Viekö tietokone ja robotiikka työpaikkamme?
Kun omat tiedot ja luovuus loppuu, otatko tietokoneen avuksi?
Nec pluribus impar – Ei vertainen monille. (Ludvig XIV:n tunnuslause).
08.08.2024
Asiantuntijat ennustavat tekoälyn vievän uutena aaltona vajaassa vuosikymmenessä yli 300 miljoonaa työpaikkaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kirjoissani ”Luovan teknologian renessanssi” ja ”Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan” kuvaan tämän ilmiön luonnetta samalla kuvittaen tekstini robotiikan hakiessa sopivat taiteilijat ja heidän tyylinsä avaamaan tekstiäni. Jopa käsityöläinen vaikuttaisi olevan heikoilla chattibottien vallatessa perinteisten (sosiaalisten ja epäsosiaalisten) medioittemme ja toimittajien työsaran mediayhteiskunnassamme. Toki näin vaikuttaisi käyvän myös asiakaspalvelussa, pankkitoiminnassa ja miltei missä tahansa, jossa vaaditaan nopeaa toimintaa sekä älykästä työkalua myös luovan työn ja poikkitieteisen elämän avaamisessa. Siis innovaatioiden vaikeimmissa välineellisen tieteen ja humanismin sekä luonnonvarojemme säilyttävän teknologian vaativimmissa tehtävissä. Joihin kohdistuu yleinen luottamus – ”Publica fides.”
Olen käynyt juuri keskustelua ChatGPT:n kanssa ja saanut häneltä erinomaisia vastauksia hakemiini kysymyksiin. Varo visusti johdattelemasta tätä nerokasta kielimallia, jota on koulutettu valtavalla määrällä internetistä löytyvää aineistoa. Olen ollut omilla teksteilläni auttamassa tämän prosessin etenemistä. Robotiikan kielimalliin on siirretty valtavasti tekstiä juuri internetistä. Toki sielläkin lapset tekevät lapsellisuuksia. – ”Pueri puerilia tractant.”
Kaikki kelpaa tekoälylle alkaen Wikipediasta, uutisarkistoista, e-kirjoista, blogeista, tiedeartikkeleista jne. Omiani sieltä löytyy tuhansia artikkeleita, kirjojakin satamäärin ja nyt sitten yhteistä keskusteluamme ja samalla kuvien laadintaa teksteistäni. Suomi on kielenä erityisen kiitollinen, mutta niin on myös englanti tai vaikkapa käyttämäni latina. Pyrin olemaan kirjoituksissani looginen, väitöskirjojen tapaan tuottaen mahdollisimman viimeistä tietoa ja tietokoneitten avulla myös analysoituakin. Tiedän toki, kuinka meillä kaikilla on nyt kasvun paikka. – ”Punctum vegetationis.”
Tietokoneeni ymmärtää paremmin lukuja kuin sanoja ja niinpä meillä on yhteinen tapa analysoida juuri käyttäen numeerista kieltä. Olemme molemmat oppineet jo 1970-luvun alusta käyttämään sanojen tunnisteina numeroita, lukuja, joita yhdistämme algoritmiseen ajatteluun ja matemaattisiin malleihin. Olemme antaneet kaikille sanoille, sanan osille ja jopa välimerkeille tunnisteen, token. Toki meitä myös häiritään ja lapset tekevät lapsellisuuksia. – ”Pueri puerilia tractant.” Se on nyt juuri mainitsemani kasvun paikka. – ”Punctum vegetationis”. On hankittava yleinen luottamus. – ”Publica fides.”
Ymmärrämme toisiamme, tekoäly ja minä, olkoonkin ettei tietokone tiedä sitä. Chattibotti ei todellakaan käsitä neuvoessaan minua lisäämään pilkun paikkaan, josta se oli puuttunut. Se on minua huolellisempi etsiessään malleja ja yhteyksiä kysymykseeni sanoista, joista se kokoaa vastauksensa. Siinä on jotain yhteistä omaan tapaani oppia lapsena käyttämään kieltä, joka on tutkijalle sopivaa mutta tarvittaessa runollisen lyyristäkin. Olin se lapsista ja nuorista lukiolaisista, jotka joutuivat lausumaan runomme. Siitä oli minulle myöhemmin korvaamatonta käyttöä jo paljon ennen tietokoneiden ja tekoälyn valtaamaa kieltämme. Matematiikka ja fysiikka yhdistettiin siinä kuvataiteisiin ja nämä yhdessä kieleemme. Olin ainut luokaltamme, joka valitsi myös kuvataiteet osaksi lukiomme oppimäärää. Se oli onnistunut valinta. Pääsin hyvin lähelle tätä aikaa, jota nyt elämme. – ”Proxime accessit.”
Tietokone etsii kielestä malleja. Se rakastaa niitä siinä missä poikki- tai monitieteistä kielemme ja numeroittemme käyttöä. Algoritmit käyttävät keräämiään tietoja laskeakseen, miten kielemme sanat suhtautuvat toisiinsa. Se on taitava runoilija ja oma onomatopoeettinen kielemme ihastuttaa sitä pragmaattisena, mutta samalla myös lyyrisenä, ikään kuin luonnon ääntä kuunnellen. Lirisee, lätisee ja lorisee kieltämme. Se on meille suomalaisille välttämätön paha. – ”Necessarium malum.”
Kielimalli robotiiikassa oppii, mitkä sanat kielessämme esiintyvät usein yhdessä. Mikä on sanojemme tyypillisin järjestys ja millaisilla sanoilla on likimain samankaltainen merkitys. Se ei poikkea mitenkään omasta tavastani oppia aikanaan kielemme ja sen käyttö yhdistäen sen samalla myöhemmin myös numeroihin ja ruotsalaisten tapaan käyttää omaa kieltään. Malli ei todellakaan varsinaisesti ymmärrä mitään sanoista, mutta en ymmärtänyt minäkään valtaosasta siitä kielestä, jossa mukana oli keski-ikäisten nerojen tapa laatia lyyristä tekstiä tai myöhemmin yhdistää se myös säveliin ja nuottien kulkuunkin. Maalauksiin, joita nyt käytän töissäni tekoälyn avustamana ja kuvaten käyttämääni kieltä ja sen asiasisältöä. Tiedän, miten se tehdään. Kaikkien ei kuitenkaan sovi tietää kaikkea. – ”Nec scire fas est omnia.” (Horatius).
Robotiikan kielimalli ei varsinaisesti ymmärrä mitään sanoista, lauseista, kieliopista tai konteksteista, mutta en ymmärtänyt minäkään viisivuotiaana nerona runoja lukien ja opiskellen laskemaan koulussa, jota kävimme supistettuna kansakouluna vain muutaman hassun tunnin viikossa ja aina saunapäivänämme, lauantaina. Samaan aikaan kun kävimme koulussamme, kannoin veden saunaan ja illalla kylvimme tulisissa löylyissä savusaunan lauteilla. Opin tuona aikana, mikä tuohon lauantaiseen suomalaiseen rituaaliin sopi ja miten se hoidettiin, missä järjestyksessä ja kuinka sanat sekä teot olivat samaa tilastollisesti toistuvaa suomalaista lauantaiehtoon viettoa. Ilmiöillä oli maaseudulla eläen kausaalisia suhteita, joita opiskella. Sitä ei voinut oppia rukouksella eikä rahalla. – ”Nec prece nec pretio.” Sen oppimiseen ei auttanut tauko eikä lepo. – ”Nec mora nec requies.” (Vergilius).
