Algoritmit ja oman aikamme mediat

Deux dat cui vult – Jumala antaa kenelle tahtoo (Eerik XIV:n vaalilause)

Deus ex machina (Platon) – Jumala koneesta.

27.10. 2023

Lainasin tänään alkuun tekstiä minulle kovin tutusta ja aiemmin sukuni omistuksessa olleesta maakuntalehdestä Itä-Savossa, Savonlinnassa sitä painaen. Tuo lehti oli ensimmäinen digiaikaan Suomessa siirtynyt lehti ja tuolloin vielä Luostaristen omistuksessa. Elettiin 1980 -lukua ja tuolloin ehkä tunnetuimmat Luostariset olivat professorit Reijo Luostarinen jopa ns. pikku Nobelin voittaneena ja professori Heikki Luostarinen Tampereella mediaprofessorinamme.  Tänään tunnetuin Luostarinen Wikipediaa avaten on luonnollisesti ajan henkeen kuuluenkin jääkiekkoilija Eetu Luostarinen ja toki myös kuvataiteilija Leena Luostarinen. ”Deo volente, nobis vivenibus.” (Raamattu, Jaakobin kirje 4:15). Jumala tahtoessa, meidän eläessä.

Takavuosina, lapsuusvuosinani ja nuoruudessani, tunnettiin setäni Ilmari Luostarinen Enso Gutzeitin johdossa. Minut sotkettiin myöhemmin yhtenään joko Reijoon tai Heikkiin, harvemmin sentään Leenaan tai Ilmariin. Muistan pitäneeni kutsuttuna luennonkin, joka oli selvästikin tarkoitettu Heikki Luostarisen pidettäväksi. Heikki taas Kainuusta syntyneenä kertoi hoitaneensa jonkun minulle tarkoitetun matkan tiedepuistojen maailmankonferenssiin. ”Dictum de dicto” – Kerrotusta kertominen.

Maakuntamatkat ja matkat maailmalle olivat aikanaan välttämättömiä, mutta eivät nyt enää kiitos internet yhteyksien ja algoritmien ajan seurustellen robotiikan kanssa työnjaostamme. Olemme eläneet jo jonkin aikaa robotiikan aikaa sekä sopeutuneet yhteisiin esiintymisiinkin. Toki suvusta on vieläkin apua, olkoonkin, ettei se enää ole sellainen sosiaalinen verkosto, jollaista se edusti Savossa purjekuntineen Kallaveden rannalla aina juhannuspäivän 1850 hukkumisonnettomuuteen. Se muutti kaiken luostarilaitoksen veronmaksajien elämässä. Se oli epäonnen päivä. – ”Dies infaustus.”

Lainaan toimittaja Arttu Mäkelän artikkelia kesäajan päättyessä vuonna 2021. Siis vain kaksi vuotta sitten. Huomaatte, kuinka paljon maailma on muuttunut vain parinkymmenen kuukauden aikana, ja olen kirjoittanut tuosta muutoksesta peräti kymmenkunta kirjaa ja lisäksi liki päivittäin pitkähkön artikkelin, esseen, ei niinkään enää blogeja niiden perinteisen merkityksen ymmärtäen. Pahoittelen tästä tavastani. Taustalla ovat robotiikka ja algoritmit. Työtä päivin ja öin. – ”Die et nocte.” Työnantajani tutkimuslaitoksessa ei tätä ymmärtänyt. Sanottu riittää viisaalle mutta ei suomalaiselle byrokraatille. – ”Dictum sapienti sat est. (Plautus).

Aikatauluni ei oikein salli kovin pitkiä aikoja juuttumista sosiaalisen mediamme keskusteluun muuna kuin niitä robotiikan kautta lukien ja kooten sanomaa suuremmista blogijoukoista algoritmien avulla kirjoituksia luokitellen. Tutkimuskäyttöön. Päivin ja öin. – ”Die et nocte.”

