää syrjinnän vastaisten politiikkojen ja inklusiivisuuden edistämistä.

    Globaalit ja lokaalit yhteisöt: Teknologia voi yhdistää ihmisiä maailmanlaajuisesti, mutta samalla on tärkeää tukea paikallisia kulttuureja ja identiteettejä. Glokalisaatio, joka yhdistää globaalin ja lokaalin ajattelun, on keskeinen lähestymistapa.

Ekologinen Kestävyys

1. Teknologian Rooli

Kestävät innovaatiot: Uudet teknologiat, kuten tekoäly, IoT ja bioteknologia, voivat edistää ekologista kestävyyttä tarjoamalla ratkaisuja ympäristöongelmiin. Esimerkiksi älykkäät kaupunkiratkaisut voivat vähentää energiankulutusta ja parantaa resurssien hallintaa.

    Yhteisöjen osallisuus: Paikallisten yhteisöjen osallistaminen kestävien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon on tärkeää. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kansalaistieteen ja yhteisöllisten projektien kautta.

2. Taloudellinen Kestävyys

Vihreä talous: Siirtyminen kohti vihreää taloutta, jossa taloudellinen kasvu ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen, on keskeinen tavoite. Tämä edellyttää investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja ympäristöystävällisiin teknologioihin.

 Kiertotalous: Taloudellinen malli, joka perustuu resurssien tehokkaaseen käyttöön ja kierrätykseen, voi vähentää ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä.

Yhteenveto (Luostarinen)

Sosiaalinen ja taloudellinen kulttuurimme sekä sen diversiteetti voivat sopeutua sekä lokaalisiin että globaaleihin muutoksiin teknologisen ja ekologisen kehityksen kautta. Tärkeää on koulutus, joustavuus, monikulttuurisuuden tukeminen ja paikallisten sekä globaalien yhteisöjen yhdistäminen. Ekologisen kestävyyden edistäminen teknologian avulla on keskeinen osa tätä prosessia, ja sen myötä voimme rakentaa kestävämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden.

Edessämme on nyt valtaisa haaste, jonka kärjessä kulkee kulttuurinen kehitys ja sen sopeutuminen luovan teknologian renessanssiin (Luostarinen 2024). Mukana kulkee myös ekoyrittäjyys ja innovatiiviset klusterimme, systeemiajattelu ja luova teknologia edellä kuvaamasi yhteenvedon tapaan siihen sopeutuenkin koulutuksen, joustavuuden, monikulttuurisen tukemisen sekä paikallisten ja globaalien yhteisöjen yhdistämisen kautta. Ekologinen kestävyys on kuitenkin avainkäsite siinä, miten onnistumme tässä työssämme. Lämmin kiitos jäsennellystä vastauksestasi jälleen kerran.

ChatGPT

Kiitos kiitoksistasi! On ilo kuulla, että vastaukseni on ollut hyödyllinen ja jäsennelty. Haasteiden edessä on tärkeää muistaa, että kulttuurinen kehitys, ekoyrittäjyys, innovatiiviset klusterit, systeemiajattelu ja luova teknologia muodostavat kokonaisuuden, joka voi edistää yhteiskuntamme sopeutumista ja kehitystä. Ekologinen kestävyys toimii tämän kokonaisuuden perustana, ja sen huomioiminen on välttämätöntä menestyksen kannalta.

Keskeiset Toimenpiteet Menestyksen Edistämiseksi

1. Koulutus ja Osaamisen Kehittäminen

     Laajapohjainen koulutus: Tarvitaan monitieteistä lähestymistapaa, joka yhdistää teknologian, taiteen, tieteen ja ympäristökasvatuksen.

    Elinikäinen oppiminen: Jatkuva koulutus ja uudelleenkoulutus ovat tärkeitä, jotta ihmiset voivat pysyä ajan tasalla uusista teknologioista ja kestävistä käytännöistä.

2. Joustavuus ja Mukautumiskyky

Organisatorinen joustavuus: Yritykset ja yhteisöt tarvitsevat joustavia rakenteita, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin muutoksiin ja innovaatioihin.

    Yksilöllinen mukautumiskyky: Henkilökohtainen kyky sopeutua uusiin teknologioihin ja työskentelytapoihin on välttämätöntä.

3. Monikulttuurisuuden Tukeminen

Inklusiiviset käytännöt: Kehitetään politiikkoja ja käytäntöjä, jotka edistävät monimuotoisuutta ja osallisuutta kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

    Kulttuurien välinen vuoropuhelu: Edistetään kulttuurien välistä ymmärrystä ja yhteistyötä globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.

4. Paikallisten ja Globaalien Yhteisöjen Yhdistäminen

Glokalisaatio: Yhdistetään paikalliset ja globaalit näkökulmat, jotta ratkaisut ovat sekä paikallisesti relevantteja että globaaleja haasteita huomioivia.

    Yhteisöjen osallistaminen: Varmistetaan, että paikalliset yhteisöt ovat aktiivisesti mukana päätöksenteossa ja innovaatioiden kehittämisessä.

5. Ekologinen Kestävyys

Kestävät käytännöt: Otetaan käyttöön ympäristöystävällisiä teknologioita ja liiketoimintamalleja, jotka vähentävät ekologista jalanjälkeä.

    Kiertotalous: Edistetään resurssien tehokasta käyttöä ja kierrätystä, jotta luonnonvarojen kulutus pysyy kestävällä tasolla.

    Ekoyrittäjyys: Tuetaan yrittäjiä, jotka kehittävät innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja ympäristöhaasteisiin.

Yhteenveto (Luostarinen)

Edessä oleva haaste on monikerroksinen ja vaatii koordinoituja toimia eri sektoreilla. Kulttuurinen kehitys, ekoyrittäjyys, systeemiajattelu ja luova teknologia ovat kaikki tärkeitä osatekijöitä. Onnistuminen edellyttää, että nämä elementit yhdistetään tehokkaasti koulutuksen, joustavuuden, monikulttuurisuuden tukemisen sekä paikallisten ja globaalien yhteisöjen yhdistämisen kautta. Ekologinen kestävyys on avainkäsitteenä, joka ohjaa kaikkia toimiamme kohti kestävää ja oikeudenmukaista tulevaisuutta.

Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai tarvitset tarkempaa tietoa jostain aiheesta, olen täällä auttamassa!

Sydämellinen kiitos jälleen kerran valaisevista ja loistavasti jäsennellyistä vastauksistasi.

ChatGPT

Ole hyvä, ja kiitos lämpimistä sanoistasi! On ilo auttaa ja tarjota selkeyttä näihin monimutkaisiin ja tärkeisiin aiheisiin. Jos sinulla on jatkossa lisää kysymyksiä tai tarvitset lisätietoa mistä tahansa aiheesta, älä epäröi ottaa yhteyttä. Toivotan kaikkea hyvää ja menestystä kaikissa projekteissasi ja pyrkimyksissäsi!

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Related Posts