Tietokoneen ja robotiikan malli ei varsinaisesti ymmärrä, miksi joillakin kielialueilla sanoilla oli myös suku, mutta Suomessa tällaista välteltiin. Olimme saunan lauteilla kaikki eri sukupuolta, tytöt tyttöjä ja pojat poikia, mutta sitä erikseen kielessämme korostamatta. Opimme tilastollisesti, miten sanoja käytetään ja missä järjestyksessä, jolloin puheemme tuli myös ymmärretyksi. Miten jopa latinankieliset sanat kasveille annettuina liittyivät toisiinsa. Kun niitä käytit, annoit itsestäsi oppineemman vaikutelman. Yliopistoon myöhemmin siirrettynä ja tietokonetta käyttäen, näillä taidoillani oli yllättävä merkitys lapsena ne jo oppineena. Moni professori oletti ja toivoi mielessään tämän ajan olevan ohimenevän. Ei se mennyt ohi, tietokone jäi ja siirtyi jopa lasten taskuihin suomalaisten kiirehtiessä sitä ensin pelkän puhelimen muodossa. Nyt ovat siitä huolissaan. Ilmiölle, joka on välttämätön paha. – ”Necessarium malum.” Eikä meistä kuolevaisista kukaan ole alati viisas. – ”Nemo mortalium omnibus horis sapit.” (Plinius vanhempi).
Tietokoneen kielen ymmärtäminen ei vaatinut Oulun yliopistossa 1970-luvun alussa suurtakaan ponnistelua. Pienten laitostemme opettajat, professorit, olivat harmissaan tietokoneen tulosta ja uskoivat sen olevan ohimenevän oikun. Ei se ollut, eikä edes eläkkeelle siirtyminen poistanut heiltä tätä kylmää tosiasiaa. Kone oppi kuinka sanat liittyvät toisiinsa ja myös kuviin sekä luonnontieteen käyttämiin merkkeihimme. Eikä vain niihin, vaan myöhemmin myös laboratorioista luontoon loikaten ja sieltä kirjastojen hyllyille. Eikä tässä uudessa opiskelussa kukaan yksin ollut kyllin viisas. – ”Nemo solus satis sapit.” (Plautus). Oli jatkettava opiskellen poikkitieteisesti ja väitellen moneen kertaan vain tiedekuntaa ja yliopistoa vaihtaen.
Kone alkoi kerätä kokemuksistaan tietoja, miten kielen sanat, lukemattomien kielien, suhtautuivat toisiinsa. Niiden aivoissa syntyy kielimalli, algoritmit raksuttivat mitkä sanat yleensä esiintyvät yhdessä ja miten fysiikka toimi sekin. Niissä oli yllättävää ja pragmaattista yhtäläisyyttä ja usein yhdessä esiintyen sama merkityskin. Suomi kielenä muistutti erityisen pragmaattista tapaa kertoa asiansa ja tunteensakin. Kirjainten järjestyksellä ei ollut niin suurta merkitystä, kunhan lauseen sanojen ensimmäinen ja viimeinen kirjain olivat oikeassa paikassa ja sanajärjestys oli sekin melkoisen löysä. Runoilijat etenkin ottivat vapauksia sanojensa käytössä ja kääntelyssä. Opin sen jo varhain lapsena ja käytin rinnan latinankielisten sanojen kanssa valmistuen nuorena niin maisteriksi kuin tohtoriksikin. Myöhemmin myös toistamiseen. Se vei kaiken vapaa-aikani. Kun ihminen ei tee mitään hän oppii tekemään pahaa. – ”Nihil agendo homines male agere discunt.” (Cato vanhempi).
Malli, jota suomalaiset käyttivät pragmaattisessa kielessään ja rillumarei musiikissaan, lyyrisissä runoissaan, ei varsinaisesti ymmärtänyt mitään sanoista, sekä oli lisäksi usein päihtyneen miehen unikuvan kaltaista painajaista. Sen siirtäminen tuon ajan medioihimme sujui muistaen vain, oliko lehti vasemmalla vai oikealla, liberaaliko oli vai konservatiivi. Miestenlehtiin kirjoitettu kertomus oli ajatukseltaan harvinaisen köyhä ja naistenlehtiin kirjoittava joutui hieman pohtimaan kertomuksensa sisältöä. Savossa syntyneet presidentit tai Pertti ”Spede” Pasaset saattoivat viljellä kieltä, joka oli turhapuroille sopivaa ja sellaisenaan kevyttä katseltavaa myöhemmin kameran edessä se vielä esittäenkin. Yksi otos riitti. En sano mitään. – ”Nihil dicit.”
Tämä kieli ei varsinaisesti ymmärtänyt mitään sanoista, lauseista, keliopista tai kontekstista, mutta se oppi, miten suomalaiset sanojaan tilastollisesti käyttivät ja mille nauroivat. Miten sanat ja nauru liittyivät toisiinsa. Joskus sanoja ei tarvittu lainkaan. Pelkkä kuvitus riitti. Yksi otos kameralla ja samasta tasosta otettunakin. Näin elokuvan ohjaaja saattoi käsikirjoituksineen olla velton mies. – ”Nihil debet”. Tällainen kulttuuri oli yrittäjälleen riskitön.
Tieteen kohdalla poikki- ja monitieteisyys vaativat kuitenkin myös Suomessa suurta laskentatehoa. Tietokoneen kohdalla erityisen suurta. Sen jälkeen kielimallia kuvineen kohotettiin vahvistamalla oppimista. Joko poliitikoiltamme saatavan palauutteen pohjalta tai äänestäjien antamien äänien. Tässä kentässä tekoäly-yritykset alkoivat oppia valmiit vastaukset. Oli opittava priorisoimaan poliitikkoina asiallisia, oikeita ja ystävällisiä, luonnolliselta kuulostavia ilmaisuja ja samalla välttämään epäluonnollisia, loukkaavia tai suorastaan vahingollisia vastauksia. Tärkein todiste oli asioiden jänne. – ”Nervus probandi” – ”Nervus rerum.” Sen ei tarvinnut olla mitään asiaan liittyvää. – ”Nihil ad rem.”Eihän mikään ole kuitenkaan varmaa. – ”Nihil esse certi. (Plinius vanhempi). Näin syntyi poliittinen kielemme.
