Halti on Suomen korkein tunturi 1 324 metrin korkeudellaan merenpinnasta. Halti sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla, ja Norjan puolella sama tunturi kohoaa 1 361 metrin korkeuteen.
Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta, ja nyt Norja harkitsee vakavasti rajan siirtämistä lahjana Suomelle niin, että Halti-tunturin Suomen puolella olevan osan huippu siirtyisi Suomelle. Nyt raja menee rinteessä.
Kaivuonon kunnan viranomaisten idea Halti-lahjasta on ollut ilmassa jo jonkin aikaa, mutta nyt se on siirtynyt Norjan pääministerin pöydälle käsiteltäväksi, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Pääministeri Erna Solberg harkitsee paraikaa asiaa.
Rajaa ei tulisi siirtää kuin noin 40 metriä, jotta tunturin huippu saataisiin Suomeen. Kaivuonon kunta on perustellut lahja-asiaa sillä, että Suomi on ainoa maa, jonka korkein kohta ei ole tunturin tai vuoren huippu, vaan rinne.
Asiassa on joitakin muodollisia esteitä, ja tähän mennessä en ole tehnyt päätöstä siitä, tuenko tätä. Mutta tarkastelemme asiaa, pääministeri Solberg sanoi Norjan TV2:lle.
Halti on suosittu retki- ja vaelluskohde sekä saamelaisten pyhä tunturiseutu.
Suomi on myös ainut pohjoinen Jäämeren satama, jolla ei ole satamaa Jäämeren rannalla lainkaan, ei minkäänlaista oikeutta sen valtaviin rikkauksiin mutta myös suojelutoimiin ja tutkimustyöhön. Vaikka koillisväylä on suomalaisille tuttu ja ensimmäisenä sen myös purjehdimme.
Voisivatko rakkaat naapurimme idässä ja lännessä hoitaa tämän ja järjestää suomalaisille satamapaikan ja mieluiten öljypohjaiselta paikalta. Me olemme köyhä pohjoinen maa ja ajamme Jäämeren asiaa, kieltämme puhuvia on koko kalotti tulvillaan mutta emämaa on Tanskaakin kehnommin suljettu ulos niistä rikkauksista, jotka suomenkielisille kuuluisivat muiden pohjoisten alkuperäiskansojen joukossa.
Tämä ei olisi lahja vaan kansainvälistä oikeutta ja taloutta ajatellen globaalin rauhan puolustajalle vähintä mitä YK vosi nyt tehdä ja norjalaiset yhdessä Venäjän kanssa sopia. Raja Norjasta avattiin ensimmäisen maailmansodan aikaan suomalaisille ja silloin pumpulienkelit Forssassa saivat puuvillansa Jäämeren satamasta.
Toki kaikki muistavat lisäksi Petsamon ja suomalaisten sinne rakentaman tien. Siihen menivät forssalaisilta kolmostiehen tarkoitetut rahat vuosisadaksi eikä taida vuosisata edes riittää.