Hesarissa OP-ryhmän pääjohtaja esittää (HS 25.11) kuinka johtoon tarvitaan nuoria ihmisiä, jotka hallitsevat diginatiiveina oman aikamme teknologian ja sen käytön salat, ohjelmointikieltä myöten. Asiaa tutkiva professori Kirsti Lonka kiistää tämän jyrkästi. Vain joka neljäs 2000 -luvulla syntynyt hallitsee jollain tasolla oman aikamme teknologiaa lähinnä pelien kautta mutta valtaosa ei ole esim. koulussa oppinut yhtään mitään. Ohjelmointiin kyvykkäitä ei käytännössä ole lainkaan. Yli 60 -vuotta täyttänyt OP-ryhmää johtava vanhus tuntee oman aikamme nuoria erittäin vähän tai ei lainkaan ja elää kuplassa, joka on pelottava.
Koska hän tietää aiheesta mahdollisimman vähän, hänen mielipiteensä aiheesta ovat jyrkkiä ja kärjistettyjä, täysin virheellisiä. Tällaisille johtajille on myös helppo syöttää heidän harhojaan tukevia mediatietojamme. Oman aikamme tiedotus ja valemedia toimii juuri näin. Vahvistaen sellaisia ennakkoluuloja, asenteita ja arvoja, joiden taustalla on mahdollisimman vähän oikeaa tietoa mutta sitäkin vahvempia tunteisiin vetoavia mielipiteitä ja luulottelua, harhaisia oletuksia, populistipoliitikkoja näin ruokkien. Kun vanhan poisoppiminen on vaikeampaa kuin uuden oppiminen, vanhassa myös roikutaan hamaan hautaan saakka.
”Hullu koira” Mattis tuntee Suomen, kirjoittaa Hesari (25.11) ja saa tietonsa komentaja, amiraali Juhani Kaskealalta. Merijalkaväen neljän tähden kenraali James Mattisia kaavaillaan Yhdysvaltain seuraavaksi puolustusministeriksi. Häntä kun kiitellään kaikkea muuta kuin hulluksi. Hän on historiaa, filosofiaa ja kuka ties mitä oppinut älykkö ja käyttää puheissaan jatkuvasti ikivanhoja viittauksia tyyliin ”mennäänpäs yli että heilahtaa” tai ”eipäs jäädä tuleen makaamaan” jne. Tosin hän lainaa William Shakespearen Henrik viidettä eikä suomalaiseen tapaan Väinö Linnaa ja hänellä on lisäksi vahvaa näyttöä sotilaiden johtamisesta.
Meillä on jonkinlainen käsitys Kaskealan filosofisesta ja historiaa sekä geopolitiikkaa yhdistävästä joukkojen koulutukseen liittyvästä neroudesta. Kun sen liittää Yhdysvaltain tuntemukseen ja kielelliseen lahjakkuuteen, silloin ainut merkittävä fakta, johon voi turvautua on, ettei Donald Trump ole ottanut yhteyttä Suomeen lainkaan. Sen sijaan hän on ollut puhelinyhteydessä niin Tanskan kuin Ruotsin pääministereihin.
Näin hän vaikuttaisi ymmärtävän Suomen geopoliittisen aseman harvinaisen hyvin, medioittemme sanoman, eikä ole ensimmäisenä soittelemassa pääministerillemme. Sellainen tieto on pelkästään hyvästä ja rauhoittaa mieltämme. Emme ole suurvaltapolitiikan tikkatauluna nyt emmekä toivottavasti koskaan myöhemminkään. Mediamme pitää meidät ulkokehällä myös jatkossa. Toimittajakoulutus kun on kaikkea muuta kuin akateemisen tiedon jakamista.
Mediamme voivat jatkaa edelleen Yhdysvaltain vaaleja loppuvuoden laskien aina uudelleen ja uudelleen vaalien ääniä paikallisten vihreitten kanssa liittoutuen. Heitä on komeat 2 % äänestäjistä. Viihdemedia kun on Suomessa sellaista sen jälkeen, kun se on laskenut kaiken sen varaan, että demokraatit ja Clintonin suku voittaisi ja vanha establisment saisi jatkaa. Samaan aikaan muu Pohjola tekee täyttä yhteistyötä uuden establismentin kanssa.
Miksi koululaitoksemme on kasvattanut tällaisia toimittajia ja poliitikkoja? Luin tänään aamuyöstä oman lapsuuden ja nuoruuden ajan koulumme rehtorin käynnistämän pitkän somekeskustelun, pari vuotta jatkuneen, jossa kouluamme Iisalmessa käyneet purkivat tuntojaan kouluaikojensa opettajista ja koulukavereistaan. Tuli vaikutelma pelkästään alkoholisteista ja helvetin tulirotkosta nyt Forssassa eläen. Sääliksi kävi opettajien nyt jo keski-ikäisiä tai eläkkeellä olevia lapsia ja heidän lapsiaan Iisalmessa. Nimimerkin takaa suomalainen on savolaisena piru kieleltään somessa juopuneena purkautuen parin vuoden ajan kurjuuttaan näin opettajiinsa purkaen.
