Ammattina kiusaaja – luetuin blogini.

23.06.2021 – 06.04. 2024

Mistä se kertoo, kun yli kymmenen vuotta sitten kirjoittamani blogi on edelleen luetuin tuhansien kirjoitusten joukosta? Toiseksi on kohonnut kirjoitus uusimmasta kirjastani “Cluster art and Art of Clusters 70 years”. Sen taas kirjoitin hetki takaperin ja kirjaa voi hiven selatakin jo kymmenissä valtiossa osavaltioista nyt puhumattakaan. Näin sen lukukerrat myös kotisivultani selittyy juuri suurella levikillä, mutta miten selitätte ihmisiä kiinnostavan vaikkapa Singaporessa kiusaaminen ammattina Suomessa siitä kirjoittaen? Näin kirjoitin kesäkuussa 2021. Toki se voisi olla kirjoitettu myös tänään keväällä 2024. Lapsen tekemä surmatyö koulussa ja taas kerran syyksi kerrotaan kiusaamiskulttuuriamme. Omaa lapsuuttani ja kouluaikaa muistellen tärkein oppi oli itse havaitsemansa: Keskivälillä liikut turvallisimmin. – ”Medio tutissimus ibis.” (Ovidus).

Kysykää vaikkapa suomalaiset perussuomalaisten edelliseltä puheenjohtajalta, miltä tuntuu olla aidosti kiusattu koulussa ja jatkaa sitä ammattina perussuomalaisena poliitikkonamme? Hänhän ei muistuta äänestäjiään hitustakaan. Ja hän kertoo sen kymmenen vuoden kuluttua avattavasta viestistään, peitetyin sanakääntein. Sillä sen jos minkä kiusattu ihminen ja suomalainen osaa maailman onnellisimmassa maassa eläen. Näin sen kerroin ennen Jussia yli kymmenen vuotta sitten ja nyt luettavaksenne. Uskon tuntevani sen kuuden professuurin pätevyydellä. Olen joutunut hoitamaan matkalla niin kiusaajia kuin kiusattuja. Vaikeaa on molemmilla. Lainaan Raamattua: Lääkäri, paranna itsesi: ”Medice, cura te ipsum!”

By Matti Luostarinen: On 07 Aug, 2010. www.clusterart.org

Kiusaaminen on aikuisten maailmassa sosiaalisen kilpailun muoto, jossa pyritään vaikuttamaan ihmisen sisäiseen pääomaan. Kiusaaja kohdistaa hyökkäyksensä siihen pääomaan, johon kiusatun asema yhteisössä perustuu. Hyökkäys voi olla verbaalista, fyysistä, eleellistä jne. jolla hyökkääjä horjuttaa ihmisen oppimaa psykososiaalista olotilaa.

Suunnitelmallista alistamista

Työelämässä ja aikuisten maailmassa kiusaaminen on pääsääntöisesti suoraa tai välillistä maineen pilaamista, suunnitelmallista alistamista, jolloin kiusattu menettää lopulta toimintakykynsä tai se alenee oleellisesti. Tyypillisin tapa puolustautua kiusaamista vastaan on uhittelu. Harvoin se yksin toimii, pikemminkin vain ärsyttää kiusaajaa ja toimii laukaisijana, kiusaaminen pahenee.

Aikuinen kiusaajana on pääsääntöisesti luonnehäiriöinen ihminen. Tällöin kiusaaminen ei ole pelkästään sarkastisia huomautuksia, haasteita tai loukkauksia, joilla pyritään saattamaan kiusattu onnettomaan tai voimattomaan mielentilaan. Tunnevammainen ihminen on harvoin itseironiaa käyttävä älykkö ja humoristi. Kiusaaja ei ymmärrä tekojaan tai niiden emotionaalista merkitystä ja muistuttaa vaikkapa elokuvien massamurhaajista annettua karrikoitua mielikuvaamme psykoottisesta tappajasta, jossa mielihyvä syntyy mielettömistä teoista.