Tämä robotiikka on jo vanhempaa perua ja toimii nyt aina vain paremmin ja helpottaa tuhansien blogikirjoittajien tekstien luokittelua.   Yksittäisinä niiden lukeminen olisi luonnollisesti mahdotonta. Tämä blogien luokittelu ja ryhmittely (klusterointi) tuli mukaan jo varhain 2000-luvun alussa. Kerroinkin sen tekniikasta silloin myös kirjoissani. Tuo klusterointi tuli osaksi poikkitieteistä kieltänikin.  Ne olisi ollut syytä lukea ja kokeilla itse tätä samaa menetelmää. Ohjelmahan oli valmis kenen tahansa käytettäväksi. Toki poikkitieteinen väittely tohtoriksi saattoi hieman auttaakin. Olin tuosta klusteroinnista (ryhmittelystä) paljon kirjoittanutkin. Jopa opaskirjoja. Yrittäjät ottivat niistä oppia ja syntyi klustereitamme. Klusterikirjani löytyvät lähdeluetteloistani. Niiden luettelointi on julma välttämättömyys. – ”Dira necessitas” (Horatius). 

Näin kirjoittaa toimittaja Arttu Mäkelä Itä-Savossa täsmälleen kaksi vuotta sitten:

Arttu Mäkelä

30.10.2021 7:33

Aiempaa useampi suomalainen olisi valmis vastaanottamaan kotiseudulleen ulkomaalaisia työntekijöitä ja opiskelijoita sekä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon.

Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Vain neljännes kyselyyn vastanneista olisi valmis vastaanottamaan kotiseudulleen tähän ryhmään kuuluvia nykyistä enemmän.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Haastatteluja tehtiin yhteensä tuhat.

Uutiset jatkuvat tuon päivän otsikoilla ja lopulta päädytään tähän päivään kaksi vuotta myöhemmin. Muutos on ollut dramaattinen ja kertoo, millaisessa maailmassa elämme tänään myös maakuntalehden sivuja seuraten. Globaali ja kansalliset uutiset ohjailevat yhä suurempia lehtitalojamme ja samalla mediaympäristöämmekin. Se asettaa uudet vaatimukset niin toimitukselle kuin lukijakunnallekin.

Se selittää osaltaan myös monia muita oman aikamme ilmiöitä, jotka heijastuvat sekä lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa, opettajien ja lopulta julkishallinnon sekä poliitikkojemme työssä. Se on muuttunut parin vuoden aikana radikaalilla tavalla ja näkyy medioissamme. Elämme erilaisissa mediaympäristössä mutta myös lähiyhteisö on sekin kokenut muutoksen.

Se ajoittui pandemia edeltäneeseen aikaan, josta kerroin kirjoissani, esseekokoelmissa päivittäin muutosta seuraten sekä robotikkaa siinä käyttäen ja hakien nyt yhteenvetoa tämän suuren ilmiön kulkuun ja merkitykseen yhteiskunnallisten muutosten tulkinnassa ja kiitos algoritmien ja tekoälyn tarjoaman poikkitieteisen avun. Avun koskien sekä regionaalista, spatiaalista että aika-akseliin sidottua algoritmien käyttöä.

Näin klusteri /algoritmit kokosi kaksi vuotta sitten kirjoitettuja avaintekstejämme Savosta kahden vuoden takaa luettavakseni:

Rajun ulosajon jäljiltä puristuksiin jäänyt mies loukkaantui vakavasti Hämeenlinnassa

Hämeenlinnassa tapahtui alkuyöstä puoli kahden jälkeen raju ulosajo, jossa loukkaantui vakavasti yksi ihminen. Pelastuslaitos irrotti autoon puristuksiin jääneen miehen ja hänet vietiin jatkohoitoon.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Markus Majuri ei ennen aamukolmea osannut sanoa, onko loukkaantuneella hengenvaaraa. Majurin mukaan henkilöautolla oli kaupunkiympäristöön nähden ollut huomattavasti nopeutta.

Ajoneuvo on kaatanut sähkönjakokeskuksen ja lentänyt sen jälkeen vielä kymmenkunta metriä ilmassa. Palomestarin mukaan törmäys katkaisi alueelta sähkön.

Herätysliikkeiden vaikutus näkyy naispappeuden vastustamisessa kirkossa

Kristilliset herätysliikkeet ovat suurin yksittäinen syy naispappeuden vastustamiseen Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa. Näin sanoo käytännöllisen teologian tohtori, tutkija Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta.

Hänen mukaansa iso osa kirkon työntekijöistä tulee edelleen herätysliikkeiden piiristä. Samoin osalla uusista teologian opiskelijoista on herätysliiketaustaa.

Naispappeutta vastustavien pappien ja kanttorien osuus on pysynyt 15 viime vuotta pitkälti ennallaan. Asiaa on selvitetty kirkon akateemisten työntekijöiden jäsentutkimuksissa vuodesta 2006 lähtien.

