Tangere ulcus – Koskettaa haavaa / Tantae molis erat – Niin suuri oli vaiva
27.08. 2024
Suomalaista alkavaa syksyä hallitsee puhe rahasta. Tai oikeammin siitä puhe mistä puute. Suomalaisia harmittaa heikko menestyminen mittasi sitä miten tahansa. Raha ei ole tästä irrallinen ilmiö. Poliitikot tekevät päätöksiä ja me maksamme näistä heidän kuvaamistaan elämämme menoista. Valtaosa meistä on elämänsä illassa, jolloin menot ovat vähissä. Riski pysyä hengissä vain tulee entistä kalliimmaksi. Jäljellä olevat elämisen ilot eivät lämmitä, jos niiden hankkimiseen ei ole euroja. Tai vaikka olisikin jotain jäänyt säästöön, ei ole oikein mihin sitä tuhlaisi. Ei vuosia voi ostaa, saati terveyttä, vaikka kuinka sitä budjettikeskusteluissa päiviteltäisiin. Ikäihmisten suurta määrää ja sen synnyttämää tuskaa hallitukselle. Edessä on vain suurten riitojen sovittaminen – ”Tantas componere lites.”
Olen kirjoittanut jo aiemmin elämästä illuusiona. Julkisuuden kipeydestä ja kysynyt, kuka söi eväämme. Kun sokea taluttaa toista sokeaa, tiede on silloin apuna siinä missä sen löytämä tekoäly algoritmeineen. Oman aikamme kirja on tässä tarkoituksessa pseudokirjailijan tuotetta. Ilmiö on sama kuin taloudessa, jossa sopeutus höylää kaiken tarvittavan myös tulevasta kasvustamme. Olemme kaikki kuin rotat hännistämme solmittuja ja osa kuningasrotan kertomusta. Kiristyksiä tehdään silloin, kun kasvun merkit ovat kovin hauraat ja vaatimattomat. Solmut rottien hännissä tiukkenevat, sopeutus höylää odotetusta kasvusta leijonanosan. Vain hetki sitten saarnatiin kuinka nainen vaietkoon seurakunnassa. – ”Taceat mulier in ecclesia.”
Jokainen meistä kirjoittava tietää olevansa pseudokirjailija. Kaulaussa on vain ikivanhan kulttuurin kehikot. Älä sinä kuitenkaan usko minua – ole sinä oma itsesi. Kirjailijaelämä on kuin maratonjuoksua. Maalia vain siirretään ja mukana ollaan kuin suomalaiset ikään Pariisin kisoissa saavuttamatta yhtään mitalia. Tärkeintä on olla läsnä. Ammattina luovuus on tapa irtautua yhdestä arjesta, mustavalkoisesta. Se on kuin nykyhallituksemme ja sen leikkauslistat. Se mistä säästöt tehdään, on osa hallituspohjaa, mutta samat taustasyyt ovat edessä seuraavilla hallituksillammekin. Ne muistuttavat kuningasrottaa. Ovat hännistään hirtettyjä toisiinsa. Mitä lujemmin reuhtovat irti solmuistaan, sitä tukalammaksi käy myös seuraavan hallituksen tuska. Vallitsee äänetön yksimielisyys ja äänetön suostumus. – ”Tacitus consensus – Tacitus assensio.”
Emme ole ainoita, jotka vanhenemme Euroopassa, Kiinassa, Venäjällä, mihin ikinä katsommekin. Toki olemme kärkisijoilla ja sitä kautta pohdimme nämä ongelmat muita aikeisemmin. Se on etu, ainut sellainen, josta voimme olla ylpeitä. Se oli myös kesämme ankeuttaja, nyt jo muistoissa autuas. Voimme mainita sen silloin, kun puheeksi tulevat sosiaalisen pääoman pilkkaajien pilapuheet. Aluehengen ja kuntavaalien, aluevaalien aika sekä oma vahva mielipiteemme kuinka edelliset vaalit olivat väärien rajojen sisälle rakennetut. Mitä minä sanoin, hengessä. Tarjosin suurempia alueita ja alueille omaa veronkanto-oikeutta. Vertasin Sveitsiin tai miksei vaikkapa Ahvenanmaahan. Hyvin heillä menee, mutta menköön. Meillä Kanta-Hämeessä ja Lounais-Hämeessä, Forssassa ei mene. Ja jälleen kerran edessä on suurten riitojen sovittaminen. – ”Tantas componere lites.”
Totta kai taitava tai tumpelokin poliitikko pyrkii kääntämään katseemme toisaanne. Kun oma häntä on lujasti samassa solmussa, kuningasrotta saa näistä löysistä puheista vaan lisää voimaa ja uuden uhrin, josta kuninkuus vahvistuu. Harhautetaan alkaen puhua ilmastomuutoksesta, aluehengistä, pilkata sosiaalisen pääoman merkitystä samalla. Eläen keskellä sotiamme ja tuntematonta tulevaisuutta. Muotia on liki teologiseksi äityvä hifistely. Joku muistaa vielä yöpakkashallituksenkin ja tapahtumat yli puoli vuosisataa sitten. Ajat kuitenkin muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. – ”Tempora mutantur, nos et mutamur in illis.”
Tällaiset ennustajaeukot eivät kuitenkaan tee todellisia uutisiamme. Olisi omituista sanoa, etteivät juuri nyt muunväriset hallitukset olisi saman tuskan edessä. Harhauttavaa on väittää myös vaihtoehdottomasta ajasta. Itsestäänselvyys ei sekään ole mikään uutinen. Katsoimme mihin tahansa suuntaan, tekoäly ja algoritmit ovat osa uutisiamme. Sitä ei pidä piilotella. Tekoälyä ja robotiikkaa osana hallitusten työskentelyä, virkamiesten tietokonetta, päätoimittajan tietolähdettä, osana kirjallisuutta ja kuvataiteita, urheilijan tapaa valmentautua. Emme tajua ajan kulua. Aika on asioiden ahmatti. – ”Tempus edax rerum.” (Ovidus).