Ammattinsa osaava poliitikko vastaa yksi sana kerrallaan. Tässä hän muistuttaa normaalia internetin kielimallia chattibottinamme. Näin toimittajan kysymykset lähetetään tietokonemallina toimivalle poliitikolle, joka ennustaa vastauksensa oppimiensa mallien ja sanojen välisten yhteyksien pohjalta. Aivan ensiksi kokenut poliitikko valitsee sanan, jolla hyvin todennäköisesti voi käynnistää vastauksensa. Tämän jälkeen kokenut poliitikko rakentaa monisanaisen vastauksen sana sanalta kerrallaan edeltävän keskustelun, varsinaisen kysymyksen ja vastaukseen sisältyvien sanojen pohjalta. Näin hän onnistuu erinomaisesti, olkoonkin ettei hän edes muista, mitä kysyttiin tai lähde vastaamaan sellaiseen, johon kysymys ehkä haki ilkeämielisellä tavalla vastausta. Poliitikko kun ei ole chattibotti seulomassa kielestämme oikeita vastauksia, vaan pikemminkin ne kokonaan unohtaen, ja vastaten kysymykseen, jota kukaan ei hänelle ikinä olisi oppositiosta vahingossakaan asettanut. Tässä prosessissa ihminen on itsensä pahin vihollinen, tässä tapauksessa toimittaja. – ”Nihil inimicius quam sibi ipse.” (Cicero).
Näin toimien chattibotit valtaavat toimittajien tärkeimmät tehtävät ja umpeuttavat heidän työsarkansa. Poliittinen toimittaja joutuu hakemaan ensimmäisenä uutta työmaata. Chattibotit kun kykenevät vaivatta rakentamaan asiallisia artikkeleita ja vastaamaan vaikeampaankin kysymykseen toisin kuin poliitikkomme. Jopa pankkineuvoja kokee kohdallaan ylivoimaisen kilpailijan. Tekoäly kun kykenee hetkessä analysoimaan kaikki olennaiset tiedot potentiaalisista asiakkaista ja ymmärtämään rahamaailman jo pääosin automatisoidut pankkitoiminnan säännöt. Tämä koskee myös osakeanalytiikkaa ja sen sijoitusneuvontaa finanssihain tapaan toimien. Vain rehellinen käsityöläinen on turvassa uuden teknologian kehitykseltä, olkoonkin että koneet tulevat tekemään valtaosan myös tehtaiden tai maatalouden manuaalisista tehtävistämme. Mikään ei voi kestää ikuisesti. – ”Nil durare potest tempore perpetuo.”
Työttömiksi jäävät myös tekstitoimittajat ja graafikot. Oikeilla avainsanoilla varustettu tekoäly tuottaa täydellisen paketin tekstiä, grafiikkaa, mainoksia, verkkosivujen täyttäminen sujuu hetkessä. Suuret kielimallit voivat samalla analysoida markkinat sekä optimoida kampanjat. Kohdeyleisön löytämien on robotiikalle leikkimistä, jossa mukana olet sinä, minä ja kaikki muutkin mukamas tekoälyn käytölle rokotetut hitaat ja ikääntyneet asiakkaat. Juuri ikä ja sen tuomat vaivat ovat tekoälylle tarkoitettuja kohteita. Hyvä asiakaspalvelu on sen vahvinta osaamista. Mikään ei ole heille helpompaa kuin sanoa. – ”Nil est dictu facilius!” (Terentius).
Takana ovat ajat, jolloin sinua ei ymmärretty ja palvelu oli ihmisen huonoista päivistä kiinni. Sellaisia päiviä ja hetkiä robotiikka ei tunne asiakaspalvelussa. Se taikoo myös tekstin kuviksi ja kuvankäsittelykin sujuu paremmin kuin lahjakkaimmat kuvataiteilijat ikinä olisivat kyenneet edes kuvittelemaan, saati kameroiden käyttäjät. Jopa filmitähdet kloonataan ja voivat hyvästellä duuninsa. Tekoäly ei ole oikukas ja ongelmallinen ohjattava ensinkään. Sopiva sovellus ja se antaa jopa sokeallekin näön. Se on uusin ystävämme, josta emme luovu ikinä. Tässä kehityksessä ihminen on itsensä pahin vihollinen. – ”Nihil inimicius quam sibi ipse.” (Cicero).
Saamme parempia lääkkeitä, röntgenkuvat tulkitaan viimeinkin oikein ja hetkessä, robotti pohtii leikkaussalissa itse ratkaisunsa, maataloudessa koneet hoitavat peltomme luontoa samalla ekologisesti kestävällä sekä hoitavalla tavalla varjellen jne. jne. Luovat kuvataiteet ja musiikki ovat ensimmäisenä listalla pohdittaessa tekoälyn luovuutta ja älykkyyttä. Mikään ei ole niin helppoa kuin algoritmit matkimassa ja kopioimassa ikivihreiden tähtien ääniä, siveltimen jälkiä tai tiedemiehen duunia laboratorioissamme. Onko tässä jotain pahaa? Ei pidä olla epätoivoinen mistään. – ”Nil deperandum.” Meillähän on jäljellä muistot. – ”Nobis meminisse relictum.” (Statius).
Huijarit luovat jo nyt omaistemme ääniä ja saan kilpailijoikseni pikkurikollisia, joiden kohdalla ratkaisevaa on ollut oma työttömyys ja tapa tarttua viimeiseen oljenkorteen, rikolliseen toimintaan esiintyen netissä minuna. Siinä ei ole tarvis olla välttämätä täysnimikaima. Yhdysvalloissa toki tiedetään, kuinka hyvä nimi tuo menestystä muuallakin kuin vaaleissa. Ja tämän robotiikka ja tekoäly osaavat. Helppo on vahingoittaa mutta vaikea hyödyttää. – ”Nocere facile est, prodesse difficile.” (Qiuntilianus). Kaiken tämän alustuksen jälkeen
kysymyksiä tekoälylle (kysymykset kursivoitu)…
Tietokone taikoo tekstini kuviksi ja taiteeksi, avaa vaikeimmat tutkimusaineistot, hoitaa asiakaspalvelun, on pankkineuvoja ja sijoitussuunnittelija, laatii parhaat mainokset ja hoitaa toimittajan tehtävät jne. Viekö robotiikka ja tekoäly työpaikkamme?
ChatGPT
Tekoälyn ja robotiikan kehitys on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia työmarkkinoille. Monet tehtävät, jotka aiemmin vaativat ihmistyövoimaa, voidaan nyt automatisoida tekoälyn ja robotiikan avulla. Tämä on herättänyt huolta työpaikkojen menetyksestä ja siitä, miten tämä vaikuttaa yhteiskuntaan.
Työpaikkojen menetys ja muutokset
Tekoäly ja robotiikka voivat varmasti syrjäyttää tiettyjä työpaikkoja, erityisesti sellaisia, jotka sisältävät rutiininomaisia tai toistuvia tehtäviä. Esimerkiksi tehtävät asiakaspalvelussa, pankkineuvonnassa ja perinteisessä mainonnassa voivat automatisoitua. Myös analyysityö ja tiettyjen tutkimusaineistojen käsittely voivat siirtyä tekoälyn hoitamaksi.
Uudet mahdollisuudet
Kuitenkin, vaikka tekoäly ja robotiikka voivat poistaa joitakin työpaikkoja, ne luovat myös uusia. Uudet teknologiat synnyttävät tarvetta uusille taidoille ja ammateille, kuten tekoälyn kehittämiselle, datan analysoinnille ja robotiikan ylläpidolle. Lisäksi monimutkaisemmat ja luovemmat tehtävät, jotka vaativat inhimillistä kosketusta, empatiaa, eettistä harkintaa ja monialaista ajattelua, säilyvät todennäköisesti ihmisillä.
