Hybridillä biologi ymmärtää kasvien ja eläinten risteymiä. Yleisimpiä ne ovat kasveilla ja jalostuksessa saadaan hyviä tuloksia. Ellei sitten tuloksena risteymästä ole turnipsin tai lantun, perunan rehevä lehvistö ja maassa odottaa risteyttäjää vaikka kurpitsan tai kurkun komea juurakko. Kun tarkoituksena oli tuottaa peruna- ja kurkkusato samalta pellolta.
Tekninen hybridi
Tekniikan ihmeet ja insinööritieteet tuottavat hybrideinä etenkin autoja. Niissä on kaksi toisiinsa kytkettyä energialähdettä ja mahdoton määrä muuta sellaista uutta teknologiaa, jossa hybridi on jo kuljettajan kokemaa aistimaailmaa laajentava ja viestit tulevat kaukaa ulkoavaruudesta. Tuhannet uudet innovaatiot ovat integroituneet ja matka hybridiympäristössä on samalla käyttäjäystävällistä.
Hybridiympäristöjä on jo kaikkialla ja niissä biologinen alkaa lähetyä teknologista ja päinvastoin. Pisimmillään evoluutio, darwinismin viimeisin vaihe, on sellaisessa ympäristössä, jossa yhteistyö sujuu ja yhteiskunta muistuttaa fysiikasta tunnettua asymptoottista vapautta. Siinä Nobelin palkinnon voittaneet kvanttimekaniikan nerot David Gross, David Polizer ja Frank Wilczek havaitsivat kuinka alkeishiukkaset ovat toisiaan lähestyessään aluksi puoliväliasetelmassa varautuneita ja kitka on ankara. Moni on kokenut tämä myös ihmissuhteissaan virtuaaliympäristössä seikkaillen ja palaten taas arkielämänsä askareisiin.
Kun tämä ankaran kitkan vaihe ohitetaan, lähestymistä tapahtuu uudella tavalla, kitka vähenee ja katoaa lopulta kokonaan. Hiukkaset liikkuvat kuten täysin vapaat partikkelit mutta hyötyvät täysimääräisesti toistensa läsnäolosta, yhteistyöstä, luottamuksesta, vastuun kannosta.
Asymptoottinen vapaus yrityksillä
Tein saman havainnon puoliväliasetelmaan jääneiden yitysverkostojen kohdalla (Ekologinan klusteri ja innovaatiopolitiikka 2005). Varauksellinen tilanne lisäsi kitkaa ja korosti sen kielteisiä ominaisuuksia, mallien ja organisaatioiden imitoinnissa etenkin ns. Powellin isolaatiomekanismeja. Kun tästä edettiin oikein askelin, tutkijoitten avustamana, tapahtui lopulta hyppäys kohti täysin vapaata ja luottamuksellista yhteistyötä, asymptoottista vapautta. Yritykset hyötyivät verkostosta täysimääräisesti ja samalla toimivat vapaasti kuten täysin vapaat partikkelit fysiikassa. Raha pankkien välillä liikkui sekin. Luottamus kasvoi myös siinä suunnassa ja osana yritysten verkostoja (network economy).
Euroopan unioni elää tänään vaiheessa, jossa siirrytään sunnitelmasta seuraavaan ja mallista toiseen. Kreikan ja Italian ongelmat ovat jo sellaisia, jossa virkamieshallitukset hoitavat ja ulkopuolisten tahojen ohjaama elämä on unohtanut kokonaan demokratian olemassaolon. Saksan ja Ranskan noudattama darwinismi ja evoluutio-oppi ei kerro asymtoottisesta vapaudesta vaan vahvemman malliin pakottamisesta. Sellaista on kokeiltu Euroopassa vuosituhansia ja aina huonoin tuloksi. Belgia tulee toimeen ilman hallitusta jo kohta kolmatta vuottaan. Yhtä huonosti tai hyvin menee ilman hallitustakin.
Korporativismista hybridiyhteiskuntaan
Mediayhteiskunnasta siirryimme hybridiyhteiskuntaan uuskorporativismin vaiheen jälkeen. Tässä hybridissä vanhat ismit katosivat. Oikeammin puhdasta sosialismia, kapitalismia, liberalismia, kommunismia tai korporativismia ei ollut koskaan ollutkaan. Oli vain niiden moneen suuntaan rönsyileviä malleja tai dogmaattisia, uskontoa lähestyviä oppirakennelmia. Sellaisesta toimiva hybridirakennelma oli kaukana ja kitka hallitseva voima pelon ja sodan, darwinismin sairaassa yhteiskunnassa. Sellaiseen ei ole nyt syytä palata Euroopassa.