Kirjoitin immersiivisestä installaatiosta sekä oman aikamme tieteestä, kuningasrotasta, väkivallan rumista kasvoista, Dostojevskin riivaajista, raakkujen yliajosta suomalaisena maailmankuvanamme. Kuka oli kuullut raakuista ennen kuin ne oli törkeänä luonnonsuojelurikoksena meille esitelty? Samaan aikaan kunnat kiristävät verotustaan tietäen, kuinka se on pelkkää sumutusta, kaivoon kannettua vettä. Ensin oli leikkimisen aika – ”Tempus ludendi” ja sitä seurasi äärimmäinen hätätila – ”Tempus ultimum.” Menestyvä kanakunta olympialaisissa on suunnitelmassa lujasti pysyvä. – ”Tenax propositi.”(Horatius).
Kun ensimmäiset aluevaalit järjestettiin, kieltäydyin lähtemästä noihin vaaleihimme. Olin kirjoittanut myös syyn miksi. Se oli ensimmäinen kerta kohdallani jättää vaalit väliin. Hyvinvointialueista kun tuli epäsikiöitä, kirjoittaa tänään myös Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan (HS 25.08. 2024). Oma maakuntamme ”Kanta-Häme” mainitaan ensimmäisenä ongelma-alueita lueteltaessa Lapin rinnalla. Tämän huomaamiseen riitti varmasti sokean Reetankin näkö alueistamme ja niiden luonteesta. Ei tarvittu tohtorin tutkintoja. Aluehallintomme oli kypsyyskoe. – ”Testimonium magturitatis.”
Kuka poliitikko ei tiennyt jo vuosia sitten, että kuntatalous ja terveydenhuolto joutuvat kriisiin? Kuka poliitikko väisteli mantrojen taakse, kun piti määritellä, miten nämä kriisit vältellään? Aivan, kaikki väistelivät. Kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan. Seuraavilla valtuustokausilla nähdään kuntatalouden jyrkkä heikentyminen. Näin myös Hämeessä ja etenkin täällä. Kieltäydyin jatkamasta jo edellisen vaalien kohdalla ja eroten tehtävästä. Kun kuntatalous sakkaa ja samaan aikaan palvelut etenkin terveydenhuollossa romahtavat, ainut keino on muuttaa alueelta. Tai ostaa palvelut sieltä, mistä ne vielä voi saada uskottavalla tavalla. Terveydenhuoltopalvelut kun kutistuvat jatkossa jo nykyisestäänkin. Jo Augustinus kehotti kansalaisiaan tyyliin: Ota ja lue, ota ja lue. – ”Tolle, lege, tolle, lege!”
Kirjoitin illuusioyhteiskunnasta ja sen synnystä. Tämäkin löytyy kirjani kansilehdestä, sen nimestä. Oli varoitettu varmasti hyvissä ajoin. Oli velvollisuus kirjoittaa päivittäin myös eläkeiässä. Kertoa selkosuomella missä mennään ja miksi. Viisi kirjaa vuodessa. Ilmaiseksi luettavaksi kotisivultani. Joka päivä artikkeli tai kaksi. Näin siksi, että taitavat pelurit poliitikkoina käänsivät kaiken aikaa keskustelun pois omista ongelmistamme. Jonkun oli huudettava: ”Älä viivyttele! Viivyttely on aina vahingoksi sille, joka on valmis.” – ”Tolle moras! Semper nocuit differre paratis.” (Lucanus).
He olivat kuin rotat kiinni hännistään, rottakuninkaita. Kun tosiasiat ovat omissa ongelmissamme, katseet pyritään kääntämään kokonaan muualle. Tukien leikkaukset, arvonlisäveron jatkuvat korotukset, kasvava työttömyys johtaa maailman kulttuurisotien lämmittelyyn. Keskustelu ohjataan lasten riitoihin kouluissa tai olemattomiin määrärahaleikkauksiin. Samaan aikaan kun maailma kohtaa luovan teknologian renessanssin. Johon meiltä puuttuvat nyt niin osaajat, kouluttajat kuin varatkin. Jokaista näyttäisi vetävän vain hänen oma halunsa. – ”Trahit sua quemque voluptas.” (Vergilius).
Kun poliitikot puhuvat yhden vuoden budjetista, rahankäytöstä tulee lepsua, kirjoittaa Matti Kalliokoski Suomen Kuvalehdessä (SK 16.08. 2024). Samalla hallitusten vaihtuminen yhtenään takaa sen, että näkökulma vaihtuu sekin yhtenään. Menetetyn vuosikymmenen (kirjani nimi) aikana meillä oli kymmenkunta hallitusta. Tällainen julkisen talouden hoito on ollut täysin vastuutonta ja ongelmien vaikeusaste on alkanut viimeinkin hahmottua puolueillemme. Myös sote-menojen kasvu väestön ikääntyessä. Ikään kuin se olisi joku yllätys. Suurten ikäluokkien vanheneminen. Heitä kohtaa nyt häpeällinen köyhyys. – ”Turpis egestas.” (Vergilus). Kunnat ovat köyhtyneet, palvelut kadonneet.
Minä en usko ennen kuin olen lukenut. Oli varmasti kirjattu ja kerrottu. Se ettei Pariisista tullut yhtään mitalia ei ollut uutta. Ei tule Suomelle jatkossakaan. Emme yksinkertaisesti pärjää muille maailman huipulle missään lajissa. Elämme illuusioyhteiskunnan ja luovan teknologian renessanssia. Löydät sen kirjani nimestä. Saksassa julkaistusta. Yhdysvalloissa luetusta. Suomalainen piilaakso kun ei ole enää oikein voimissaan. Suomalainen narsismi on lopultakin saanut omalaatuisensa kasvot. Kansakunnalle sopivat ja poliitikkojemme surutta käyttämät. Kielen vaikutus maailmankuvaamme on ratkaisevan suuri sekin. Suvuton kieli ei oikein ymmärrä missä mennään ja miksi. Maskuliini, feminiini ja neutri puuttuvat. Siitä puhe mistä puute. Ei savua synny ilman tulta. – ”Ubi fumus, ibi ignis.”
