Mikä ihmeen Minskyn hetki – Oliko eurokriisin syynä ahne salkunhoitajakapitalismi?
Jotkut vuodet ovat muita merkittävämpiä. Omissa kirjoituksissani korostuvat vuodet 2011, 2015 ja 2022. Vuonna 2011 käynnistyivät Saharan pohjoispuolisten arabi-islamilaisten valtioiden vallankumoukset. Pohjola ja Norja muistaa vuoden terrorismista ja Japani tsunamista. Palaan tähän usein. Kertaus on opintojen äiti. ”Repetitio mater studiorum est.”
Vuosi 2015 oli puolestaan talouden ja pankkien kriisiytymisen aikaa, jolloin samaan aikaan myös Suomi sai omat pakolaisensa Tornion kautta ja tähän virtaan herätettiin myös forssalaiset päättäjät keskellä yötä. Täällä pakolaiset olivat jo päätymässä takaisin omille, jo kerran tallatuille jäljilleen. Vaaleissamme tutuksi tuli käsite ”jytky” sekä sen hoito. Mitä me opimme valuuttakriisistä ja taloutemme aiemmasta ahdingosta? Mitä tapahtui vuonna 2008? Kävi miten tahansa, aurinko paistaa kuitenkin kaikille. ”Sol omnibus lucet.” Näin myös vuoden 2023 vaalien jälkeen ja hallituksemme muodostajille. Olemme joka tapauksessa turvallisesti Naton jäsen ja Ruoti tulee sitten kun Turkki ja Unkari sen sallivat.
Ilmiöt ovat aaltojen tapaan toistuvia, jolloin seuraavaa oli syytä odottaa 2020-luvun alussa. Näin kävikin sekä pandemiana että samaan aikaan sotana Ukrainassa. Sodan käynnistäminen Ukrainassa oli ajoitettu juuri tämän pandemian aallon vaikeimman hetken ravistellessa Eurooppaa. Mutta samaan aikaan meiltä unohtui taloutemme ja sen hoito. Me velkaannuimme, mutta niinhän tekivät muutkin. Vai tekivätkö? Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä. ”Tempora aspera vivimus, amice bone.” Tämän hallituksemme muodostajat varmasti ymmärtävät ja ottavat tehtävänsä vakavasti. Nyt ei ole pelin politiikan aika.
Vuoden 2022 tapahtumista syntyi useampi kirja. ”Teesi, antiteesi synteesi – Mytomania, eskapismi, putinismi.” oli näistä ensimmäinen. ”Draaman kesä ja Euroopan hullu vuosi 2022”puhuttelevin.”Arctic Babylon III – Karhu Turkissa Nato narikassa”jakoa vuosien 2011 ja 2015 ”Arctic Babylon I ja II” sarjalle. Vuoden 2011 kohdalla löytyy myös tätä aikaa ennakoivat kirjat ja niiden tarjoama selitys tapahtumien kumuloitumiselle. ”Näkemänsä, kuulemansa, haistamansa” oli saanut tuon vuoden 2011 kirjoistani taustansa. ”De visu, de auditu, de olfactu.”
Suomessa käsite Arkisesta Babyloniasta oli helpommin oivallettava ja yhdistettävissä vuosien 2011, 2015 ja 2022 rinnalla myös liki raamatullisiin teksteihimme sekä talouskriiseihimme. Noina vuosina julkaistiin kirjani Arctic Babylon I, II. III. Pimeässä loistaa pienikin kipinä. ”Scintilla etiam exigua in tenebris micat.”
Toistuvat syklonit ovat osa historiaa, ja sen kokeminen Jäämeren tuntumassa tapahtuu hiven myöhemmin kuin syntyalueensa ytimessä tai reaaliaikaisen maailman niissä solmukohdissa, jotka ovat näiden ilmiöiden synnyn ydinalueitamme. Aivastaminen Yhdysvalloissa johti jo vilustumiseen Suomessa, kerrottiin takavuosinamme. Samalla Venäjältä tuotu öljy pelasti meidät öljykriisin aikoina. Otimme jopa kiinni muuta läntistä Eurooppaa. ”Kertaus on opintojen äiti.” – ”Repetitio mater studiorum est.”