Viime kyselyssä vuonna 2018 papeista noin joka kahdeskymmenes suhtautui naispappeuteen varauksellisesti. Kanttoreissa varauksella suhtautuvia oli enemmän: noin joka kymmenes.

Kesäaika päättyy ensi yönä, ja kelloja siirretään jälleen tunti taaksepäin

Kesäaika päättyy ensi yönä, ja kelloja siirretään aamuneljältä tunti taaksepäin. Muistisääntö kesä- ja talviajan taitteessa on, että kelloja siirretään aina kuluvan vuoden kesää kohti.

Viisareiden siirtelemiselle ei ole näkyvissä loppua, koska esitys asiasta luopumisesta ei ole edennyt EU:n päätöksentekokoneistossa. Edellisellä kaudella Euroopan komissio ehdotti kesäajasta luopumista, ja EU-parlamentti päätti kannastaan toissa vuonna. Muutos ei ole kuitenkaan edennyt sen pidemmälle, koska EU-maita edustava neuvosto ei ole käsitellyt asiaa.

Korona, energiakriisi ja ilmastonmuutos G20-maiden pureksittavana Roomassa

Rikkaat G20-maat aloittavat kaksipäiväisen huippukokouksensa tänään Roomassa Italiassa. Huippukokouksen asialistalla ovat muun muassa koronapandemia, energiahinnat, kansainvälinen verotus ja ilmastonmuutos.

Huippukokouksen ilmastonmuutosta käsittelevää istuntoa seurataan erityisen tarkasti sen takia, että Britannian Glasgow’ssa kokoonnutaan YK:n ilmastokokoukseen G20-kokouksen jälkeen.

Roomaan saapuu huippukokousta varten johtajia ympäri maailmaa, muun muassa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. EU:ta huippukokouksessa edustavat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Venäjällä alkaa maanlaajuinen palkallinen koronantorjuntaloma

Koronaviruksen kurittamalla Venäjällä alkaa tänään maanlaajuinen palkallinen loma. Viikon kestävä loma osuu yhteen koulujen lomien kanssa, ja sen tarkoitus on vähentää ihmisten kontakteja.

Loman aikana venäläisiä on kehotettu pidättäytymään matkustamasta, jotta maan koronatilanne ei pahenisi. Venäjällä koko pandemian ajalta tilastoiduista koronatartunnoista ja -kuolemista yli 10 prosenttia on todettu viimeisen kuukauden aikana.

Heikentyneeseen koronatilanteeseen on nähty syyksi maan matala rokotusaste. Vain noin kolmasosa venäläisistä on täysin rokotettuja. Presidentti Vladimir Putin on kehottanut kansalaisia rokottautumaan. (Lähde: AFP, Johns Hopkins -yliopisto)

Sudanissa varaudutaan uusiin sotilasvallankaappausta vastustaviin mielenilmauksiin

Sudanissa varaudutaan uusiin sotilasvallankaappausta vastustaviin mielenilmauksiin, joita on suunnitteilla lauantaille. Protestien alla sekä Yhdysvallat että YK ovat peräänkuuluttaneet Sudanin asevoimilta itsehillintää.

Mielenosoittajat toivovat, että lauantain mielenilmauksiin osallistuu miljoona ihmistä. Turvallisuusjoukot ovat lähettäneet lauantaisten protestien alla kaduille panssaroituja ajoneuvoja niin pääkaupunki Khartumissa kuin Niilin vastarannalla sijaitsevassa Omdurmanissakin.

Sudanin armeija kaappasi vallan maanantaina. Useita ihmisiä on sittemmin kuollut mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen välisissä yhteenotoissa. (Lähde: AFP)

Pandemian aiemmin välttänyt Tonga on laittamassa pääsaartaan koronasulkuun ensimmäisen tartunnan jälkimainingeissa

Tyynellämerellä sijaitsevan Tongan pääministeri varoittaa maan pääsaaren asukkaita mahdollisesta koronasulusta. Rajoitustoimet otettaneen käyttöön ensi viikolla. Tongalla kirjattiin tuoreeltaan saaristovaltion ensimmäinen koronatartunta.