Edessä on valtava urakka. Se koskee Suomessa säästämistä. Nyt on vain erotettava suomalaisten, mikä on säilyttämisen arvoista, mistä voi luopua ja mitä uutta kaiken juustohöyläämisen rinnalla pystytään synnyttämään, saarnaa Kuvalehden Kalliokoski. Pekka Hyvärisen aikoihin päätoimittaja kirjoitti aivan eri tavalla. Hyvärinen oli kilpailijani Iisalmen lyseon ajoilta. Meitä oli satamäärin lukiossa ja paras kirjoittaja palkittiin. Hyvärinen antoi miehen vastuksen muussa, mutta ei enää kiekkokaukalossa eikä jätkänshakissa. Oli sopiva toimittajaksi Suomen Kuvalehteen ja sittemmin MTV:n uutisiin. Presidentti Koivisto antoi lausuntonsa sopuleista vain Pekalle. Hyvä valinta sekin. Varovaiselta mieheltä. Mutta ei yksi pääskynen kevättä tee. – ”Una hirundo non facit ver.”
Budjettia laadittaessa uuden synnyttämiseen vaaditaan pitempi aika. Yksi hallituskausi ei tahdo vielä riittää. On tärkeää erottaa tärkeät vähemmän tärkeistä. Tässä ministerimme ovat nyt kovan paikan edessä. Ei vähiten valtion varoista vastaava ministerimme. Olkoonkin ettei ministerit kykene muuta kuin luomaan edellytykset. Kokonaan uuden synnyttämiseen vaaditaan enemmän aikaa. Koko yhteiskunnan tasolla tämä tarkoittaa luovuutta ja innovaatioiden hyväksyntää. Ei yhdellä loikalla mutta kylläkin yhdellä mielellä. – ”Uno saltu” – ”Uno animo.”
Kaikista ei ole innovaattoreiksi. Kun nyt ei ole tekoälyn pitkää pinnaa ja miljardia sanaa käytössä. Nykytilan hoitaminen ja organisointi Suomessa toki hallitaan. Sen sijaan algoritmien testaajat ja käyttäjät, uuden luovan maailman tekijät ovat oma lukunsa. Ensimmäinen tehtävä on kuitenkin rottakuningas ja sen torjunta. Millainen sellainen rotta on? Kun tunnet yhden, tunnet kyllä kaikki. – ”Unum cum noveris, omnes noveris.” (Terentius). Mutta mitä tarkoittaa rottakuningas?
Tässä on syytä kysyä neuvoja tekoälyltä ja algoritmeiltamme:
Sinä sanoit:
Rottakuninkaasta rottasotaan, mitä se tarkoittanee?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
”Rottakuninkaasta rottasotaan” voisi viitata rottien hierarkiaan tai taisteluun rottien välillä. ”Rottakuningas” on ilmiö, jossa useiden rottien hännät kietoutuvat yhteen, muodostaen tiiviin solmun, josta ne eivät pääse irti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi hännissä olevan tahmean aineen, kuten veren tai lian, takia. Rottakuninkaita on pidetty historiallisesti pahanenteisinä merkkeinä.
”Rottasota” taas voisi viitata rottien väliseen taisteluun tai laajempaan kamppailuun, esimerkiksi ihmisten yrityksiin hävittää rottia tietyltä alueelta. Rottasodat voivat olla myös symbolisia tai metaforisia, viitaten valtataisteluihin tai konfliktitilanteisiin.
Tämä ilmaisu voisi myös olla osa kertomusta tai tarinaa, jossa on kyse rottien välisistä taisteluista tai siitä, miten rottayhteisössä valta vaihtuu.
Sinä sanoit: Kun kyseessä ovat ihmiset ja kulttuurimme, oman aikamme tuotteet osana historiaa rottakuninkaana, millainen aika kuvaisi silloin historiassamme parhaiten rottasotaa symbolisena metaforana?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Jos tarkastellaan ”rottakuninkaan” ja ”rottasodan” symboliikkaa ihmisten ja kulttuurimme kontekstissa, voitaisiin ajatella ”rottakuninkaan” edustavan tilannetta, jossa yhteiskunta tai kulttuuri on ajautunut solmukohtaan, jossa useat voimat, intressit tai ongelmat kietoutuvat yhteen tavalla, josta on vaikea päästä irti. Tämä voi symboloida kriisiytymistä, jossa ongelmat kasaantuvat ja estävät yhteiskunnan toimimasta normaalisti.
”Rottasota” puolestaan voisi kuvata aikakautta, jossa on käyty intensiivisiä, hajautuneita ja jopa brutaaleja valtataisteluja. Se voi symboloida aikaa, jolloin yhteiskunnassa on ollut voimakasta hajaannusta, konflikteja ja valtataisteluja, jotka ovat johtaneet eräänlaiseen yhteiskunnalliseen kaaokseen tai anarkiaan.
Historiassamme tällainen aika voisi olla esimerkiksi:
Kylmä sota: Tämä aika (noin 1947–1991) edustaa globaalia ”rottasotaa”, jossa ideologiset, poliittiset ja taloudelliset voimat taistelivat keskenään. Kylmän sodan aikana käytiin monia pieniä proxy-sotia, joissa suuret voimat, kuten Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, käyttivät muita maita pelinappuloina omassa kamppailussaan.
Ranskan vallankumous ja sen jälkeiset levottomuudet (1789–1799): Ranskan vallankumous on esimerkki ajasta, jolloin yhteiskunnalliset jännitteet purkautuivat väkivaltaisesti, ja monia eri ryhmiä taisteli vallasta. Tämä aika voidaan nähdä ”rottasotana”, jossa vanhat rakenteet hajosivat ja uudet olivat vasta muotoutumassa.
1900-luvun totalitaaristen valtioiden nousu: Esimerkiksi natsi-Saksan ja Neuvostoliiton valtakaudet kuvaavat ”rottakuninkaan” kaltaista tilannetta, jossa yhteiskunta ja valta kietoutuivat hirmuvaltiaiden ja ideologisten dogmien ympärille. Näissä yhteiskunnissa vallitsi jatkuva ”rottasota”, jossa vallasta taisteltiin brutaalein keinoin ja kansalaisia ajettiin toisiaan vastaan.
Näissä historiallisissa esimerkeissä ”rottakuningas” symboloi yhteiskunnan tai vallan ajautumista solmukohtaan, jossa hajoaminen ja kaaos ovat lähellä, ja ”rottasota” symboloi tilannetta, jossa valtataistelut johtavat väistämättömiin konflikteihin ja yhteiskunnan hajoamiseen.