Hybridiyhteiskunnan syntyä ovat pohtineet mm. Zygmund Bauman ja Bruno Latour. Kerron tästä aiheesta enemmän seuraavassa kirjassani. Avainkäsitteitä ovat sellaiset tulevan yhteiskunnan symbolit kuin vuorovaikutus (interaction), navigointi (navigation), systemianalyysin paluu uudella tasolla (multiagent system, multiagent environment, hybrid multiagent environment) sekä Latourin käyttämät monet sellaiset käsitteet, joiden taustana on välttää perinteistä symboliikaa ja alkaen yhteiskunnasta, joka korvataan muilla käsitteillä (esim. kommuuni) (Latour 2005).
Universaalisuus, ristiriitaisuus sekä mallien ambivalenssi luonne ovat hyväksyttävä moniaineksisessa uudessa luonnonjärjestyksessä. Latourin ANT (Actor Network Theory) on samaa tavoitetta pyrkiä irti yhteiskuntatieteiden luomista ennakkokäsityksistä ja vanhoista malleista, jossa mukana on nyt ns. actant -teknologiaa.
Paikallista tietoa kantava idiosynkraattinen ilmiö on sekin vanhastaan suomalaisille tuttu (vrt. kuntayhteistyö) ja symmetriaperiaate, teknologiatiede, toimijaverkot jne. muunnelmia aiemmin jo esitetyistä tarpeista uuden digikielen mukanaan tuomina vaatimuksina osana sosiaalista mediaa ja sen paradimaa (Luostarinen 2010, Sosiaalisen median paradigma). Bruno Latour ja hänen kollegansa Michel Callon ovat Pariisin Sciences Po-instituutista tuttuja filosofeja ja antropologeja, ehkä tunnetuimpia tieteen ja teknologaitutkimuksen edustajia tänään (STS, science and technology studies). Heidät on syytä tuntea ainakin avainkäsitteiden kautta.
Darwinismin harhat
Hybridiyhteiskunnan rakentelu darwinistisena mallina, vahvimman oikeudella, on ihmisen sisäinen rakennevirhe eikä sovi uutteen hybridiyhteiskunnan kehittelyyn. Arvostettu Nobelin talouspalkinnon saanut The New York Timesin kolmnisti Paul Krugman kirjoitti eilen kuinka suomalaiset ovat hävinneet ruotsalaisille korkomenoina veloilleen nyt jo yli 1,5 % hintana littymisestään euroon.
Krugman oli tästä varoittanut ja käytti suomalaisia juuri esimerkkinä. Ruotsi maksaa veloistaan korkoa noin 1.6 % kun suomalaiset maksavat reipasta 3 %:n korkoa ja luottolaitokset varoittelevat myös näitä darwinismin AAA -ihmelapsia koron noususta euroalueella. Eikä vain valtioita vaan myös pankkejamme. Taustalla on hybridin rakenteen rakoilu, sen kehno asymtoottisen vapauden aste, kitkan lisääntyminen. Kuntien ja aluetalouden välillä tämä on jo ilmiönä Suomessa hälyttävä.
Luottoluokittaja uhkaa rangaista myös Suomea. Asymptoottisen vapauden kasvu ei toimi euroalueen sisällä, ei pienten aluetalouksien välillä, ei edes niiden sisällä ja pankkien välillä. Demokratia on kriisiytynyt ja sanelusta vastaa kaksi suurvaltaa, Saksa ja Ranska. Hybridiyhteiskunta on euroalueen sisällä kriisiytymässä mutta lisää vauhtiaan Aasiassa. Yhdysvallat näyttää sekin pieniä elpymisen merkkejä. Lieksan ja Rääkkylän mallit kertovat mitä tapahtuu Pohjois-Karjalassa. Kunnat hakevat käräjäoikeudessa kunniaansa ja tahtovat lopettaa globaalin kansalaisnetin, julkisen keskustelun, alueellaan. Nyt kun Facebook listautuu ja sillä on miljardi asiakasta.