Yritin hieman oikoa ja muistuttaa, kuinka lapset olivat sota-ajan tuotteita ja opettajat sodissa vammautuneita hekin. Hyvä kun jotenkin hengissä selvisimme ja Keijonkin (Keke Rosberg) poika Nico on ihan fiksu formuloiden tuleva mestari, luokanvalvojamme Immo Kuutsa legendaarinen hiihtovalmentaja opettajanamme hänkin. Iisalmessa koulutettuna ja Oulussa sekä Turussa, Helsingissä yliopistot ja akatemiat käyneenä, MTT:n pakkomuuttajat kohdanneena tiedeyhteisönä Hämeessä, maailmaa koko ajan kiertäen, ei Forssaan muuttaneena enää voi muuta odottaakaan kuin päihteille tuoksuvan kiusaajan Suomessa syntyneenä ja sellaista juuri hakeekin kaverikseen. Tästä on tehty monet loistavat runotkin. En ala niitä enää tänne siirrellä. Kekkonen niitä käytti aikanaan ja teki tunnetuksi. Saman koulun ja Savon kasvatti hänkin siinä missä Paavo Lipponen tai Olli Rehn, siilinjärveläinen Jyrki Katainen ja Juhani Aho, joka olisi ansainnut Nobelinsa.
Viikonloppuna Rovaniemellä hypätään ja hiihdetään, maailmacup käynnistyy ja mäen parhaana suomalaisena toiselle kierrokselle kisaa harjoittelunsa jo lopettanut ja uransa pariinkin kertaan päättänyt kuningaskotka. Hesari kirjoittaa kuitenkin syvän analyyttisen artikkelinsa Vieremältä syntyneen Iivo Niskasen edesottamuksista kertoen, kuinka pojasta on kasvanut mies olkoonkin, että saavutettu on myös jo yksi olympiavoittokin. Lehden kasvukertomuksen takana on yksi vuosi ja ylimitoitettu itsensä rääkkääminen sekä flunssainen jakso, joka vei lopullisesti edellisen talven voimat.
Jari-Matti Latvala taas kertoo kuinka hänellä kausi on ollut kamala ja motiivi katosi sekin. Nyt vietiin autokin alta. Tätä tämä elämä on ja Kimi Räikkönen neuvoo, kerran ja uransa lopettaneena, paria häntä nuorempaa ja aiempaa tallikaveriaan, uran nyt päättyessä. Elämässä on Kimin mukaan muutakin kuin formuloita, joskin Räikkönen ei osaa kertoa, mitä se voisi olla. Näin hän palasi takaisin formuloitten rattiin ja kuningaskotka kolmannen kerran pukemaan mahdollisia tulevia mäkikotkiamme.
Ranskassa ja Saksassa poliitikot palaavat niin ikään vanhoihin asetelmiinsa ja on hyvinkin mahdollista, että Putin saa liki parhaan ystävänsä avainpaikalle muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Sellainen ei tiedä hyvää niille medioille ja asiantuntijoille, poliitikoille, joiden kyky visioida kansallista tulevaisuuttamme on kovin vaatimaton suomalaisen establismentin kärjessä latua maailmalla mukamas avaten.
Miksi ihminen, joka tietää jostain asiasta vähän, todella vähän, esittää siitä kaikkein kärkevimmät mielipiteet ja on eniten äänessä? Kysyy Hesarissa kasvatustieteiden professori Kirsti Lonka. Kuitenkin kansa tiesi tämän aina kertomalla, kuinka tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Toki sekin viisaus tuli Ruotsista. Tumma tunnor bullra mest.
Koulu ei näytä opettava digiajan taitoja, ei akateemisia eikä työelämän taitoja, toteaa Lonka vielä julkaisemattomasta tutkimuksestaan. Se mitä edellä on kerrottu, liittyy juuri tähän vielä julkaisemattomaan tutkimukseen ja koulun sekä kasvattajien tehtävän muuttamiseen pikaisesti ja empimättä vedoten forssalaiseen ministeriimme Sanni Grahn-Laasoseen. Meillä ei todellakaan ole siinä mitään hävittävää. Minulla kun on jo se se mielikuvakin, että tätä hän juuri olisi tekemässä ja urakkaa riittää lapsista aikuisiin, peruskoulusta yliopistoon. Ne kun ovat epäonnistuneet tehtävässään aiemminkin eikä tässä muutoksessa ole mitään hävittävää, päinvastoin.