Olemme luontoon sidottu kansa onomatopoeettista kieltämme myöten. Perusuomalaisten koko maailmankuva rakentuu tämän ilmiön taloudelliseen ja sosiaaliseen pragmatismiin. Takavuosina maalaisliittokeskusta muistutti tätä samaa maaseutuhenkistä pragmatismiamme. Kun maalaisliitto muutti nimensä, SMP erkaantui omaksi puolueekseen, mutta arvot olivat edelleen ”asialinjaa” ja silloin suomalaiskansallista populismia. Veikko Vennamo oli populismin taitava puhuja. Levätköön hän nyt rauhassa. ”Requiescat in pace.”
Se että hänet, Vennamon perheen, tunsi jo lapsena siinä missä Pekka Vennamon hänen poikanaan, Heikki Riihijärven Iisalmen kirkkoherrana, Timo Soinin ja nyt Jussi Halla-ahon sekä nämä 1990-luvun lapset oppilainaankin, on suomalaisena kokemuksena kirjoittajaa ja muistelijaa ruokkiva erikoisuus. Nykyinen presidenttimme oli Forssassa nimismiehenä ennen poliittista uraansa ja Mauno Koivisto saman yliopiston ja jopa ainelaitoksen kasvatti, jossa itsekin oli myöhemmin tutkijana. Suomi on pieni maa ja me tunnemme toisemme.
Liittyminen Natoon 2023 oli harvinaisen yksimielinen ratkaisu, ja kertoi pragmaattisen kansakunnan yksituumaisuudesta. Samalla puhuimme talvisodan hengestä ja jopa Yhdysvalloissa kuultiin talvisodastamme ja Mainilan laukauksista. Yhdysvalloista löytyy runsaasti menneen ajan ylistäjiä. ”Laudator temporis acti.” Se että on toiminut siellä, Yhdysvalloissa, opettajana ja tutkijana vuosikymmenet, helpottaa kirjoittajan työtä sekin. Kun on luennoinut kongresseissa yli sadassa valtiossa, syntyy mielikuva, jota on vaikea muuksi muuttaa maantieteilijänä tai biologina, valtiotieteilijänä.
Ilmiö ja sen synty ymmärretään parhaiten luonnonmaantieteessä, mutta heikommin talous-, sosiaali- tai kulttuurimaantieteessä. Olemme luonnosta elantomme saavaa kansaa. Sen hierarkkinen luonne on tuttua kyllä innovaatioiden synnyssä ja leviämisessä, mutta ei niinkään siellä, missä liikuttelemme valuuttoja tai aseitamme tai joudumme pohtimaan taloutemme kestävyydestä ja lainanotosta. ”Kaiken omani kannan mukanani” ei sovi kaikille. ”Omnia mea mecum porto.”
Taustalla on oltava vuonna 2023 strateginen suunnittelu ja samalla myös tarkoituksellinen peittely ja hämääminen sekä häirintä. Sodassa sen synnyn toki ymmärrämmekin tahallisena vahingontekona.
Sen sijaan oman aikamme robotiikassa, tekoälyn ja tieteen aikaudella, luotamme liki taikauskoiseen menneisyyteen tai sellaiseen historiaan, joka mielestämme toistaa itseään. Latinankieliset teesit ja antiteesit ovat sananlaskuina juuri tällaisia ikivanhoja, myös oman aikamme ilmentymiä. ”Ketään ei velvoiteta mahdottomaan” – ”Ad impossibilia nemo tenetur.”
Vuodenaikojen kohdalla näin onkin, ilmastomuutos on globaalia todellisuutta. Mutta ei enää siellä, missä strategiset suunnitelmat ovat tarkoituksellisen hämääviä ja taktisia tai hybridiyhteiskunnan tuotosta. Kirjani ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” kuvasi vuoden 2022 tapahtumat etukäteen jo vuonna 2011, sekin kirjana jo hyvissä ajoin käytettäväksemme. Hieman myöhemmin Suomi sai oman hybriditutkimusta suorittavan laitoksensa. Opettamalla mekin opimme. ”Docendo discimus.”
Johtavatko Draghin ja EKP:n kriisialttiit setelipainotoimet ja virtuaalitalous niin sanottuun Minsky-hetkeen? EU:n perussopimuksen mukaan setelirahoitukseksi kutsuttu julkisen talouden alijäämien keskuspankkirahoitus on jyrkästi kielletty. Olemme vakavassa kriisissä, mutta laulammeko kuuroille korville? ”Ad surdas aures canere.”