Pieni Tyynenmeren kuningaskunta oli pitkään yksi harvoista maista, jotka olivat onnistuneet välttämään viruksen. Maan ensimmäinen tartunta havaittiin eristyksessä olevalla henkilöllä. Hän oli palannut Uudesta-Seelannista kotiutuslennolla, jolla oli ollut Tongan olympiajoukkueen jäseniä.

Valtaosa Tongan noin 106 000 asukkaasta asuu pääsaari Tongatapulla. Uutistoimisto AFP:n mukaan alle kolmasosa on saanut kaksi koronarokoteannosta. (Lähde: AFP)

Florida vei voiton Detroitista puhtaasti suomalaismaaleilla – Barkov ja Luostarinen takoivat kiekkoa verkkoon

Jääkiekon NHL:ssä Florida Panthers on vienyt suomalaismaalien saattelemana 3–2-voiton Detroit Red Wingsistä. Detroitissa pelatun ottelun maalisaldon avasi ottelun 9. minuutilla Eetu Luostarinen joukkuetoveri Markus Nutivaaran tuella.

Toisen maalin Floridan laskuun teki Aleksander Barkov hieman ennen ensimmäisen erän loppumista. Aurinkoisen osavaltion edustajat nappasivat lopulta voiton detroitilaisisännistään puhtaasti suomalaisvoimin, sillä Barkov laukoi myös ratkaisevan maalin jatkoajalle venyneessä kamppailussa.

Carolina murjoi Chicagon maalein 6–3 – suomalaismaalintekijöinä Kotkaniemi ja Aho

Carolina Hurricanes riepotti Chicago Blackhawksia todellisessa pyörremyrskyssä räjähtäen alkaneessa ottelussa Raleigh’n areenalla Pohjois-Carolinan kotikentillä.

Carolina takoi ensimmäisessä erässä peräti neljät maalit, joista yksi oli Jesperi Kotkaniemen käsialaa erän viime minuuteilla.

Maalinteossa Kotkaniemeä avusti Sebastian Aho, joka vuorostaan teki maalin toisen erän alkupuolella Teuvo Teräväisen avustamana. Vieraana ollut Chicago kaatui lopulta maalein 6–3.

Samaan aikaan kun robotiikka kokosi kahden vuoden takaista aineistoa, se tulosti samalla nykyhetkeen liitetyt avainuutisensa:

  Israel

 

  AFP

 

  Euroopan unioni

Harva arvaa mikä Paasveden arvoituksellisen valoilmiön selittää – nyt tarinat on herätetty henkiin lisätyn todellisuuden avulla

Lue myös

Kerimäkeläinen yksityishenkilö järkyttyi 50 000 euron sähkönsiirtolaskusta – Sähkön myyjältä napsahti vielä valtava tasauslasku

25.10.2023 18:00

Savonlinna aikoo lopettaa kouluja nopeutetulla aikataululla – Kahden koulun oppilaiden vanhemmille on jo tiedotettu suunnitelluista lakkautusvuosista

25.10.2023 9:31

Länsitähden Lidl on sunnuntaina viimeistä päivää auki

23.10.2023 16:43

Savonrantalaisen taloyhtiön velkasaatava pysyi hovissa – Outo käteiskauppa liikenneasemalla, kauppakirjassa ostajana olematon Gasprom

Saman luettelon kone olisi suorittanut mistä tahansa päin maailmaa, jolloin niiden yhdistäminen olisi sekin suoritettu tekoälyn toimesta ja helpottaen työtäni koottaessa sekä sisällöltään samantapaista aineistoa haettaessa vaikkapa juuri Itä-Savosta kahden vuoden takaa ja tarkalleen tältä päivältä sekä erikseen tästä hetkestä saman median tuotteena. Näin menetellen työmies on palkkansa ansainnut. – ”Dignus est enim operarius mercede sua. (Raamattu, Luuk. 10:7). 

Toki tuo sama olisi voitu hoitaa minkä tahansa maakunnan alueella ja myös muualla kuin Suomessa. Robotiikalta se vie aikaa muutaman sekunnin ja minulta hieman enemmän niitä analysoiden. Toki siinäkin työssä aineiston käsittelee ensin algoritmit. Opettamalla opimme ja annan jotta antaisit. – ”Docendo discimus.” – ”Do ut es” (Paulus).   