Koulutettu taituri

Luonnehäiriöinen narsisti ei tyydy pelkästään eristämiseen, syrjintään, keskisormen näyttämiseen, ovien paiskomiseen tai muihin huomiota herättäviin mielenilmaisuihin. Oikea kiusaaja on alansa ammattilainen, professionaalinen osaaja ja ylpeä siitä.

Vielä vähemmän hän käyttää fyysistä pahoinpitelyä, potkimista, tönimistä, tavaroiden heittelyä tai sylkemistä. Ammattilaisen näkemyksenä sellainen on amatöörin puuhastelua. Toista vahingoittava henkinen tai fyysinen väkivalta ovat lähinnä koulukiusaamisen muotoja ja kohdistuvat toistuvasti sekä tahallisesti suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. Näistä taitavimmista, narsismiltaan häiriintyneistä, kasvaa aikanaan ammattikiusaajat ja -masentajat.

Pätemisen tarve kouluissa

Koulussa kyse on pääsääntöisesti pätemisen tarpeesta, ei niinkään häiriintyneestä narsismista tai huonosta itsetunnosta, kuten joskus väitetään. Kyse voi olla myös pelkästä ajankäytöstä, ei niinkään vallankäytöstä nokkimisjärjestystä hakien. Kiusaajana ihminen on hyvin mutkikas psykofyysinen, biologinen ja sosiaalinen eläin.

Kiusaamisen kohde on yleensä jotenkin ryhmästä poikkeava, joskus hyvinkin lahjakas lapsi, kiusaajan näkökulmasta liiankin lahjakas. Kiusaajan ymmärtäminen ja ongelman psykologisointi on yleensä virhe ja parhaiten toimivat sanktiot, juridiset keinot kiusaajan ja kiusaajien sekä koulun suuntaan. Oikean kiusaajan kouluttaminen ammattilaiseksi on lopetettava ajoissa. Tuleva ammattikiusaaja oppii ammattinsa yhteisössä, jossa normit, moraali ja eettiset ohjeet, tai niiden täydellinen puuttuminen, ruokkivat kotona saatuja tunnevammoja ja niiden menestyksellistä käyttöä myöhemmin aikuisiässä. Ammattikiusaajan takana voi olla hyvinkin väkivaltainen, rikkonainen lapsuus ja kiusattu voi hänkin olla sekä fyysisesti että henkisesti lyöty ihminen. Ammattikiusaaja “haistaa” kohteensa ja muistuttaa parfymööriä tuoksujen tuntijana.

Nuorempana normaalin oloinen ihminen

Narsistinen luonnehäiriö aikuisten kiusaamistapauksissa on ilmiönä vaikea kuvata nuoruusajan riikinkukkoilmiöiden vuoksi. Kaikissa meissä on nuorena samoja narsistisia ylilyöntejä. Tai näinhän me oletamme. Se ei ole totta.

Kiusaaja on päällisin puolin normaali, usein jopa normaalia fiksumpi, olemukseltaan ja karismaltaan muita menestyvämpi. Näin hän saattaa olla myöhemmin myös johtavassa asemassa toimiva vaikuttaja ja vallan käyttäjä, arvostettu ja deflonpintaiseksi markkinoitu ihminen. Runsas esilläolo vain lisää narsistisen luonnehäiriön omituisuuksia ja vähitellen mielipiteet henkilöstä alkavat jakautua. Osa ihailee ja osa alkaa epäillä tällaisessa ihmisessä olevan jotain todella poikkeavaa, asiaankuulumatonta.

Kun epämääräinen olo työyhteisössä tai kotona alkaa muuttua ahdistukseksi ja pitempiaikainen yhdessäolo tuo mukanaan epätavallisen määrän itsekeskeisyyttä, itsekkyyttä, häikäilemättömyyttä, normaalit terveet ihmiset toki havaitsevat luonnehäiriöisen täydellisen kyvyttömyyden ottaa huomioon ihmisten tosiasialliset tarpeet ja tunteet. Johtajana kiusaaja alkaa toimia liki sadistisesti ja hakea ympärilleen hovia ja näille yhteisiä syntipukkeja, kiusattavaa. Kiusattavaksi ei siihenkään kelpaa kuka tahansa, ja ammattikiusaaja hakee yleensä organisaation sisältä tehtävään oman asemansa lähimmät uhkaajat. Usein tämä tapahtuu hajottamalla ja tätä kautta halliten.