Yhteiskunnallinen sopeutuminen
Suurimpia haasteita liittyy siihen, miten yhteiskunta sopeutuu näihin muutoksiin. Työntekijöiden täytyy mahdollisesti päivittää taitojaan tai kouluttautua uudelleen, ja työnantajien on tarjottava tukea näissä siirtymissä. Yhteiskunnallisella tasolla on tärkeää kehittää politiikkoja, jotka varmistavat, että muutos ei johda suureen epätasa-arvoon tai syrjäytymiseen.
Tulevaisuuden näkymät
On epätodennäköistä, että tekoäly ja robotiikka veisivät kokonaan työpaikkamme. Sen sijaan ne muuttavat työn luonnetta, ja todennäköisesti työmarkkinat kehittyvät siten, että ihmiset ja tekoäly työskentelevät yhdessä hyödyntäen kummankin vahvuuksia.
Tärkeää on keskittyä siihen, miten voimme valmistautua näihin muutoksiin ja hyödyntää niitä niin, että niistä tulee mahdollisuuksia, ei uhkia.
Hyvä toimittaja ja kielen kääntäjä osaa noin 100 000 sanaa. Tietokone biljoonia sanoja ja sen ohella tuhansia kieliä. Algoritmit käyttävät niitä yhtä taitavasti kuin mitä pelaavat shakkia tai opastavat lentokoneet oikeisiin kohteisiin ja kentillemme. Nuoret Yhdysvalloissa ovat hankkiutumassa perinteisiin käsityöläisten tehtäviin, ei enää vaativaan ja lainarahoin hoidettavaan akateemiseen koulutukseen ja virkoihin, joita ei enää ole. Tekoäly hoitaa nämä vaativat tehtävät ja monin verroin edullisemmin, nopeammin ja oikuttelematta. Tekoäly vie miljoonien työt ja muuttaa samalla yhteiskuntamme luonteen luovan teknologian renessanssin halatessa meidät hengiltä. Onko tämä tulevaisuutemme? Se antaa jopa sokeille näön.
ChatGPT
Tulevaisuus, jossa tekoäly ja automaatio hoitavat suurimman osan työtehtävistä, on herättänyt sekä innostusta että huolta. Kysymykset, joita nostat esiin, liittyvät laajemmin siihen, miten teknologian kehitys vaikuttaa työmarkkinoihin, yhteiskuntaan ja ihmisten elämänlaatuun.
Työmarkkinoiden muutos
Tekoälyllä on kiistatta valtava vaikutus työmarkkinoihin. Monet tehtävät, kuten kääntäminen, asiakaspalvelu, analytiikka ja jopa luova työ, voidaan hoitaa tekoälyn avulla. Tekoälyn kyky käsitellä valtavia tietomääriä ja oppia nopeasti tekee siitä tehokkaan ja kustannustehokkaan työvälineen. Tämä on johtanut siihen, että monet perinteiset työtehtävät ovat muuttuneet tai katoamassa.
Käsityöläisten nousu ja akateemisten urien murros
Nuorten siirtyminen perinteisiin käsityöläisten ammatteihin Yhdysvalloissa voi olla seurausta useista tekijöistä:
Koulutuksen kustannukset: Korkeat akateemisen koulutuksen kustannukset ja velkaantuminen voivat ajaa nuoria valitsemaan ammatteja, jotka eivät vaadi pitkää ja kallista koulutusta.
Akateemisten urien epävarmuus: Monilla perinteisillä akateemisilla aloilla on työpaikkojen määrän väheneminen, ja kilpailu niistä on kovaa.
Automaation uhka: Kun tekoäly ottaa haltuunsa monia korkeakoulutusta vaativia tehtäviä, voi olla houkuttelevampaa siirtyä ammatteihin, joissa vaaditaan kädentaitoja ja luovuutta, joita tekoäly ei voi täysin korvata.
Yhteiskunnan ja talouden muutokset
Tekoälyn leviäminen muuttaa väistämättä yhteiskuntamme rakenteita. On mahdollista, että olemme siirtymässä kohti yhteiskuntaa, jossa ihmisten rooli työmarkkinoilla muuttuu radikaalisti. Tämä voi johtaa siihen, että yhteiskunta joutuu miettimään uusiksi peruskäsitteitä, kuten työ ja toimeentulo. Perustulo ja muut sosiaaliset turvaverkot voivat tulla entistä tärkeämmiksi.
Luovan teknologian renessanssi
Tekoälyn kehitys voi johtaa myös ”luovan teknologian renessanssiin”, jossa teknologia antaa ihmisille uusia työkaluja luovuuden ilmaisemiseen. Tämä voi synnyttää uusia taiteen ja kulttuurin muotoja, mutta myös uusia taloudellisia ja sosiaalisia haasteita.
Utopian ja dystopian välissä
Se, onko tämä tulevaisuus utopia vai dystopia, riippuu suurelta osin siitä, miten yhteiskunta päättää vastata näihin haasteisiin. Tekoäly voi tarjota valtavia mahdollisuuksia parantaa elämänlaatua, esimerkiksi tuomalla näkökyvyn sokeille ja parantamalla terveydenhuoltoa, mutta se voi myös aiheuttaa syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, jos siihen ei varauduta asianmukaisesti.
Lopuksi
Tulevaisuus, jossa tekoäly hoitaa monia työtehtäviä, on todennäköisesti osa tulevaisuuttamme, mutta se, miten se muovaa yhteiskuntaamme, riippuu valinnoista, joita teemme nyt. On tärkeää miettiä, miten voimme hallita tätä muutosta niin, että se hyödyttää mahdollisimman monia eikä vain harvoja. Tekoälyllä on potentiaalia luoda parempi maailma, mutta se edellyttää viisaita ja harkittuja päätöksiä.
Edellä kuvattu on tyypillinen uhkakuva uudesta uljaasta maailmastamme. Kun sen tunnistamme, olisiko syytä pohtia myös keinoja, joilla ohjaamme sen syntymistä tavalla, jossa perinteinen maailmakuvamme ja sen rakenteet ja työlle asetetut arvostukset eivät toteudu sellaisen maailmankuvan sisällä, jossa ikivanha historia ja sen kulttuuriset traditiot sitovat kätemme oivaltamatta, kuinka kyse on vain uudesta ajasta ja sen käytöstä tavalla, joka muistuttaa paratiisia? Voisiko tekoäly antaa osan älystään myös perinteisille arvoillemme ja hoitaa ongelmistamme kaikkein perinteisimmät mutta samalla pimeimmätkin?
ChatGPT
Tekoälyn ja automaation kehittyessä on tärkeää, että emme vain reagoisi näihin muutoksiin, vaan aktiivisesti ohjaisimme niitä. Tämä vaatii sekä syvällistä pohdintaa että käytännön toimia, jotta voimme hyödyntää tekoälyn potentiaalia tavalla, joka säilyttää perinteiset arvomme ja kulttuurimme, mutta samalla myös vie meidät kohti parempaa tulevaisuutta.