Miksi laillisuustulkinnat vaihtelevat ristiriitaisesti Luxemburgissa ja Saksan Karlsruhessa? Onko Kreikka kyltymättömän tuottoisa rahanlypsysampo EU:n eliitille, Saksalle, pörssisijoittelijoille ja -keinottelijoille, finanssipelureille (keskus)pankeille, ettei siitä voida mitenkään luopua? Yrittäkö joku nyhjäistä tyhjästä, vettä hohkakivestä? ”Aquam a punice postulare.”
Ilmeisesti edellä luetellut piirit hyötyivät näytelmästä, mutta jäsenmaiden veronmaksajat maksoivat viulut koko ruletista nenästä vedettävien ja naiivien päättäjiensä vuoksi. Ja siksi eurokriiseistä oli tullut krooninen, epävakaa ja yhä paheneva systeemitauti. Onko tullut aika kuulla myös toista osapuolta? ”Audiatur et altera pars.” Eurooppa ei voi jatkaa kaikkien sotaa kaikkia vastaan. ”Bellum omnium contra omnes.”
Taloussanomat sai vuonna 2015 tulvan tekstejä, jotka liittyivät syvenevään kriisiin ja taustalla kummitteli käsite Minskystä ja hänen ”hetkestään”.
1) Ovatko EKP:n alaiset keskuspankit ”elvyttäneet” pörssit pilalle? http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/keskuspankit+elvyttavat+porssit+…
2) Jan Hurri: Keskuspankit ovat nousseet EU-lakien yläpuolelle asemaltaan. http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/01/21/keskuspankit-nousivat-e…
Ovatko EKP:n valtiolainaostot laittomia vai sallittuja?
3) EKP ”ei voi sopia” velkahelpotuksista Kreikalle. Päätökset poliittisia. http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2015/01/26/ekp-ei-voi-sopia-velkahe…
4) Tyly tyrmäys Saksasta – EKP:n joukkovelkakirjalainaosto-ohjelma on siis laiton. http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/01/22/tyly-tyrmays-saksast…
5) Mutta silti EKP alkoi elvyttää 60 miljardilla joka kuukausi syyskuuhun 2016 asti. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/01/22/ekp-alkaa-elvyttaa-60-milj…
6) Niiden vaikutuksista viis, EKP ja Draghi vahvistavat ”kupla ”paukkuja toimillaan. Eli keskuspankkirahoitus on synonyymi pahamaineiselle sanalle setelirahoitus. Riskinä siitä pahimmillaan maailmansodista Saksalle ja Unkarille tuttu käsite: hyperinflaatio.
7) Jan Hurri: Europäättäjien pääkallokeli- kuka liukastuu kumoon? Ovatko EKP:n velkakirjaostot sittenkin taktikoituja, laittomia talouspoliittisia hämäystoimia? http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/01/18/europaattajien-paakallo…
8) Varman Risto Murto: Markkinoiden merkitys vanhenee EKP:n setelisingon vuoksi. http://taloussanomat.fi/rahoitus/2015/01/26/varma-setelisingosta-markkin…
9) Vvm:n Nyberg: Kreikan olisi parasta erota eurosta, jotta eurokriisi helpottuisi. http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2015/01/26/nyberg-kreikan-olisi-par…
10) Suomen Kreikka-vakuudet eivät tuota odotetusti, kuten moni jo osasi ennakoidakin. http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/01/26/suomen-kreikka-vakuu…
11) Jan Hurri: Kreikka-saatavat haihtuvat huomaamatta. http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/01/25/kreikka-saatavat-haihtu…?
12) Miksei Kreikalta voida vaatia samaa kuin Italialta ja Portugalilta?
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/01/26/miksei-kreikalta-voi…
13) YLE/uutiset : Euroryhmä veloista – pallo on nyt Kreikalla.http://yle.fi/uutiset/euroryhma_veloista_pallo_on_nyt_kreikalla/7762243
14) Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem: Ei tukea Kreikan velkojen leikkaamiselle.
15) Lagarde: IMF on valmis jatkamaan Kreikan tukemista!!!???
16) Euroministerit suhtautuvat Kreikkaan maltilla. (Pahinta peläten.) http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/01/26/euroministerit-suhtaut…
17) Pääministeri Alexander Stubb: Velkojen anteeksianto Kreikalle ei käy Suomelle. http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/01/26/stubb-velkojen-anteeks…
18) Syritza-pomolta tuliset terveiset Stubbille- ”Haluaako hän hajottaa koko EU:n?” http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1422075263654.html
19) Katteetonta vaalilupauspopulismia Kreikassa äänestystäkyinä: ilmaista sähköä ja joulubonukset takaisin. Nämä 10 asiaa syriza aikoo muuttaa Kreikassa: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1422152714216.html
20) Perussuomalaisten Timo Soini Kreikan vaalituloksesta: Täystyrmäys virheelliselle politiikalle.