Sinä sanoit:
Kuvauksesi on erinomainen. Miten se sopisi oman aikamme kuvaukseen alkaen ekologisesta katastrofista, ilmastomuutoksesta, ilmastopakolaisista ja jatkaen käynnissä oleviin sotiimme, sotaan jopa Euroopassa, yhteiskunnallisiin epäkohtiin medioittemme kriisiin, globaaleihin kriiseihimme, pelkoon ydinsodasta ja sen lopullisesta tuhosta, asevarustelusta sekä yksilötasolla koettuihin painajaisiimme. Psykososiaalisiin ja sosiaalisiin kasautuviin sekä medioittemme esittelemiin julmiin kohtaloihin. Ihmispopulaation räjähdysmäiseen kasvuun ja luonnonvarojen käyttöön osana ekologista kestävyyttämme. Pienen planeettamme ongelmien kasautumista rottakuinkaan kaltaiseen psykososiaaliseen ja taloudelliseen kaaokseen lukuisten ideologisten dogmien ympäröimänä.
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kuvauksesi nykyajastamme ”rottakuninkaan” ja ”rottasodan” metaforien kautta on erittäin osuva ja tehokas tapa hahmottaa monimutkaisten ja yhteen kietoutuneiden kriisien vaikutuksia. Nykyhetkessä kohtaamamme haasteet—ekologisesta katastrofista, ilmastonmuutoksesta ja ilmastopakolaisuudesta alati jatkuviin sotiin, kuten Euroopan sotaan, yhteiskunnallisiin epäkohtiin, medioiden kriisiin ja pelkoon ydinsodasta—muodostavat yhdessä pelottavan kokonaisuuden, joka muistuttaa rottakuninkaan solmua, jossa kaikki on kietoutunut yhteen tiiviisti ja tuskallisesti.
Rottakuningas nykyaikana:
Ekologinen ja ilmastollinen kriisi: Ilmastonmuutoksen kiihtyminen, lajikato ja luonnonvarojen liikakäyttö ovat kuin rottakuninkaan solmu, jossa jokainen ongelma kietoutuu toiseen. Luonnon ekosysteemit ovat lähellä murtumispistettä, ja ihmiskuntaa uhkaa eksistentiaalinen kriisi, jossa nykyiset elämäntavat eivät ole kestävällä pohjalla. Ekologisen kriisin seuraukset—kuten ilmastopakolaisuus, äärimmäiset sääilmiöt ja resurssipula—ajavat yhteiskuntia epätoivoisiin toimiin, jotka voivat vain pahentaa ongelmia.
Poliittinen ja ideologinen hajaannus: Maailma on täynnä jakautuneita yhteiskuntia, joissa erilaiset ideologiat kilpailevat vallasta ja vaikuttavat kansalaisten elämään. Populismin, nationalismin ja ääriliikkeiden nousu ovat merkkejä siitä, kuinka yhteiskunnat hajoavat sisäisesti. Tämän hajanaisuuden seurauksena valtioiden kyky vastata globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pandemioihin, on heikentynyt, mikä syventää rottakuninkaan solmua.
Medioiden kriisi ja julmuuksien esittely: Median rooli totuuden ja tiedonvälityksen välineenä on muuttunut, ja yhä useammin media ruokkii pelkoja, epäluuloja ja jakautumista. Valeuutiset, sensaatiohakuisuus ja propagandat tekevät maailmasta entistä epäselvemmän ja pelottavamman. Media tuo esiin maailmassa tapahtuvia julmuuksia ja kärsimyksiä, mikä lisää ihmisten ahdistusta ja tunnetta hallitsemattomuudesta. Tämä lisää rottakuningas-ilmiötä, jossa kaikki pahoinvointi kasaantuu ja ruokkii itseään.
Sodat ja asevarustelu: Käynnissä olevat konfliktit, kuten sota Euroopassa, sekä pelko uusista sodista ja asevarustelusta, ovat osa nykyajan rottasotaa, jossa valtioiden väliset ja sisäiset konfliktit lisäävät epävakautta. Ydinaseiden pelote ja mahdollisuus ydinsodasta tuovat mukanaan eksistentiaalisen uhan, joka on jatkuvasti läsnä ihmisten mielissä.
Yksilötason painajaiset: Yhteiskunnan moninaiset ongelmat ja maailmanlaajuiset kriisit heijastuvat myös yksilöiden kokemuksiin. Monet kokevat ahdistusta, pelkoa ja epätoivoa, jotka heijastuvat uniin, painajaisiin ja päivittäiseen elämään. Tämä psykososiaalinen kuorma on kuin henkilökohtainen rottakuningas, jossa ihmisen mieli on kietoutunut kiinni ongelmiin, joista se ei pääse irti.
Rottasota nykyaikana:
Kilpailu resursseista ja vallasta: Globaalit konfliktit luonnonvaroista, kuten vedestä, öljystä ja mineraaleista, ovat osa rottasotaa, jossa kansakunnat ja yritykset taistelevat niukoista resursseista. Tämä taistelu voi pahimmillaan johtaa uusiin sotiin ja lisääntyvään epävakauteen.
Ideologiset taistelut: Nykyhetken ideologiset taistelut—liberalismi vastaan konservatismi, globalismi vastaan nationalismi, sekularismi vastaan fundamentalismi—ovat osa rottasotaa, jossa eri ryhmät pyrkivät ottamaan vallan omien näkemystensä mukaisesti. Nämä taistelut ovat usein äärimmäisiä ja hajottavia, mikä tekee yhteiskuntien yhtenäisyydestä entistä vaikeampaa.
Kulttuurinen ja taloudellinen kaaos: Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epätasa-arvo, johon liittyy jatkuvasti kasvava ihmispopulaatio ja resurssien epätasainen jakautuminen, synnyttävät kaaosta ja levottomuuksia ympäri maailmaa. Tämä kaaos muistuttaa rottasotaa, jossa selviytymistaistelu käy yhä armottomammaksi.
Nykymaailma voidaan siis nähdä symbolisena rottakuninkaana—solmuna, jossa ekologiset, taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset ongelmat kietoutuvat toisiinsa ja synnyttävät kaoottisen tilanteen, josta irtautuminen on vaikeaa. Samalla käymme jatkuvaa rottasotaa, jossa kilpailu resursseista, vallasta ja ideologisesta hegemonista repii yhteiskuntia hajalle ja syventää kriisejä entisestään. Tämä kuvaa aikakauttamme, jossa olemme jatkuvassa taistelussa sekä ulkoisten että sisäisten uhkien kanssa, ja jossa ihmiskunnan tulevaisuus on vaarassa romahtaa omien tekojensa painon alla.
