Euroviisut oli viihdyttävä ja opettava tapahtuma. Ruotsalaiset osaavat ottaa irti pienenä kansakuntana liki globaalin tapahtuman antaman valtavan mainosarvon. Pisteiden lasku oli muutettu. Nyt antoivat pisteet ensin alan eliitti, eli tuomarit. Vasta tämän jälkeen rahvas, eli viisukansa, joka meillä tunnetusti pimeydessä vaeltaa.
Kansaa viisaammat antoivat viihteestä pisteitä eniten Euroopan ulkopuolelle ja olivat siis siirtämässä viisut pois Euroopasta. Tosi viisas valinta eliitiltämme. Australia on riittävän kaukana ja aikavyöhykekin nurinpäin meidän kanssamme. Sinne siis viisut ja hyvä niin.
Vähiten nämä viisaat antioivat pisteitä Puolalle ja Saksalle. Miksi? Onko Puolassa, Saksassa, jotain menneen maailman mukanaan tuomia kaikuja ja vihattavaa? Ettei vaan olisikin.
Kansa antoi eniten pisteitä Venäjälle ja Puola tuli neljänneksi. Mistä nämä valtavat erot viisuissa? Yhtä mieltä kansa ja sen viisaat olivat vain Ukrainasta. Kantaa ottava, mutta vähemmän vihteellinen esitys, sai molemmilta hyväksynnän. Syy oli ymmärrettävä.
Rinnan euroviisujen kanssa saimme kuulla kuinka Lasse Mårtenson oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen, kuten aiemmin toinen viihdetaiteilijana ja muusikkona poikkeava euroviisuesiintyjämme, Riki Sorsa. Se oli oikea hetki poistua tästä seurakunnasta ja sen ahdistavasta ajasta. Molemmat kun ymmärsivät, musiikkinsa kautta, mistä on kysymys julmassa ajassamme.
Helsingin Sanomat kertoi kahteen kertaan nekrologina akateemikko, perhostutkija Ilkka Hanskin kuolemasta. Samaan aikaan lehti kertoi tänään islamista, jihadismin teoreetikoista ja terrorismista. Kolme tarinaa ja neljäs niiden sisällä. Hyvä tarina mutta kovin sekava ja jäsentämätön ollakseen kenen tahansa ymmärrettävissä. Narratiivinen kertomus ei ole likimainkaan tiedettä ja filosofiaa.
Mitä yhteistä näillä voisi olla, kolmella kuolemalla? Akateemikko Ilkka Hanski tutki perhosyhdyskuntien pirstaloitumista, ja siis samalla segregaatiota. Mårtenson oli sen kuvaaja siinä missä raspikurkku Riki Sorsakin. Yksilön eristäytyminen ja pako toteutui myös heidän elämässään. Mårtenson oli erityisen selvästi julkisuutta karttava henkilö. Älähti kun hänen musiikkiinsa puututtiin. Oikeutetusti. Ympärillä tapahtuvan julmuuden ei tarvitse huutaa taivaisiin, kuten nyt tapahtuu, etteikö tällainen ihminen havahdu ja voi erityisen pahoin, sairastu vakavasti.
Segregaatio on liki kirosana yhdyskuntasuunnittelussa ja pelon siemen siinä armottomassa yhteiskunnassa, jossa yhteiskuntarauha rapautuu ja syntyy terroristin haluama kaaos, keinolla millä hyvänsä Eliitti ja jopa suuri keskiluokka eriytyy köyhistä ja työpaikoilla pannaan toinen toistaan vasten, kyynärpäät verillä, kanssaihmiset nähdään pelkkinä vastustajina, vihan ja kateuden ilmentyminä.
Samalla kun empatiavaje kasvaa, syntyy malleja, joiden takana on sosiaalisen median ja mediayhteiskunnan nerokkaimmat ja pirullisimmat aivot. Valtamediat alkavat ajaa nekin omaa agendaansa, kilpailu muuttuu kyynärpäätaktiikaksi ja kiusaamisesta tulee kaikkialla vaikuttava segregaatioita syventävä ja ruokkiva väline. Peliteoria on ainut, jonka tunnistamme kymmenten teorioitten joukosta. Se on täysin moraaliton maailmankuva ja narsistisen ihmisen tuote, häiriintyneen yhteiskunnan julma ja itsekäs malli elääksemme.
Emme tunne enää toisiamme emmekä voi luotta kehenkään. Ei ole enää yhteistä kansakuntaa, ei yhteistä maakuntaa, ei yhteistä kylää tai kaupunkia, puoluetta, jota voisi ääänestää ja johon voisi luottaa. Tunnekylmyys on ainut yhdistävä tekijä ja populismi pulinana kaikkien käyttämä valheellinen väline poliittisena viihteenämme. Kyläkoulu muutetaan massiviseksi tuotteeksi, tehtaaksi edistää tätä moraalitonta kehitystä. Professorit erotetaan viroistaan ja erottajina ovat heidän kehnosti kouluttamansa lapset. Ensimmäisen polven akateemiset maisterit ja heidän tukijansa.
Oikein hyvää Helluntaipäivän iltaa. Nuorin formulakuskimme Hollannista voitti kisan ja vanhin ajoi varoen kolaroimasta ja ahneimpien tapaan eläen. Näin sen täytyi tapahtuakin. Kimi Räikkönen on tämän joukon viisaain kuljettaja ja isähahmo, jäämies jatkossakin.