Kiina ja Intia ovat asymptoottisen rakenteen osaajina kulttuurisesti yhtenäisiä ja Japani ikivanha malli keiretsujen toiminnasta. Kulttuurinen traditio tukee nyt myös Venäjää ja Brasiliaa. Molempien talousmalli on yhteiskuntafilosofisesti hybridimäinen ja pyrkivät vähentämään yritysten sisäistä, etenkin imitointiin liittyvää kitkaa (isolaatiomekanismeja) ja hakevat asymptoottista vapautta. Olen molempia maita konsultoinut ja moni yritys on nyt siellä meitä etenkin maaseudulla edellä. Nettiä ei haasteta käräjille. Aluetalouden hoitajien kunniaa ei voi loukata poliitikkoina tai poliittisina virkamiehinä poliittista vastuuta kantaen mandaattivirastaan. Onko se tänään jo meilläkin korruptiota jää pohdittavaksi. Nepotismi on ollu katolisissa maissa rikos jo vuosisatojen ajan. Tuo rikoslaki syntyi aikanaan katolisen kirkon sisältä.
Avainsignaalit esille
Takavuosien käsite synergiasta on hieman eri asia kuin asymptoottinen vapaus, mutta sopiva ennen digitekniikan ja hybriditalouden tuloa (hybrid economy) tuon asian ymmärtämiselle ja tärkeydelle omassa viestinnässämme ikääntyvien ihmisten asian oivaltamiseksi. Sen oivaltaminen on tärkeää EU -maiden kokoontuessa joulukuun toisella viikolla 9.12. Meillä on oltava sinne oma viesti ja ohjelma, avainkäsitteet. Kaplanin ja Nortonin (1992) mallit yritysten pitkäaikaisista suoritemittareista ovat nyt tärkeitä nekin, Kanterin (1983) työskentelyolosuhteiden ja organisaatioiden moraalin mallit on nekin otettava jälleen käyttöön siinä missä Macoffin ja Guttenbuchin ”empowerment” -käsitteet niiden alkuperäisessä asussaan. Ne eivät ole vanhentuneita.
Powellin ”ajan puristamisen epäekonomia” on esiteltävä kulttuurisen erilaisuuden ongelmana isolaatiomekanismeista, imitoinnista syntyvinä lukuisina kitkoina (Powell 1995). Sarmelan meriitteihin perustuva teknojärjestelmä (Sarmela 2004) on syytä muistaa ja välttää näitä ongelmiamme vaaleissamme ja EU:n byrokratiassa. Kaikki on saatava tiiviseen viestiin ja käyttäen uutta välineistöä ja sen symboliikkaa.
Gadameria lainaten: ”Oleminen, joka voidaan ymmärtää, on kieltä”. Näin myös nyt kielellinen, käsitteellinen ja symbolinen innovaatio on tämän uuden prosessin avaaja. Oleellista ovat oikeat avainsignaalit meiltä 9.12. 2011. Edellisessä, Kreikkaa koskevassa prosessissa, olimme oikealla tiellä, mutta näkymättömissä ja vailla omaa ohjelmapaperia, jossa on muutama Suomesta tuleva avainkäsite, joka tukee hybridiyhteiskunnan asymtoottista vapautta ja ymmärtää käsitteen ”hybrid multiagend environment”.
Muulilla ratsastaen
Näin adventin aikaan on syytä muistaa kuinka Jeesus ratsasti aikanaan aasin tamman varsalla kohti Jerusalemia. Raamattu ei kerro, oliko kyseessä aasin ja hevosen risteymä, hybridi. Jos kyseessä oli hybridi, siis muuli, onko meillä aina vain yksi mahdollisuus edetä sen kanssa ja hyväksyä Euroopan keskuspankki pelastajaksemme ja hoitaa ongelma tätä kautta luottaen vanhaan keinoon painaen lisää euroja markkinnoille. Jos tähän päädytään, hyvä niin. Se on viimeinen kortti.
Vai kuljemmekko jokainen valtio erikseen ja muulin lailla matkaten Kiinaan ja Aasiaan, kehittyvien talouksien suuntaan, hakemaan luottoa Yhdysvaltain tapaan sairaan kapitalismin tavoin Aasiasta ja ostaen näillä luotoilla Kiinalaisia tuotteita? Sellainen talousmalli ei tee kahdesta kalasta ja viidestä leivästä ikiliikkujaa. Nousuhdanteen aikana on maksettava laskusuhdanteen velkoja pois vanhaan keynesiläiseen tapaan, eikä uskottava ikiliikkujaan hybridiyhteiskunnan pelastajana. Muuli hybridinä ei lisäänny lainkaan.