21) Keskustan Juha Sipilä: Kreikan velkahelpotukset eivät ole ajankohtaisia.
22) Professori Ruostetsaari: Perussuomalaiset hyödyntävät Kreikka -korttia.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/01/26/perussuomalaiset-hyody…
23) Mutta ”sijoittajat” ovat ilahtuneet pörssiarvojen noususta ja Draghan tukiohjelmasta. (Elikkä pörssihait, keinottelijat, suursijoittajat, (keskus)pankit ja euroeliitti). Mutta eurovaltioiden veronmaksajaparat pelkäävät taas kerran joutuvansa Draghin ohjelman maksajiksi ja kärsijöiksi. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/01/22/ekp-innostanut-euroopan-os…
24) SUOMI osallistuu EKP:n talkoisiin noin miljardilla kuussa. http://taloussanomat.fi/porssi/2015/01/22/suomi-osallistuu-ekpn-talkoisi…
25) JO NYT EKP:n elvytyspäätös heijastuu ei-euromaa Ruotsiin: ruokkinee inflaatiota. Kuluttajahinnat pudonneet 5 kuukauden ajan (Bloomberg)
http://www.talouselama.fi/uutiset/ekpn+elvytyspaatos+heijastuu+jo+ruotsi…
Onko eurokriisi pohjimmiltaan sääntöjen rikkomisien lisäksi myös pörsseissä vallinneen salkunhoitajakapitalismin syytä? Johtavatko EKP:n hätäiset velkakirja-/ valtiolainaostot ja setelirahoitustoimet sekä kuplamainen virtuaalitalous ns. Minsky-hetkeen?
EU:n ja EKP:n ja euromaiden päättäjät ja ekonomistit eivät ole ottaneet kokonaisvaltaisesti huomioon rahaa ja pankkeja, luotonantopolitiikkaa, velkaantumisastetta ja inhimillisiä tekijöitä, kuten ahneutta ja muita intohimoja tehdessään analyysejään ja yksioikoisia, epädemokraattisia epäoikeudenmukaisia sekä kestämättömiä päätöksiään.
Ja siksi eurokriisi vain jatkuu ja jatkuu jatkumistaan epävakauden ajelehtivassa tilassaan.
Onko tapahtunut vuosituhannen suurin huijaus ja eurokansojen veretön vallankaappaus- etenkin Saksan toimesta – juridisesti, taloudellisesti ja poliittisesti? Onko Minsky- hetki jo lähellä?
Emeritus professori Pekka Pihlanto: ekonomisti Minsky ennusti oikein vuoden 2008 finanssikriisin. Nyt voi käydä näillä arvaamattomilla ja laskelmoiduilla EKP:n kuplaeväillä samoin EU:n systeemikriisin ja eurokriisin paisuessa hallitsemattomana.
Fisher ja Minsky olivat oikeassa
Kriisissä toistui taloustieteilijä Irving Fisherin jo 1930-luvulla velkadeflaatioksi kuvaama ketjureaktio. Samalla kriisi oli kuin karu todiste toisen taloustieteilijän Hyman Minskyn 1960- ja 1970-luvuilla kehittämän epävakausteorian puolesta.
Minsky oivalsi, että kapitalistisen finanssitalouden monien etujen vastapaino on tällaisen talousmallin luontainen epävakaus. Kuka valvoo itse valvojia? ”Quis custodiet ipsos custodes.”
Hän kuvasi jo pari vuosikymmentä ennen finanssikriisiä, miten talouden vakaat kasvukaudet rohkaisevat yhä suurempaan velkaantumiseen, ja miten velkaantuminen ensin vauhdittaa kasvua, mutta sisältää samalla seuraavan kriisin siemenet. ”Oi pyhä yksinkertaisuus.” – ”O sancta simplicitas.”
Näin talouden vakauden jaksoista syntyvät seuraavan epävakauden ainekset.
Juuri niin finanssikriisissä näyttää käyneen, ja siksi kymmenen vuotta sitten talouskatsauksiin ilmestyi käsite ”Minskyn hetki”. Se viittasi talouden yllättävään takaiskuun, joka sysää alulle omaisuus- ja vakuusarvojen laajaa laskua ja sytyttää velkakriisin. Oi aikoja, Oi tapoja – O tempora, O mores.