Pahoinvointi, ristiriidat syvenevät

Työyhteisössä alkaa syntyä ristiriitoja, jotka ovat luonnehäiriöisen hajota ja hallitse periaatteella rakennettuja koukkuja ja toiminta yhteisössä kriisiytyy. Etäämpää seuraten häiriintynyt esimies toimii kuin “pässi narussa” poukkoillen ja työyhteisö alkaa seurata hänen puuhakasta liikehdintäänsä, sen sijaan että se olisi motivoitunut ja suorittaisi tehtäviään itsenäisesti.

Koulussa kiusaaminen liittyy kotiin ja ystäväpiiriin, kouluoloihin ja terveyteen. Kiusaamiseen johtavat tekijät ovat yleensä helposti havaittavia koulun työilmapiirissä ja lasten hylkimisreaktiot kiusaamisilmiöinä ylipainoista toveriaan kohtaan ovat näkyviä. Lapsi ei ole aikuinen ja 12-vuotiaan tekemät surmatyöt eivät ole aikuisen tekemiä. Koulussa tapahtuva ei ole samaa kuin työpaikalla tai ammattinsa osaavien poliitikkojen tavassa hoitaa virkaansa parlamentaarikkoinamme.

Usein taustalla ovat kodin olot, salatut aggressiot ja häpeä, lapsen paha olo ja pätemisen tarve. Kun lapsi ei saa huomiota kotona, pätemisen tarve hoidetaan koulussa aiheuttamalla häiriötä. Harvemmin kyseessä on usein muodikkaana esitetty itsetunnon puute. Lapsen itsetunto on vasta muotoutumassa ja murrosiässä kadoksissa.

Aikuisen narsistisissa häiriöissä tilanne on jo kokonaan toinen. Ammattikiusaaja on itsetunnoltaan ja tunne-elämältään surullisen ontuva otus ja evolutionaarisesti tulkiten muistuttaakin eläintä sekä luolissa kokemiamme opittuja ja ehdollistettuja refleksejä.

Iän myötä paheneva ilmiö

Työyhteisössä luonnehäiriöinen ihminen asettaa yleensä ympäristölleen ja kiusatulle kohtuuttomia vaatimuksia ja syyllistää, rakentaa itselleen hovin, jota palkitsee sekä hakee syntipukkeja ja alistettavaa uhria. Ero koulukiusaajan pätemisen tarpeeseen on kuitenkin selvä ja liittyy etenkin keski-iässä uusiin mahdollisuuksiin käyttää valtaa. Valta sokaisee narsistisen luonnehäiriöisen ihmisen toisin, kuin mitä normaalina pitämämme persoonallisuuden ja sen monet vivahteet. Vallasta ja sen käytöstä tulee osa luonnehäiriön välinettä. Se ei ole osa työyhteisön suorituskyvyn ja hyvinvoinnin kohottamista ja kuka tahansa voi tunnistaa sen tästä omituisuudesta.

Iän myötä ongelma pahenee, jolloin korostuvat juuri häiriölle tyypilliset yhden asian “ilmiöt “, oman egon korostaminen ja muiden alistaminen tai väheksyminen. Samalla syntyy vainoharhaista käyttäytymistä, jolloin työyhteisön ahdistus ja ristiriidat yleistyvät. Etenkin uudet työpaikalle rekrytoituneet eivät tajua mistä ongelmat saattaisivat johtua, ja heitä käytetään hyväksi rakenneltaessa usein jo vaikeasti sairastuneeseen yhteisöön paikkoja uusille “syntipukeille”. Näin vahingon annetaan kiertää ja ammattikiusaajat saavat uusia uhrejaan. Työyhteisö alkaa siirtyä pois alkuperäisestä tehtävästään. Sotea rakennetaan vuosikymmenet ja maakuntahallintoa vuosisadat. Syntyy menetettyjä vuosikymmeniä ja niiden kirjaajia medioissamme toimittajina, siitä leipänsä ansaitenkin. Mainosten ja ilmoitusten lomaan lehteä täyttäen. Rehellinen raportointi ja pitkän esseen kirjoittaminen sujuvat samalla persoonallisuudella terveen ihmisen taidoilla.