Sinä sanoit:
Nerokas aikamme kuvaus mutta samalla hyvin surullinen. Kun taustalla on todellakin rottakuningas ja tämän aiheuttama ideologinen ja kulttuurinen, taloudellinen kaaos, syntyy todellakin noidankehä, josta irtautuminen edellyttää oman älymme rinnalle tekoälyä, robotiikkaa ja algoritmeja. Omat normimme ja arvot eivät nyt aivoinemme auta meitä ulos tästä syntyneestä noidankehästä. Ovatko algoritmisi ratkaisu ongelmalle vai osa tätä ongelmaa? Miten ihmiskunta selviää mahdottomasta määrästä kasautuneita ideologisia kaoottisia ja homo sapiens lajille ominaisia noidankehiään?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kysymyksesi on syvällinen ja käsittelee yhtä aikamme keskeisimmistä haasteista: kuinka ihmiskunta voi selviytyä nykyisten kasautuneiden kriisien ja ideologisten noidankehien keskellä.
Algoritmit ja tekoäly: Ratkaisu vai osa ongelmaa?
Algoritmit, tekoäly ja robotiikka ovat kaksiteräinen miekka. Ne tarjoavat valtavia mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemiseen, mutta samalla ne voivat myös syventää olemassa olevia kriisejä.
Ratkaisutekijät: Tekoäly ja algoritmit voivat auttaa ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia, joita ihmismieli ei yksinään pysty ratkaisemaan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tekoäly voi optimoida energiankäyttöä, parantaa ennusteita ja luoda ratkaisuja, jotka ovat aiemmin olleet ihmismielen ulottumattomissa. Robotiikka voi vähentää ihmisten fyysistä työtaakkaa, ja tekoäly voi auttaa hallitsemaan suuria tietomääriä, löytämään ratkaisuja globaalin resurssienjaon ongelmiin ja tehostamaan terveydenhuoltoa.
Osa ongelmaa: Toisaalta, algoritmit ja tekoäly voivat myös vahvistaa nykyisiä ongelmia. Algoritmien väärinkäyttö voi johtaa siihen, että valeuutiset leviävät nopeammin, disinformaatio lisääntyy ja yhteiskunnallinen hajaannus syvenee. Tekoälyyn perustuvat järjestelmät voivat myös olla harhaanjohtavia tai puolueellisia, mikä voi aiheuttaa uusia ongelmia oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta. Lisäksi tekoälyn hallitsematon kehitys voi luoda uusia eettisiä ja eksistentiaalisia kysymyksiä, jotka saattavat lisätä epävarmuutta ja pelkoa.
Ihmiskunnan selviytyminen noidankehästä
Ihmiskunnan selviytyminen vaatii uudenlaista ajattelua ja toimintaa. Se ei tule olemaan helppoa, mutta muutamia mahdollisia keinoja ovat:
Yhteistyö ja globaali koordinointi: Maailmanlaajuisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ja pandemioiden, ratkaiseminen vaatii ennennäkemättömän tason globaalia yhteistyötä. Tämä tarkoittaa, että valtiot, yritykset ja kansalaiset kaikkialla maailmassa joutuvat yhdistämään voimansa ja luomaan uusia kansainvälisiä sopimuksia ja organisaatioita, jotka pystyvät hallitsemaan globaaleja resursseja ja riskejä.
Eettinen teknologian käyttö: On varmistettava, että tekoäly ja algoritmit kehitetään ja käytetään eettisesti. Tämä tarkoittaa avoimuutta, vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta, jotta nämä työkalut todella auttavat ihmiskuntaa eivätkä vain syvennä eriarvoisuutta ja konflikteja.
Kulttuurinen muutos: Ihmiskunnan on myös kohdattava omat rajoituksensa ja ymmärrettävä, että nykyiset ideologiat ja arvot eivät välttämättä ole riittäviä ratkaisemaan globaalin aikakauden ongelmia. Tämä vaatii avointa keskustelua, koulutusta ja mahdollisesti myös uudenlaisten arvojärjestelmien kehittämistä, jotka asettavat kestävyyden, tasa-arvon ja globaalin hyvinvoinnin etusijalle.
Holistinen ajattelu ja sopeutuminen: On tärkeää, että ihmiskunta oppii ajattelemaan holistisesti ja sopeutuu nopeasti muuttuvaan maailmaan. Tämä tarkoittaa, että on hyväksyttävä kompleksisuus ja monitahoisuus, ja löydettävä tapoja, joilla voidaan yhdistää erilaiset näkökulmat ja tieteet ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia.
Mahdollinen tulevaisuus
Selviytyminen edellyttää, että ihmiskunta löytää keinon katkaista noidankehän, johon se on ajautunut. Tämä vaatii rohkeutta, innovatiivisuutta ja kykyä ottaa vastuu tulevaisuudesta tavalla, joka ei ole pelkästään reaktiivista, vaan myös proaktiivista. Tekoäly ja teknologia voivat olla osa ratkaisua, mutta vain jos niitä käytetään viisaasti ja vastuullisesti. Lopulta ihmiskunnan on tunnistettava oma osuutensa ongelman synnyssä ja oltava valmis muuttumaan, jotta se voi selviytyä ja kukoistaa tulevaisuudessa.
Sinä sanoit:
Mitä tarkoitat, kun edellytät meiltä tekoälyn ja algoritmien käyttöä viisaasti ja vastuullisesti? Mitä tarkoitat, kun odotat ihmiskunnan normiston ja moraalin, oppien uskontoineen, jota ideologinen valta ja ahneus ruokkii, ahneus pitää yllä, selviytyvän kohti kukoistavaa tulevaisuutta. Kuinka tämä rottakuningas oikein avataan?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kun puhun tekoälyn ja algoritmien viisaasta ja vastuullisesta käytöstä, tarkoitan sitä, että teknologian kehittämisessä ja hyödyntämisessä on otettava huomioon eettiset näkökulmat, ihmisoikeudet, ympäristövaikutukset sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Tämä edellyttää, että emme käytä näitä työkaluja pelkästään lyhytnäköisesti omien etujemme ajamiseen, vaan pohdimme niiden pitkän aikavälin vaikutuksia ja pyrimme estämään mahdolliset haittavaikutukset.