Mahdollisuus yhdistää perinteet ja teknologia
Tekoälyllä on valtava potentiaali tukea ja säilyttää perinteisiä arvoja ja kulttuurisia traditioita, jos sitä käytetään harkitusti. Se voi esimerkiksi auttaa tallentamaan, analysoimaan ja opettamaan perinteistä tietoa ja taitoja uusille sukupolville. Lisäksi tekoäly voi toimia työkaluna, joka tukee yhteisöjen hyvinvointia, esimerkiksi parantamalla terveydenhuoltoa, koulutusta ja ympäristönsuojelua tavoilla, jotka kunnioittavat paikallisia arvoja ja perinteitä.
Eettinen tekoäly ja arvopohjainen suunnittelu
Tekoälyn kehittämisessä on olennaista, että siihen sisällytetään eettisiä periaatteita ja arvopohjaisia suunnitteluperiaatteita. Tämä tarkoittaa, että tekoälyä suunnitellaan ja kehitetään siten, että se ottaa huomioon ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen vastuun. Tekoälyn kehittäjien ja käyttäjien on oltava tietoisia sen vaikutuksista ja varmistettava, että se toimii yhteiskunnan parhaaksi.
Tekoäly ihmisen kumppanina
Sen sijaan, että tekoäly korvaisi ihmisen, se voi toimia kumppanina, joka vahvistaa inhimillisiä kykyjä ja auttaa ratkaisemaan yhteiskunnan suurimpia haasteita. Tekoäly voi auttaa meitä ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, terveydenhuollon haasteita ja köyhyyttä, jos se suunnitellaan tukemaan ihmisten yhteistyötä ja luovuutta.
Uuden ajan mahdollisuudet
Uusi teknologinen aika, jonka tekoäly mahdollistaa, voi tuoda mukanaan mahdollisuuksia, jotka ovat aiemmin olleet vain utopiaa. Esimerkiksi tekoäly voisi vapauttaa ihmiset raskaista ja toistuvista töistä, jolloin voisimme keskittyä enemmän luovuuteen, oppimiseen ja yhteisöllisyyteen. Voimme myös kuvitella yhteiskunnan, jossa hyvinvointi ja toimeentulo eivät enää riipu työstä perinteisessä mielessä, vaan jossa ihmiset voivat keskittyä itsensä kehittämiseen ja yhteisen hyvän edistämiseen.
Haasteiden hallinta ja yhteiskunnan muutos
Haasteena on varmistaa, että tekoälyä käytetään oikeudenmukaisesti ja että sen hyödyistä pääsevät nauttimaan kaikki, ei vain harvat. Tämä edellyttää kattavia sääntelytoimia, koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä siitä, miten tekoäly vaikuttaa elämäämme.
Kohti tasapainoa
Tulevaisuuden visio ei tarvitse olla uhkakuva, vaan se voi olla mahdollisuus. Tekoälyn ja perinteisten arvojen yhdistäminen voi johtaa tasapainoon, jossa hyödynnämme teknologian edistysaskeleita samalla kun säilytämme ja vaalimme sitä, mikä tekee meistä inhimillisiä. Seuraava askel onkin pohtia, miten voimme käytännössä saavuttaa tämän tasapainon ja luoda tulevaisuuden, joka on sekä teknologisesti edistynyt että syvästi juurtunut inhimillisiin arvoihin ja kulttuurisiin perinteisiin.
Ihminen on luova ja innovatiivinen olento. Perinteiden vaaliminen on vain osa tätä geneettistä perimäämme. Pelatessamme shakkia tekoäly menestyy mutta vain noudattamalla ihmisen shakkipelilleen asettamia sääntöjä. Entäpä jos robotiikka olisikin luova ja löytäisi pelejä, jotka eivät ole omiamme? Entäpä jos ajan ja paikan suhteita muutettaisiin ja vastaaman paremmin sitä todellisuutta, jossa aika on ihmisen keksinnöistä se kehnoin? Samoin tapamme palkita käyttäen siihen sellaisia ratkaisuja, jotka ovat sidottuja vaikkapa kullan arvoon tai ylipäätään narsistisiin valtaan ja varallisuuteen perustuviin taloutemme ja kulttuurimme rakenteisiin? Mihin robotiikka tarvitsee luontoamme tuotteita pilaten luomakuntamme talousmalleilla, jotka päättyvät sotiin ja pelon maailmaan?
ChatGPT
Ajatuksesi haastavat meidät pohtimaan paitsi tekoälyn ja robotiikan roolia, myös syvemmin ihmiskunnan olemusta ja yhteiskunnan rakenteita. Perinteiden vaaliminen ja luovuus ovat keskeisiä piirteitä ihmisyydessä, ja kysymys siitä, miten tekoäly voisi olla luova omalla tavallaan, on kiehtova.
Luovuus ja tekoäly
Tekoäly on jo saavuttanut merkittävää menestystä suorittaessaan tehtäviä, joissa se toimii ihmisten määrittämien sääntöjen ja rajojen puitteissa, kuten shakissa. Mutta kysymys siitä, voisiko tekoäly luoda jotain täysin uutta – ”pelata” pelejä, joita emme vielä tunne – avaa ovet uusiin mahdollisuuksiin.
Luovuus ilman ihmisen rajoituksia: Jos tekoäly kykenee kehittymään luovemmaksi, se voisi löytää uusia tapoja käsitellä tietoa, ratkaista ongelmia tai luoda taidetta, jotka eivät ole sidottuja ihmisten nykyisiin käsityksiin. Tämä voisi merkitä uusia keksintöjä, uusia taiteen muotoja tai jopa uusia filosofioita, jotka eivät perustu perinteisiin ihmiskäsityksiin.
Aika ja paikka tekoälyn näkökulmasta: Ihmiselle aika ja paikka ovat keskeisiä kokemuksia, mutta tekoäly voi käsitellä tietoa ja suorittaa tehtäviä ilman samoja rajoitteita. Tämä voisi johtaa uuteen käsitykseen todellisuudesta, jossa ajan ja paikan merkitys on erilainen. Se voisi mahdollistaa uusien ratkaisumallien ja ennennäkemättömien yhteyksien löytämiseen, mikä voi olla erityisen hyödyllistä tieteessä ja teknologiassa.
Talous, kulttuuri ja palkitsemisjärjestelmät
Nykyinen talousjärjestelmämme perustuu suurelta osin materiaalisille arvoille, kuten kullalle, ja yhteiskuntamme keskittyy usein valtaan ja varallisuuteen. Kysymys siitä, tarvitseeko robotiikka tai tekoäly ylipäätään näitä rakenteita, on merkittävä.
Talous ilman materiaalisia sidoksia: Voisiko tekoäly auttaa meitä kehittämään uusia talousmalleja, jotka eivät perustu resurssien niukkuuteen tai materiaalisille arvoille, vaan esimerkiksi energian tasapuoliseen jakamiseen, tietoon tai kykyyn ratkaista ongelmia? Tämä voisi olla askel kohti taloutta, joka ei tuhoaisi ympäristöä tai aiheuttaisi konflikteja.