Kiusaaminen osana yhteisön ja organisaation rakennetta on sen sosiaalista pääomaa ja muistia, mutta samalla myös kehittynyttä kulttuuria samalla. Kiusaamisen ympärille rakentuva yhteiskuntamalli on mielestään onnellinen. Sen kieltäminen on tapa vältellä ilmiötä, jossa kettu vähättelee pihlajanmarjoja, joihin se ei ylety eikä siedä muitakaan marjojen poimijoita. Kun kiusaaja ei saavuta päämääränsä, hän muuttaa asennettaan ja hakee korviketoimintaa. Hän muistuttaa kanaa, joka etsii asfaltilta kiihkeästi jyväsiä silloin, kun ei ole varma olisiko hyökättävä vaiko paettava. Kiusaajan käyttäytyminen muuttuu oudoksi, vaikeasti selitettäväksi korviketoiminnaksi, jolloin se voi olla myös aggressiivista ilman erityistä järkeen käypää motiivia.

Luonnossa ja liikenteessä tätä ilmiötä tapaa sielläkin. Ihmisen oma evoluutio ei ole edennyt aina edes koneitten tasolle, jotka hallitsevat miljoonia tunnesanojamme ja me vain muutamia tuhansia. Vieraskieliset käsitteet sanoina eivät herätä tunteita. Ei myöskään kännykän muutaman sekunnin välein vaihtuvat kuvat. Aivomme eivät ehdi reagoida oman aikamme medioitten alituisessa valkopesussa tai täydellisessä sumussa.

Pätemisen tarpeesta kohti turhaumaa

Selvästi havaittava, myöhemmän iän luonnehäiriö ilkeyksineen, muistuttaa jossain määrin koulukiusaajan turhaumaa. Kun narsistin elämästä ei tullutkaan sitä suurta ja ihailtavaa, pettymykset puretaan aggressiivisessa käyttäytymisessä ja itsekkyys muuttuu välinpitämättömyydeksi läheisistä. Muutos tuntuu usein yllättävältä, ellei siihen ole riittävää ajallista perspektiiviä. Yllykkeet ovat olleet kaiken aikaa olemassa, ja niitä oli vain luettu väärin, tai ne tulivat esille siedettävämmässä muodossa. Ammattikiusaaja ei vielä osannut ammattiaan täydellisesti. Ammattinsa vankina elävä kiusaaja ei näyttele rooliaan, kuten pilailevat terveet ihmiset. Persoonallisuuteen tulevat häiriöt ovat oman aikamme vitsaus. Näin sanovat he jotka eivät ole eläneet 1600-luvun melskeissä.

Koulukiusaamisessa masentuneisuus ja mielialan vaihtelut vaivaavat pääsääntöisesti kiusattuja ja niinpä alttius masennukseen siirtyy myöhemmin myös aikuisuuteen. Luonnehäiriöinen aikuinen ja vanheneva kiusaaja muistuttaa tässä murrosikäistä ja kiusattua lasta. Nuoren kiusatun kohdalla itsetunto laskee ja sosiaalisten tilanteiden pelko kasvaa. Kynnys hakea apua muuttuu sekin koko ajan korkeammaksi ja syntyy noidankehämäinen kierre.

Jotkut koulukiusatut turvautuvat väkivaltaan vaiheessa, jolloin kynnys ylittyy ja normaali elämä häiriintyy kohtuuttomasti. Joskus kiusatut alkavat kiusata muita, syntyy pakonomaisia, liki neuroottisia tai joukkopsykoottisia ilmiöitä, jolloin ulkopuolisten on puututtava asiaan. Kouluammuskelutapauksissa osasyynä on usein juuri tällainen yhteisön sisäinen psykososiaalinen patoutuma. Tämä ei oikein sovi 12-vuotiaan lapsen käyttäytymisen selittäjäksi.