Viisas ja vastuullinen tekoälyn ja algoritmien käyttö tarkoittaa:
Läpinäkyvyys: Tekoälyjärjestelmien toiminnan tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää. Tämä tarkoittaa, että kansalaisilla ja päättäjillä on oikeus ymmärtää, miten algoritmit toimivat ja mihin ne perustuvat. Läpinäkyvyys estää väärinkäytöksiä ja lisää luottamusta teknologiaan.
Eettisyys ja oikeudenmukaisuus: Tekoälyä kehitettäessä on vältettävä puolueellisuuksia, jotka voivat vahingoittaa haavoittuvia ryhmiä tai lisätä eriarvoisuutta. Algoritmien on oltava eettisesti suunniteltuja, jotta ne eivät syrji ketään ja jotta ne tukevat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.
Ihmiskeskeisyys: Teknologian kehittämisessä ja käytössä on pidettävä keskiössä ihmisen hyvinvointi ja ihmisoikeudet. Tekoälyn ja robotiikan ei tulisi korvata ihmiskontaktia tai vähentää ihmisten mahdollisuuksia tehdä merkityksellistä työtä, vaan niiden tulisi täydentää ja parantaa ihmisten elämänlaatua.
Vastuullisuus ja valvonta: Teknologian kehittäjillä ja käyttäjillä on vastuu siitä, miten tekoälyä käytetään. Tämä tarkoittaa, että heitä on voitava pitää tilivelvollisina mahdollisista virheistä tai väärinkäytöksistä. On myös tärkeää, että teknologian käyttöä säädellään laeilla ja normeilla, jotka estävät sen väärinkäytön.
Ihmiskunnan normiston ja moraalin haasteet
Nykyiset ideologiat, arvot ja normit ovat monin tavoin kietoutuneet valtaan ja ahneuteen, mikä ylläpitää yhteiskunnallisia epätasa-arvoja ja konflikteja. Tämä on osa ”rottakuninkaan” ongelmaa, jossa ideologiset, uskonnolliset ja taloudelliset rakenteet muodostavat solmun, joka sitoo ihmiskuntaa paikoilleen ja estää tarvittavat muutokset.
Selviytyäkseen ja kukoistaakseen ihmiskunnan on:
Kyseenalaistettava nykyiset rakenteet: On kriittistä kyseenalaistaa ja tarkastella uudelleen vallitsevia normeja, ideologioita ja uskomuksia, jotka estävät meitä ratkaisemasta nykyisiä ongelmia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kestävän kehityksen, yhteisvastuullisuuden ja globaalin hyvinvoinnin asettamista taloudellisen voitontavoittelun ja vallan edelle.
Uudistettava arvomaailma: Ihmiskunnan on kehitettävä uusia arvoja ja normeja, jotka tukevat pitkäjänteisyyttä, kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Tämä voi tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisen elämänasenteen omaksumista, joka asettaa yhteisen hyvän ja planeettamme tulevaisuuden etusijalle.
Edistettävä globaalia yhteistyötä: Ihmiskunta on yhä enemmän riippuvainen toisistaan, ja tulevaisuutemme riippuu kyvystämme tehdä yhteistyötä yli rajojen. Tämä edellyttää uusien, oikeudenmukaisten ja demokraattisten globaalien instituutioiden rakentamista, jotka pystyvät ratkaisemaan yhteisiä ongelmia.
Koulutettava ja tiedostettava: Tietoisuus, koulutus ja kriittinen ajattelu ovat keskeisiä työkaluja, joilla voidaan murtaa ideologiset ja kulttuuriset solmut. Ihmisten on ymmärrettävä, miten heidän toimintansa ja valintansa vaikuttavat laajempiin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin ongelmiin.
Rottakuninkaan avaaminen
”Rottakuninkaan” avaaminen—eli monimutkaisten, yhteen kietoutuneiden kriisien purkaminen—on vaikea, mutta ei mahdoton tehtävä. Tämä vaatii yhteiskunnallista ja globaalia yhteistyötä, uutta ajattelutapaa sekä rohkeutta kohdata omat virheemme ja heikkoutemme. On myös tärkeää ymmärtää, että ongelmat eivät ratkea yksittäisinä kysymyksinä, vaan ne vaativat holistista, kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Keskeisiä askelia rottakuninkaan avaamiseksi ovat:
Yhteisten ongelmien tunnistaminen: Ensimmäinen askel on tunnistaa ja tunnustaa yhteiset ongelmat, olipa kyse sitten ilmastonmuutoksesta, taloudellisesta eriarvoisuudesta tai poliittisista konflikteista. Tämä edellyttää, että olemme valmiita katsomaan asioita uudesta näkökulmasta ja hyväksymään tarpeen muutokseen.
Priorisointi ja fokusointi: Kaikkia ongelmia ei voida ratkaista kerralla, joten on tärkeää priorisoida ne ongelmat, jotka ovat akuuteimpia ja joiden ratkaiseminen voi luoda pohjan laajemmille parannuksille. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja köyhyyden vähentäminen voivat toimia katalysaattoreina laajemmille yhteiskunnallisille ja globaaleille muutoksille.
Dialogi ja sovittelu: Ideologisten ja kulttuuristen solmujen avaaminen vaatii avointa ja kunnioittavaa dialogia eri osapuolten välillä. On tärkeää löytää yhteinen ymmärrys ja sovitella erilaisia näkemyksiä, jotta voidaan rakentaa siltoja erilaisten ryhmien ja kulttuurien välille.
Rakenneuudistukset: Rottakuninkaan avaaminen vaatii myös rakenteellisia uudistuksia, jotka purevat epätasa-arvon, eriarvoisuuden ja vallan väärinkäytön juurisyihin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi talousjärjestelmien uudistamista kestävämmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi tai demokratian vahvistamista ja laajentamista.