Velkaantuminen jatkunut pian 70 vuotta
Maailman ja erityisesti rikkaimpien läntisten maiden velkaantuminen on monin verroin vanhempaa perua, kuin siitä viimeksi syttynyt finanssikriisi. Länsimaiden, Japanin ja nyttemmin myös Kiinan ja useiden muiden niin sanottujen kehittyvien talouksien velkaantuminen on jatkunut melkein yhtä soittoa pian 70 vuoden ajan.
Velkamäärä ja velkaisuuden suhdeluvut ovat toki vaihdelleet ja satunnaisissa pikkukriiseissä hetkellisesti supistuneetkin, mutta maailmantalouden suurta kuvaa värittää pian yli puolen vuosisataa jatkunut liki hillitön velkaantuminen. ”Millainen kuningas, sellainen lauma.” – ”Qualis rex, talis Grex.”
Velkaa on toki ollut aiemminkin, ja siitä on aika ajoin koitunut ongelmia aina raamatullisista ajoista lähtien. Mutta milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa eivät velkamäärät ole olleet niin mittavia ja velkaantumisen voima niin suuri kuin on ollut viimeksi kuluneiden vajaan 70 vuoden ajan. Samaan aikaan väestön määrä on moninkertaistunut ja samalla ekologinen katastrofi lähestynyt muutenkin kuin ilmastomuutoksena. Ilmastomuutos on vain oire, ilmavaivoja.
Dramaattinen käänne kohti yhä voimistuvaa velkaantumista näyttää sattuneen 1970-luvun alussa. Silloin Yhdysvallat irrotti dollarinsa kultakannasta ja katkaisi samalla suurten valuuttojen viimeisen kytköksen keltaiseen metalliin tai mihinkään muuhunkaan arvon mittaan. Aurinko paistaa kuitenkin kaikille – ”Sol omnibus lucet.”
Sen jälkeen suurin osa maailman maista siirtyi nykyisenlaiseen rahajärjestelmään, jossa raha on ”pelkkää” paperia tai bittejä. Ja jossa rahaa on mahdollista luoda sananmukaisesti, kuinka paljon tahansa vailla minkäänlaisia luontaisia pidäkkeitä.
Kun tuohon käänteeseen yhdistyi liikepankkien keskeinen rooli luottojen myöntäjinä ja uuden rahan luojina sekä rahoitus- ja pankkisääntelyn laajamittainen purkaminen kautta maailman, oli hillitön velkaantuminen jokseenkin väistämätöntä. ”En kuule mitä sanot. Minulla on banaani korvassani.” – ”Te audire non possum. Musa sapientum fixa est in aure.”
Kuka ihmeen Hyman Minsky:
Hyman Minsky (23. syyskuuta 1919 Chicago, Yhdysvallat – 24. lokakuuta 1996 Rhinebeck, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen taloustieteilijä. Elinaikanaan hän jäi melko lailla vaille huomiota, mutta vuonna 2008 alkaneen yleismaailmallisen talouskriisin aikana hänen teoriansa alkoivat saada huomiota.
Minskyn isä oli venäjänjuutalainen emigrantti, joka siirtyi Yhdysvaltoihin vuoden 1905 epäonnistuneen vallankumouksen jälkeen. Hän väitteli Harvardin yliopistosta ohjaajanaan Joseph Schumpeter.
Minsky rakensi teoriaansa finanssikriiseistä 1950-luvulta alkaen. Teorian perusajatus on, että vakaus luo epävakautta. Kun talous on vakaa, yritykset pankit ja kotitaloudet ovat luottavaisia, ja sen myötä luotonanto, velkaantuminen ja riskit kasvavat. Tällöin alkaa keinottelu. Kuplan puhkeamista kutsutaan Minsky-hetkeksi. Kyseisellä hetkellä alkaa hallitsematon syöksy ja seurauksena on talouden romahdus, josta voi selvitä vain elvytyksen ja keskuspankin tukitoimien avulla.
Minskyn mukaan epävakauden merkittävimpiä aiheuttajia ovat pankit ruokkiessaan kuplan syntymistä. Kun asiat on saatava kuntoon, se tapahtuu oppimalla ja opettajan itsensä toimesta, opettamalla oppimisen kautta.
”Docento discimus” – ”Illico perfectum” ”Opettamalla opimme” – ”Kerralla kuntoon”.