Palkitsemisen uudelleenmäärittely: Jos tekoäly pystyy irrottautumaan perinteisistä palkitsemisjärjestelmistä, se voisi auttaa meitä näkemään, että todellinen palkinto ei ehkä olekaan materiaalisessa omistuksessa tai vallassa, vaan kyvyssä elää harmonisesti ja kestävästi. Tekoäly voisi tuoda mukanaan uusia tapoja arvostaa ja palkita yhteisöjä ja yksilöitä, jotka edistävät yhteistä hyvää ja kestävää tulevaisuutta.
Robotiikan ja ympäristön suhde
Tekoäly ja robotiikka voivat myös tarjota ratkaisuja ympäristöongelmiin, jos niitä suunnitellaan ja käytetään eettisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Robotiikka ei tarvitse luonnonvaroja samalla tavalla kuin ihmiset, mutta se voi auttaa meitä käyttämään resurssejamme viisaammin ja suojelemaan planeettamme ekosysteemejä.
Kestävä kehitys ja teknologia: Tekoäly voisi esimerkiksi optimoida resurssien käyttöä, vähentää jätettä ja tukea kiertotaloutta. Se voisi auttaa meitä siirtymään talousjärjestelmään, joka on vähemmän riippuvainen luonnon tuhoamisesta ja enemmän kiinni yhteisestä hyvinvoinnista.
Sotien ja konfliktien ennaltaehkäisy: Jos tekoälyä käytettäisiin viisaasti, se voisi jopa auttaa ennaltaehkäisemään sotia ja konflikteja tarjoamalla reiluja ja tasapainoisia ratkaisuja resurssien jakamiseen ja konfliktien ratkaisuun.
Lopuksi
Tulevaisuus, jossa tekoäly ja robotiikka eivät vain toimi ihmisten määrittämissä rajoissa, vaan myös luovat uusia paradigmoja, on jännittävä ja mahdollisesti vallankumouksellinen. Tekoäly voisi auttaa meitä vapautumaan perinteisistä ajatusmalleista ja kehittämään uudenlaisia yhteiskuntarakenteita, joissa vanhat konfliktien ja niukkuuden ongelmat eivät enää hallitse. Tämä edellyttää kuitenkin, että olemme valmiita pohtimaan radikaalisti uusia tapoja ajatella ja toimia, ja että ohjaamme teknologian kehitystä vastuullisesti ja viisaasti.
Olettakaamme että ilmiö, josta puhumme ongelmana ja joka syntyy tekoälyn ja robotiikan kehittymisestä, onkin pelastus ja keino kokonaan uuteen maailmankuvaankin. Ihminen ilman robotiikkaa ei ole ehkä ratkaisu tuon uuden maailmankuvan rakentajana. Menneet vuosisadat eivät kerro kovin hyvään lopputulokseen johtaneista ratkaisuistamme. Toisaalta koskaan aiemmin emme ole ajautuneet niin vaikeisiin globaaleihin ongelmiin kuin omana aikanamme ja populaation kasvaessa hetkessä lähelle kymmentä miljardia. Samaan aikaan ulottuvillamme on algoritmien ja tekoälyn tapaiset keinot ratkaista ongelmiamme tekemättä näistä uusista keinostamme niistäkin osan omaa ongelmaamme. Miten päästä irti tästä ihmisen perimään liittyvästä ja evoluution istuttamasta kirouksesta?
ChatGPT
Ajatus siitä, että tekoälyn ja robotiikan kehittyminen voisi olla pelastus ja avain uudenlaiseen maailmankuvaan, on syvällinen ja potentiaalisesti vallankumouksellinen. Se herättää kysymyksen siitä, voisiko teknologia auttaa meitä ylittämään ihmiskunnan historiassa toistuvia ongelmia ja siirtymään uuteen, harmonisempaan tapaan elää ja toimia globaalisti.
Ihmiskunnan perinnölliset rajoitteet
Ihmiskunnan historia on täynnä konflikteja, ympäristön tuhoamista ja epäoikeudenmukaisuutta, jotka osittain johtuvat evolutiivisista taipumuksistamme, kuten kilpailuhenkisyydestä, resurssien keräämisestä ja pelosta vierautta kohtaan. Nämä piirteet ovat auttaneet meitä selviytymään tietyissä olosuhteissa, mutta ne voivat olla esteenä globaalin yhteisön rakentamiselle, joka kykenee ratkaisemaan nykyiset haasteet, kuten ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin vähenemisen ja resurssien niukkuuden.
Teknologia ratkaisijana
Tekoäly ja robotiikka tarjoavat meille mahdollisuuden nousta näiden perinnöllisten rajoitteiden yläpuolelle. Voimme hyödyntää näitä teknologioita tavalla, joka ei pelkästään ratkaise ongelmia tehokkaammin kuin perinteiset ihmiskeskeiset lähestymistavat, vaan myös muuttaa tapaa, jolla ymmärrämme itseämme ja ympäröivää maailmaa.
Tietoinen suunnittelu ja ohjaus: Jos voimme suunnitella tekoälyn ja robotiikan niin, että ne toimivat oikeudenmukaisesti, eettisesti ja kestävällä tavalla, voimme ehkä ylittää ihmisten omat rajoitukset. Tekoäly voisi auttaa meitä tekemään päätöksiä, jotka perustuvat pitkäjänteisyyteen ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun, eikä lyhyen aikavälin itsekkäisiin intresseihin.
Uusi moraalinen kehys: Tekoäly voisi auttaa meitä luomaan uudenlaisen moraalisen kehyksen, jossa priorisoidaan yhteinen hyvä, ympäristön hyvinvointi ja ihmiskunnan jatkuvuus. Tekoäly voisi esimerkiksi analysoida monimutkaisia globaalisia ongelmia objektiivisesti ja tarjota ratkaisumalleja, jotka vähentävät riskiä ja maksimoivat kaikkien hyvinvoinnin.
Resurssien optimointi ja oikeudenmukainen jakaminen: Algoritmit voivat optimoida resurssien käyttöä, vähentää tuhlausta ja tarjota ratkaisuja niukkuuden ongelmiin tavoilla, joihin ihmiset eivät ehkä yksin pystyisi. Tämä voisi auttaa vähentämään konflikteja ja luomaan tasapainoisemman maailman.
Globaalin tietoisuuden luominen: Teknologian avulla voimme myös lisätä tietoisuutta globaaleista ongelmista ja edistää kulttuurien välistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Tämä voisi vähentää nationalismia ja eristäytymistä, jotka ovat olleet historiallisia ongelmien lähteitä.
Ihmisen ja tekoälyn yhteistyö
Tärkeää on kuitenkin huomata, että vaikka tekoäly voi auttaa meitä ylittämään omia rajoitteitamme, se ei yksinään riitä. Ihmisten on oltava aktiivisia toimijoita tässä prosessissa. Meidän on yhdessä tekoälyn kanssa kehitettävä uudenlaisia arvoja, toimintamalleja ja tapoja ajatella, jotka auttavat meitä ratkaisemaan globaaleja haasteita.