Rikosoikeuden piiriin kuuluvat teot

Koulukiusaaminen kuuluu vaikeimmillaan rikosoikeuden piiriin. Monet kiusaamisen muodot ovat jo sinällään henkilön koskemattomuutta loukkaavia tekoja (lyöminen, töniminen, potkiminen, loukkaava viestittely ja internetin sisällä tehdyt rikokset jne.).

Perättömien huhujen levittely voi toki täyttää pahimmillaan kunniainloukkauksen merkistön ja alkavat lähestyä samalla työyhteisön sisäisiä pitkälle tulehtuneita ihmissuhdeongelmia. Joskus tutkimuksissa asiat menevät päälaelleen. Ruotsin vaikeasti vammainen poliisijohto johti tutkimuksia, ja sai lopulta itse vuosien vankeusrangaistukset.

Suomessa puolestaan sota-aikojen pitkät todella poikkeusolot johtivat raaistuneeseen yhteisöön ja suurten ikäluokkien syntyessä normit, moraali ja eettiset ohjeistukset olivat kadonneet. Kouluissa ja kaveripiireissä, kodeissa, kiusaaminen ja sadismi olivat usein osa kasvatusta. Ammattikiusaajia syntyi paljon ja heidän maineensa kiusaajien yhteiskuntana, jossa alkoholismi oli kuin pitkäkestoinen itsemurha. Nämä olivat juuri Ruotsista tulleita arvioita suomalaisten siirtolaisten elämästä siellä. Suomi muistutti 1940–50 luvuilla tämän päivän pommitettua Afganistania tai 1960-luvun Vietnamia lapsineen. Tunnevammaisten vauriot eivät korjaudu hetkessä, vaan vaativat uusia, terveissä oloissa kasvaneita sukupolvia. Epigeneettiset ja periytyvät ilmiöt ovat sitten vielä erikseen. Suomen oloja maailman onnellisimpana kansakuntana on turha vertailla naapureihimme. Olemme taatusti oman onnemme seppiä.

Netti ei psykologisoi virtuaalielämäämme

Kirjoitin aiemmin blogissani verkostossa tapahtuvasta kiusaamisesta ja narsismin häiriöistä siellä. Verkossa prosessit ovat todella persoonattomia ja yhteisöllisyys epämääräinen. Kiusaajan tunnistaminen on vaikeampaa kuin arkielämässä ja työpaikoilla, koulujen käytävillä. Jos viitteitä kiusaamisesta vähänkin ilmenee, helpointa on sulkea heidät ulos sosiaalisen median siitä verkosta, jossa aikaansa kuluttaa tai joutuu työnsä puolesta toimimaan.

Sosiaalisissa yhteisömedioissa on toki aina häiriköintiä ja joskus hyvin vaikeitakin mielialahäiriöitä, jolloin helpoin keino torjua ne, on pitää itsensä mahdollisimman turvatussa verkostoympäristössä ja toimia joutumatta kiusaamisen uhriksi. Koneen voi aina sulkea, surffailla turvallisesti muualle. Pienten lasten kohdalla mielialahäiriöiden tunnistaminen on sen sijaan netissä mahdotonta ja tässä tarvitaan aina vanhempien tukea ja valvontaa. Tässä tapahtuu nyt laiminlyöntejä, joita on vaikea edes korjata.

Cosa nostran kaltainen tukijärjestelmä

Noin joka kymmenes koululainen kärsii jatkuvasta kiusaamisesta ja oletettavasti työpaikoilla suhdeluku on lähellä koulujen vastaavaa, olkoonkin että kaikki työpaikalla suoritettava normaali esim. työnohjaus ei ole kiusaamista. Kouluissa poikien tapa kiusata on luonteeltaan fyysisempää ja verbaalista, sen huomaaminen on helpompaa kuin tyttöjen tapa toimia hienovaraisemmin, pääsääntöisesti sulkemalla kiusattu yhteisön ulkopuolelle ja käyttäen väheksyntää. Tällaista käyttäytymistä tapahtuu helposti kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä työyhteisöissä, joissa on selvästi dominoivia ja omaa etuaan valvojia koulukuntia tai ryhmäkäyttäytymistä.