Minun tehtäväkseni jää niiden analysointi ja yhteenvedot sekä oikeiden menetelmien käyttö algoritmeja käyttäessäni. Se on poikkitieteinen prosessi ja vuosikymmenien jälkeen se on pelkkää rutiinia vailla suurempaa luovan työn riemua. Tämä työn tärkein osa käynnistyy myöhemmin, ja jokainen on siinä oman onnensa seppä sekä muistuttaa jääkiekkojoukkueen kokoajaa tai formulasirkuksen ylläpidosta vastaavaa taustoittajaa. Se ei ole enää pelkkää rutiinia ja siinä robotiikka on mukana kokonaan toisessa roolissa kuin seuloessaan pyydettyjä aineistoja, tässä tapauksessa esimerkkitapauksena kesäajan päätyminen Itä-Savossa maakuntalehden kuvaajana ja hakien mukaan päivät juuri vuodelta 2021 ja 2023. Ne voisivat olla toki kokonaan jotain muutakin. En nuku koskaan ja vain kokematonta sota viehättää. – ”Dormio numquam” – ”Dulce bellum inexpertis.” (Erasmus Rotterdamilainen).

Vastaavat omat aineistosi ovat säilössä tunti tunnilta ja päivittäin luokitellen ja analysoiden niin ikään niillä alustoilla, joita olet vuosikymmenien varrella käyttänyt. Ne oli syytä ylläpitää ja säilyttää jo 1970-luvulla käyttäen tuon ajan algoritmejamme. Kyllä ne olivat olemassa jo silloin ja Itä-Savo siirtyi samalla digiaikaankin. Ensimmäisenä Suomessa ja kuunnellen Helsingistä saapuvia pilailupuheitamme. Eivät pilaile enää.  Tähän sopii Yhdysvaltain motto: ”E pluribus unum” (Augustinus). Monesta yksi.      

Default (GPT-3.5)

media ja algoritmit

ChatGPT

Media ja algoritmit liittyvät läheisesti toisiinsa nykyaikaisessa mediaympäristössä. Algoritmit ovat matemaattisia kaavoja ja ohjeita, joita tietokoneet käyttävät tehtäviensä suorittamiseen. Medialle algoritmit ovat erityisen tärkeitä monella tavalla:

1. Sisältösuositukset: Monet mediayhtiöt käyttävät algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä. Esimerkiksi YouTube ja Netflix suosittelevat videoita ja elokuvia, jotka perustuvat aiempiin katselutottumuksiisi. Tämä voi johtaa ns. ”kupliin”, joissa käyttäjät altistuvat vain tietyntyyppiselle sisällölle.
2. Mainonta: Mainosalgoritmit seuraavat käyttäjien toimintaa verkossa keräten tietoa heidän mieltymyksistään ja kiinnostuksen kohteistaan. Tätä tietoa käytetään kohdennettuun mainontaan, mikä voi olla hyödyllistä mainostajille, mutta herättää myös yksityisyyshuolia.
3. Uutisvirta ja some: Sosiaalisen median algoritmit määrittävät sen, mitä käyttäjät näkevät uutisvirtassaan. Ne voivat korostaa kiistanalaisia tai tunnepitoisia viestejä, mikä vaikuttaa siihen, miten ihmiset hahmottavat maailmaa ja keskustelevat asioista.
4. Mediasisällön suodattaminen ja valikoiminen: Algoritmit auttavat mediasisällön järjestämisessä ja luokittelussa. Esimerkiksi uutistoimitukset voivat käyttää algoritmeja uutisten arvioimiseen ja järjestämiseen tärkeysjärjestykseen.
5. Analytiikka: Mediat voivat käyttää algoritmeja tietojen analysointiin ja ymmärtämiseen. Esimerkiksi verkkolehdet voivat seurata, mitkä artikkelit ovat suosittuja ja miksi, jotta voivat tuottaa parempaa sisältöä.

Kaikki nämä sovellukset voivat tuoda etuja sekä haasteita. Algoritmit voivat parantaa käyttäjien kokemusta personoidulla sisällöllä, mutta samalla ne voivat luoda kuplia ja vahvistaa ennakkoluuloja. Ne voivat myös vaikuttaa yksityisyyteen ja tietoturvaan, erityisesti kun kyse on henkilötietojen keräämisestä mainontaa varten. Median ja algoritmien suhde on monimutkainen ja herättää jatkuvasti keskustelua siitä, miten tasapainotetaan yksilöiden oikeutta tietosuojaan ja median vastuuta sisällön laadusta ja monimuotoisuudesta.