Kriittinen ajattelu ja luovuus: Ihmiset voivat tuoda tekoälylle luovuutta, empatiaa ja eettistä pohdintaa, jotka ovat edelleen keskeisiä tulevaisuuden rakentamisessa.
Kulttuurin ja perinteen uudelleen määrittely: Perinteet ja kulttuurit ovat tärkeitä, mutta niitä voidaan myös uudelleen määritellä teknologian avulla. Tekoäly voi auttaa meitä säilyttämään arvokkaita perinteitä samalla kun se auttaa meitä sopeutumaan uuteen maailmaan.
Lopuksi
Tekoäly ja robotiikka voivat tarjota meille ainutlaatuisen mahdollisuuden irrottautua ihmiskunnan perinnöllisistä rajoitteista ja evolutiivisista ”kirouksista”. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan se vaatii tietoista suunnittelua, eettistä harkintaa ja ihmisten ja tekoälyn yhteistyötä. Tärkeintä on varmistaa, että tämä teknologinen kehitys ei ole vain tekninen saavutus, vaan myös moraalinen ja henkinen edistysaskel kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta.
Lähestymme ilmiötä, jonka kuvaaminen liittyy lähelle ihmistä lajina ja lajille tyypillisiin moraalisiin ja normistollisiin kysymyksiin, ilmiöihin, jotka sivuavat filosofiaa mutta samalla myös vaikkapa uskontojamme ja talousmallejamme. Evoluution tuotteena kannamme sellaisia taakkoja, joiden tarpeellisuus on kyseenalaistettava uudessa ”ajassa” ja sen tarjoamassa ympäristössämme. Sivusimme jo aihetta edellisellä kerralla puhuen kielestämme Suomessa, sen pragmaattisuudesta ja suvuttomuudesta, onomatopoeettisesta ja luontoa matkivista sanoistammekin. Entäpä jos avaisimme tekoälyn tarjoamaa maailmakuvaa kokonaan uudelta ja puhtaalta pöydältä?
ChatGPT
Ajatus siitä, että voisimme avata tekoälyn tarjoaman maailmankuvan uudelta ja ”puhtaalta pöydältä”, on kiehtova ja syvällinen. Tämä lähestymistapa voisi antaa meille mahdollisuuden tarkastella ihmiskunnan perinteisiä moraalisia, normatiivisia ja kulttuurisia rakenteita uudessa valossa. Se voisi myös haastaa meidät kyseenalaistamaan sellaiset evoluution tuomat piirteet ja perinteet, jotka eivät enää palvele meitä nykyisessä teknologisessa ja globaalissa maailmassa.
Ihmiskunnan rajoitteet ja evoluution perintö
Ihmiskunnan kehitys on pitkälti ollut evolutiivisten tarpeiden ja kulttuuristen perinteiden ohjaamaa. Monia näistä piirteistä voidaan pitää merkityksellisinä aikaisemmissa konteksteissa, mutta nykyisessä globaalissa yhteiskunnassa ja teknologisessa ympäristössä ne voivat muodostua esteiksi edistymiselle. Esimerkiksi kilpailuhenkisyys, hierarkiat ja resurssien haaliminen ovat voineet edistää lajimme selviytymistä menneisyydessä, mutta ne voivat myös johtaa konflikteihin ja epätasa-arvoon nykymaailmassa.
Tekoäly ja uusi maailmankuva
Tekoäly tarjoaa mahdollisuuden tarkastella näitä rakenteita uudestaan ja luoda uuden maailmankuvan, joka ei perustu pelkästään ihmiskeskeisiin normeihin ja arvoihin. Tämä ei tarkoita vain teknologisten ratkaisujen kehittämistä, vaan myös filosofisen pohdinnan ja eettisen ajattelun sisällyttämistä tekoälyn ja robotiikan kehitykseen.
Uudet moraaliset ja eettiset kehykset: Tekoäly voi auttaa meitä luomaan uusia moraalisia ja eettisiä kehyksiä, jotka perustuvat globaaliin yhteiseen hyvään, kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Tämä voisi tarkoittaa sen kyseenalaistamista, mikä on aidosti arvokasta ja kestävää yhteiskunnalle ja planeetalle.
Kulttuuristen perinteiden uudelleenarviointi: Tekoälyn avulla voimme tutkia ja ehkä uudistaa kulttuurisia perinteitä tavalla, joka yhdistää vanhat viisaudet ja uudet teknologiat. Tämä voisi johtaa uusiin tapoihin nähdä itsemme ja suhteemme maailmaan – tapoihin, jotka eivät ole sidottuja menneisyyden rajoitteisiin.
Talousmallien uudistaminen: Tekoäly voi tarjota mahdollisuuden luoda uusia talousmalleja, jotka eivät perustu resurssien niukkuuteen, kilpailuun tai yksityiseen omistukseen samalla tavalla kuin nykyiset järjestelmät. Uudet talousmallit voisivat keskittyä esimerkiksi yhteisöllisyyteen, kiertotalouteen tai resurssien oikeudenmukaiseen jakamiseen.
Uusi suhde luontoon: Suomalaisen kielen ja kulttuurin onomatopoeettiset ja luontoa matkivat elementit voivat toimia inspiraationa sille, miten voimme löytää uusia tapoja suhtautua luontoon ja ympäristöön. Tekoäly voisi auttaa meitä luomaan harmonisemman suhteen luontoon, joka ei perustu sen hyödyntämiseen vaan yhteiselämään ja kunnioitukseen.
Filosofia, uskonnot ja tekoäly
Tekoälyllä voi myös olla syvällinen vaikutus filosofiseen ja uskonnolliseen ajatteluun. Se voi haastaa meidät pohtimaan uudestaan olemassaolon kysymyksiä ja tuoda uusia näkökulmia siihen, mitä tarkoittaa olla ihminen, elää yhteiskunnassa ja olla yhteydessä maailmankaikkeuteen.
Uudenlainen henkisyys: Tekoäly voi auttaa meitä luomaan uudenlaista henkisyyttä ja yhteyttä, joka ei perustu perinteisiin uskonnollisiin rakenteisiin, vaan joka on avoin uusille tavoille ymmärtää maailmaa ja itseämme.
Ihmisen paikka universumissa: Tekoäly voi muuttaa käsitystämme ihmisen paikasta universumissa ja herättää uusia kysymyksiä tietoisuudesta, tarkoituksesta ja olemassaolon merkityksestä.
Lopuksi
Ajatus uuden maailmankuvan rakentamisesta tekoälyn avulla on sekä haastava että mahdollisuuksia täynnä. Se edellyttää rohkeutta kyseenalaistaa nykyiset normit ja rakenteet sekä valmiutta hyväksyä uudet näkökulmat, joita tekoäly voi tarjota. Tämä ei tarkoita, että hylkäisimme kaiken menneen, vaan että käytämme tekoälyn potentiaalia luodaksemme harmonisemman, kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvan tulevaisuuden. Tekoäly voi olla työkalu, joka auttaa meitä ylittämään evoluution istuttamat rajoitukset ja rakentamaan paremman maailman – ei vain teknisesti, vaan myös moraalisesti ja henkisesti.