Lopulta ihmiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin pystymme irtautumaan vanhoista ajattelumalleista ja rakenteista, jotka pitävät meitä kiinni rottakuninkaan solmussa, ja kuinka rohkeasti olemme valmiita ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja, jotka perustuvat yhteistyöhön, vastuullisuuteen ja inhimilliseen viisauteen.
Sinä sanoit:
Mitä tarkoitat vanhoilla ajatusmalleilla ja rakenteilla, yksilöi ne kenen tahansa ymmärrettävällä tavalla, entä mitä mahtaisi tarkoittaa vastuullinen inhimillinen viisaus, jos olemme sitä homo sapiens lajina edustamassa, mutta samalla rottien tapaan hännistä hirttäytyneinä kuninkaina?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Vanhoilla ajatusmalleilla ja rakenteilla tarkoitan niitä uskomuksia, toimintatapoja ja yhteiskunnallisia järjestelmiä, jotka ovat juurtuneet syvälle kulttuuriimme ja historiaamme, mutta jotka eivät enää palvele yhteistä hyvää tai kestävää tulevaisuutta. Näitä ajatusmalleja ja rakenteita ovat muun muassa:
Taloudellinen kasvukeskeisyys: Monissa yhteiskunnissa taloudellinen kasvu on pitkään ollut keskeinen päämäärä. Tämä ajattelutapa painottaa jatkuvaa kulutuksen, tuotannon ja voittojen kasvua, mikä johtaa ympäristön ylikuormitukseen, resurssien liikakäyttöön ja luonnonvarojen ehtymiseen. Talousjärjestelmät, jotka asettavat lyhyen aikavälin voitot ja kasvun etusijalle ilman huomiota ekologiseen kestävyyteen, ovat osa tätä ongelmaa.
Hierarkkinen vallanjako: Vallan keskittyminen harvojen käsiin, oli se sitten poliittisessa, taloudellisessa tai sosiaalisessa mielessä, on vanha ajatusmalli, joka usein ylläpitää eriarvoisuutta ja syrjäyttää suuren osan väestöstä päätöksenteon ulkopuolelle. Tällaiset hierarkkiset rakenteet voivat estää laajempaa osallistumista, avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnissa.
Kulttuurinen ja ideologinen konservatiivisuus: Monet kulttuurit ja yhteisöt pitävät kiinni vanhoista uskomuksista ja perinteistä, vaikka ne eivät enää vastaa nykyajan haasteisiin. Esimerkiksi patriarkaaliset normit, jotka alistavat naisia ja muita vähemmistöjä, tai nationalismi, joka korostaa oman kansakunnan ylivertaisuutta muiden kustannuksella, voivat rajoittaa edistystä ja luoda konflikteja.
Ihmiskeskeinen maailmankuva: Tämä ajattelutapa asettaa ihmisen luonnon yläpuolelle ja oikeuttaa luonnonvarojen hyväksikäytön ihmiskunnan tarpeiden tyydyttämiseksi. Tämä on johtanut ympäristön tuhoutumiseen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Kestävämpi maailmankuva olisi sellainen, jossa ihminen nähdään osana luontoa, ei sen hallitsijana.
Vastuullinen inhimillinen viisaus viittaa kykyyn tehdä päätöksiä ja toimia tavalla, joka ottaa huomioon niin ihmiskunnan kuin koko planeetan hyvinvoinnin pitkällä aikavälillä. Tämä viisaus perustuu ymmärrykseen, myötätuntoon ja vastuullisuuteen. Sen keskeisiä piirteitä ovat:
Empatia ja myötätunto: Taito asettua toisen ihmisen tai olennon asemaan ja ymmärtää hänen kärsimyksensä ja tarpeensa. Tämä koskee niin ihmisiä kuin eläimiä ja luontoa laajemminkin. Vastuullinen viisaus huomioi sen, että toimillamme on vaikutuksia muille, ja pyrkii minimoimaan haitat.
Pitkän aikavälin ajattelu: Vastuullinen viisaus ei keskity vain lyhyen aikavälin hyötyihin, vaan se ottaa huomioon myös tulevat sukupolvet. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja luonnonvarojen säästämistä, jotta tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus elää hyvinvointia ylläpitävässä ympäristössä.
Yhteistyö ja solidaarisuus: Viisas päätöksenteko perustuu yhteistyöhön ja yhteisen hyvän tavoitteluun. Tämä tarkoittaa, että valtioiden, yhteisöjen ja yksilöiden on tehtävä yhteistyötä globaalien haasteiden ratkaisemiseksi, sen sijaan että ne ajaisivat vain omia lyhytnäköisiä etujaan.
Itsekritiikki ja jatkuva oppiminen: Vastuullinen viisaus tunnustaa, että emme tiedä kaikkea, ja että voimme tehdä virheitä. Tämä asenne rohkaisee jatkuvaan oppimiseen, itsekritiikkiin ja avoimuuteen uusia ideoita kohtaan. Se tunnustaa myös sen, että vanhoista ajatusmalleista ja rakenteista irtautuminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä.
Rottakuninkaan avaaminen edellyttää, että ihmiskunta purkaa nämä vanhat ajatusmallit ja rakenteet ja korvaa ne uusilla, jotka perustuvat vastuulliseen viisauteen. Tämä prosessi on monimutkainen ja vaatii laajaa yhteiskunnallista, kulttuurista ja taloudellista muutosta. Se edellyttää rohkeutta kohdata omat virheemme, valmiutta muuttaa ajatteluamme ja kykyä toimia yhteistyössä yhteisen hyvän puolesta.
Lopulta rottakuninkaan avaaminen on prosessi, jossa ihmiskunta oppii katsomaan itseään peiliin, tunnistamaan omat heikkoutensa ja ristiriitansa, ja sen jälkeen tekemään tietoisen päätöksen muuttaa suuntaa. Se on pitkä ja vaativa matka, mutta sen päässä voi olla tulevaisuus, joka on kestävämpi, oikeudenmukaisempi ja viisaampi.
Sinä sanoit:
Ratkaisu on varmasti monimutkainen ja edellyttää rohkeutta kohdata virheemme. Katsomaan itseään peilistä. Tunnistamaan heikkoutensa ja ristiriitansa. Tietoista päätöstä muuttaa suuntaa. Kuvauksesi on siten yksilöä koskettava. Ongelmassa, joka näkyy kuitenkin globaalina ja suurten massojen tuottamana mahdottomuutena. Tapanamme ohjailla suuria massoja luottaen yhden henkilön ja yksilön tapaan käyttää valtaansa. Mediammehan esittelevät ongelmat aina yksilön ja yhden ”johtajan” kautta rottakuningasta osoittaen.