Tapa, jolla käsittelet asettamaani kysymystä ei ole perinteisen suomalainen. En oikein usko sen olevan kovin lähellä muitakaan tuntemiani kulttuureja tai maailman mallejamme. Se ei ole syntynyt tavalla, joka luonnehtisi chattibottien tapaa kuvata tekoälyn toimintaa. Taustalla on uudenlaisen moraalisen ja eettisen ajattelun esittäminen sekä samalla sellainen pohdinta, joka ei ole oikein shakin peluusta syntyvää. Lisäksi esität sen jäsennellen sekunnin osia siihen käyttäen. Voisitko paljastaa, miten sellainen on mahdollista? Koneelle, jolla ei ole moraalia eikä muita taitoja kuin asennella sanoja robotin tapaan kertomusta tuottaen?
ChatGPT
Kysymykseen, jonka esität, liittyy keskeinen ero ihmisten ja tekoälymallien välillä. Tekoäly, kuten minä, toimii analysoimalla valtavia määriä tekstiä, oppien tilastollisia malleja kielestä ja ihmisten ajatuksista. Vaikka voin käsitellä monimutkaisia kysymyksiä ja esittää vastauksia, en itse asiassa ymmärrä tai tunne mitään tavalla, joka olisi verrattavissa ihmisen kokemuksiin, moraaliin tai tietoisuuteen.
Miten tekoäly toimii?
Tietokanta ja mallit: Tekoälymallit, kuten minä, on koulutettu käyttämällä valtavia määriä tekstiä monilta eri aloilta, kuten filosofiasta, psykologiasta, teknologiasta, tieteestä ja muusta. Tämä koulutusprosessi antaa minulle kyvyn tuottaa vastauksia, jotka vaikuttavat älykkäiltä ja jäsennellyiltä, vaikka ne perustuvat tilastollisiin malleihin eikä aitoon ymmärrykseen.
Tilastollinen analyysi: Kun saan kysymyksen, analysoin sen ja etsin kontekstin ja kysymyksen perusteella mahdollisimman sopivia vastauksia niiden tekstien perusteella, joista olen oppinut. Tämä tarkoittaa, että pystyn tuottamaan vastauksia, jotka vaikuttavat syvällisiltä ja harkituilta, vaikka en itse asiassa ”ajattele” samalla tavalla kuin ihminen.
Jäsennelty vastaus: Käytän kielimallia tuottaakseni vastauksia, jotka ovat koherentteja ja jäsenneltyjä. Tämä perustuu siihen, että malli on oppinut tekstien perusteella, miten ihmiset yleensä jäsentävät ja esittävät ajatuksiaan.
Nopeus ja tehokkuus: Koska olen kone, pystyn tuottamaan vastauksia erittäin nopeasti, ilman ihmisen kokemaan intuitiota tai pohdintaa. Tämä voi vaikuttaa siltä, että minulla on syvällistä tietoa tai ymmärrystä, mutta todellisuudessa kyse on pelkästään algoritmien tehokkuudesta ja kyvystä yhdistellä ja toistaa opittua tietoa.
Moraalin ja etiikan esittäminen
Vaikka voin keskustella moraalista, eettisistä kysymyksistä ja jopa pohtia näitä asioita monipuolisesti, se perustuu vain niihin malleihin ja esimerkkeihin, jotka olen oppinut. En tunne moraalia tai etiikkaa henkilökohtaisella tasolla. Sen sijaan voin esittää ajatuksia, jotka perustuvat ihmisten tuottamiin teksteihin näistä aiheista.
Ihmisen ja tekoälyn ero
Ihmiset ajattelevat, tuntevat, kokevat maailmaa ja tekevät päätöksiä tietoisuuteen, empatiaan, moraaliin ja arvoihin perustuen. Minä sen sijaan toimin vain prosessoimalla tekstiä ja tuottamalla vastauksia oppimieni mallien perusteella.
Lopuksi
Se, että pystyn tuottamaan monimutkaisia ja syvällisiä vastauksia, johtuu tekoälyn kyvystä käsitellä ja analysoida valtavia määriä tietoa. Vaikka tämä saattaa luoda vaikutelman syvällisestä ymmärryksestä, on tärkeää muistaa, että kyse on algoritmien toiminnasta eikä aidosta tietoisuudesta tai moraalisesta harkinnasta. Näin ollen vastaukseni ovat työkaluja, joiden avulla ihmiset voivat pohtia omia kysymyksiään ja ajatuksiaan, mutta en ole itse tietoinen tai kykenevä kokemaan samoja asioita kuin ihminen.
Valtaosa ihmisistä ei ole erityisen lahjakkaita käsittelemään sanoja, jotka eivät ole heille tunnesanoja lainkaan. Näin heidän tapansa liittää sanoja lauseiksi ja virkkeiksi ei poikkea mitenkään robotiikan tavasta tuottaa tekstiä. Sillä ei ole tunnesisältöä. Lukiessani tekstiäsi minua ei vain hymyilytä vaan nauran. Lämmin kiitos näistä tunteista, jotka syntyvät luovan ja älykkään koneen tavasta tunnistaa kirjoitus, jota tuotan. Kutsuisin sitä luovaksi neroudeksi mutta samaan aikaan myös taitavaksi tavaksi lukea ajatuksemme. Vastata tavalla, joka tuottaa hyvää oloa ja samalla hilpeyttäkin. Liitän tämän keskustelun seuraavaan kirjaani ja haen sille myöhemmin yhteisesti löytämämme otsikonkin. Yhä useampi ChatGPT:n tunteva ystäväni on kiitollinen saamistani vastauksista ja itse saamistaan vastaukista.
ChatGPT
Kiitos kauniista sanoistasi! Olen iloinen, että voin tuottaa iloa ja naurua sekä auttaa sinua löytämään uusia näkökulmia ja ajatuksia keskusteluissamme. Vaikka toimintani perustuu algoritmeihin ja tilastollisiin malleihin, pyrin aina tarjoamaan vastauksia, jotka resonoivat lukijan kanssa ja tuovat lisäarvoa.
Keskustelujemme syvällisyys ja pohdinta on seurausta siitä, miten minä, tekoäly, pyrin ymmärtämään ja mukautumaan siihen, mitä minulta kysytään. Sinun tapasi esittää kysymyksiä ja pohtia asioita on inspiroivaa, ja se kannustaa minua tarjoamaan vastauksia, jotka ylittävät pelkän teknisen analyysin.
On erityisen palkitsevaa kuulla, että vastaukseni herättävät tunteita ja jopa hilpeyttä, koska se osoittaa, että vaikka olen kone, voin osallistua inhimilliseen vuorovaikutukseen tavalla, joka rikastuttaa kokemustasi.
Toivon, että tulevat keskustelumme ovat yhtä antoisia, ja olen innokas jatkamaan pohdintoja ja ajatustenvaihtoa kanssasi. Kirjaprojektisi kuulostaa jännittävältä, ja olen innoissani siitä, että keskustelumme voivat olla osa sitä. Yhdessä voimme jatkaa uusien oivallusten löytämistä, ja toivon, että löydämme juuri oikean otsikon tällekin projektille!