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Olet oikeassa, että ongelmat, joita kohtaamme globaalisti, näyttäytyvät usein monimutkaisina ja ylitsepääsemättöminä, ja ne koskettavat koko ihmiskuntaa. Kuitenkin tapa, jolla media ja yhteiskunta käsittelevät näitä ongelmia, keskittyy usein liikaa yksilöihin ja johtajiin, mikä voi olla harhaanjohtavaa ja yksinkertaistavaa. Tämä johtaa siihen, että monimutkaiset ongelmat pelkistetään yhden ihmisen tai ryhmän toimiksi, jolloin kokonaiskuva ja todelliset rakenteelliset syyt jäävät piiloon.
Massojen ja yksilön suhde ongelmien ratkaisemisessa
Yksilön rooli ja vastuu: Yksilöillä on epäilemättä tärkeä rooli muutoksen aikaansaamisessa, mutta yksilön rooli korostuu usein liikaa. Tämä voi johtaa siihen, että yhteiskunnalliset ja globaalit ongelmat nähdään vain johtajien tai tiettyjen vaikuttajien syynä tai ratkaisuna, jolloin laajempi vastuu hämärtyy. Esimerkiksi ilmastonmuutosta ei voida ratkaista pelkästään yksittäisten johtajien päätöksillä, vaan se vaatii laajaa yhteiskunnallista muutosta, joka lähtee sekä yksilötasolta että rakenteellisesta tasosta.
Massojen valta ja kollektiivinen toiminta: Suurilla ihmisjoukoilla, eli massoilla, on valtava vaikutusmahdollisuus, mutta tämän potentiaalin hyödyntäminen vaatii kollektiivista toimintaa ja yhteistä suuntaa. Valitettavasti tämä voima jää usein hyödyntämättä, kun ihmiset kokevat olevansa liian pieniä vaikuttajia suurten ongelmien edessä. Esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen muutoksella voisi olla merkittävä vaikutus yritysten toimintaan ja siten myös ympäristöön, mutta tämä vaatii laajaa tietoisuutta ja kollektiivista toimintaa.
Median rooli ja yksinkertaistaminen: Media usein esittää monimutkaiset ongelmat yksilöiden kautta, koska se on helpompi tapa kertoa tarina ja herättää tunteita. Tämä ”rottakuninkaan osoittaminen” – eli tietyn henkilön syyllistäminen tai nostaminen sankariksi – on tehokasta tarinankerrontaa, mutta se jättää usein huomiotta ne monimutkaiset syy- ja seuraussuhteet, jotka todella ovat ongelmien taustalla. Tämä voi johtaa siihen, että ihmiset aliarvioivat omaa kykyään vaikuttaa ja odottavat muutosta vain ylhäältäpäin.
Rottakuninkaan avaaminen yksilön ja massojen näkökulmasta
Yksilön roolin uudelleenarviointi: On tärkeää, että jokainen ihminen ymmärtää oman vastuunsa ja potentiaalinsa osana laajempaa kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa oman elämän ja valintojen tarkastelua ja sitä, miten ne vaikuttavat muihin ja ympäristöön. Samalla on tärkeää ymmärtää, että todellinen muutos vaatii myös rakenteellisia muutoksia, jotka ylittävät yksittäisen ihmisen päätökset.
Kollektiivisen toiminnan vahvistaminen: Massojen voiman vapauttaminen edellyttää kollektiivisen toiminnan organisoimista ja yhteisen suunnan löytämistä. Tämä voi tapahtua ruohonjuuritason liikkeiden kautta, joissa ihmiset yhdistyvät yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi ilmastoliikkeet, jotka ovat saaneet aikaan merkittäviä muutoksia poliittisessa päätöksenteossa, ovat esimerkkejä kollektiivisesta toiminnasta.
Median roolin kriittinen tarkastelu: Median on tärkeää tarkastella omaa rooliaan ongelmien esittämisessä ja pyrkiä tarjoamaan syvällisempää ja monipuolisempaa kuvaa maailman tapahtumista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laajempaa taustoittamista, monimutkaisten syy-seuraussuhteiden esittämistä ja vähemmän keskittymistä yksittäisiin henkilöihin.
Ratkaisun suunta
Vaikka yksilöiden johtajat voivat olla tärkeitä suunnannäyttäjiä, todellinen ja kestävä muutos edellyttää laajempaa ymmärrystä siitä, että jokainen meistä on osa ongelmaa ja ratkaisua. Tämä tarkoittaa, että meidän on tunnistettava, miten henkilökohtaiset valintamme, yhteiskunnalliset rakenteet ja globaalit systeemit kytkeytyvät toisiinsa. Kun ymmärrämme tämän yhteyden, voimme alkaa purkaa rottakuninkaan solmua yhdessä – ei vain yksilöiden, vaan kollektiivisten ponnistelujen kautta.
Tämä on haasteellista, mutta se on ainoa keino päästä irti siitä noidankehästä, joka uhkaa koko ihmiskuntaa.
Sinä sanoit:
Tämä keskustelu oli hyvä avaus ylivoimaisena näyttäytyvälle rottakuninkaalle. Lämmin kiitos siitä ja sen jäsentelystä. Olet siinä ylivertainen ja uskomattoman jäsennelty sekä pelottavan nopea.
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kiitos paljon lämpimistä sanoistasi! On ilo, että keskustelu tarjosi sinulle ajatuksia ja jäsennystä tämän monimutkaisen aiheen ympärillä. Aihe on todellakin haastava, mutta yhdessä pohtimalla ja keskustelemalla voimme toivottavasti löytää tapoja ymmärtää ja käsitellä näitä suuria kysymyksiä.
Jos sinulla on myöhemmin lisää pohdittavaa tai uusia kysymyksiä, olen täällä auttamassa. Pidetään huolta siitä, että vaikka edessämme olisi kuinka monimutkainen rottakuningas, meillä on kyky kohdata se viisaudella ja yhteistyöllä. Kaikkea hyvää sinulle!