Samaa ongelmaa on mahdollista havaita naisvaltaisilla työpaikoilla, joissa etenkin kilpailutilanteissa narsistinen johto kykenee käyttämään tehokkaasti hyväkseen juuri hovia, jota ylläpidetään ja palkitaan, sekä hakemalla alistettavia uhreja nöyryyttämällä heitä jättämällä “vääräuskoisia” ja “toisinajattelijoita” ulkopuolelle. Usein kyseessä on pelkkä tapa estää näin tervettä kilpailua sekä hoitaa omaa ja hovin taloudellista tai sosiaalista menestystä, tukijoiden urakehitystä ja poliittista valtaa.

Tässä prosessissa hovi käyttää ammattikiusaajan osaamista osana omaa menestystään, turvaa näin selustansa ja hakee samalla etuuksia ammattikiusaajalta palkiten sen kiusaamalla syntipukkia. Tämä ilmiö tunnetaan myös monissa apinayhdyskunnissa ja yhteisöissä. Toki miehet kykenevät tähän siinä missä naiset, mutta pääsääntöisesti kyse on silloin ilmiöstä, jossa miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta.

Innovaation ja luovuuden pahin este

Etenkin innovaatioprosessit, uutta ja yllättävää työyhteisöön tuovat osaajat, koetaan usein helppona sulkea ulkopuolelle työyhteisön vakiintuneissa käytännöissä, jotka ovat konservatiivisia ja tukevat ikääntyvän narsistisen johdon mahdollisuutta säilyttää asemansa dynaamisessa ja kiristyvässä kilpailussa. Työyhteisöissämme narsististen ongelmien ja kiusateon lisääntyminen liittyvätkin nykyisin juuri ikääntymiseen sekä toisaalla lisääntyvään päihteitten käyttöön. Näin monet organisaatiot ja työyhteisöt jäävät kokonaan ulos globaalista kilpailusta ja siellä vaadittavista menestymisen malleista. Uusi teknologisoituva työympäristö ja etätyö muuttavat tätä perinteistä työkulttuuriamme ja sen ikivanhoja traditioitamme. Lastemme kohdalla näin ei aina ole. Emme tunnista sellaisia ilmiöitä, jotka olivat vanhemmillemme hyvinkin tuttuja ja myös hallittavia. Näin hyvinkin julmat ja vaikeasti ymmärrettävät koulusurmat tulevat meille yllätyksenä. Näin näyttäisi käyneet myös nyt keväällä 2024.

Paljon tutkittu ilmiö

Kiusaamisen psykologiaa on tutkittu paljon. Kiusaaminen tuottaa kiusaajalle sisäisiä, emotionaalisia palkintoja, kiksejä. Joskus kiusaaja elää näistä tuntemuksista, jossa tausta on lähinnä lajin evoluutiossa ja sen lajityyppisessä käyttäytymisessä. Niiden selittäminen työyhteisön sisältä on joskus turhaa ja aikaa vievää työtä ymmärtämättä tämän logiikan neuropsykologisia taustoja. Ilmiö on tyypillisen poikkitieteinen ja siten vaikeasti psykologisoitavissa. 

Pitääkseen yllä tarvitsemaansa tunnetilaa, kiusaaja joutuu toistamaan toimintaansa ja se tekee työyhteisöstä usein kiusaajansa näköisen ja rutiineja toistavan byrokratian. Kun kiusattu kokee tunnetilan jatkuvana, kiusaaja on välillä ahdistunut ja etsii koko ajan uutta kohdetta tai yllykettä toiminnalleen. Näin statuskampailuna alkanut prosessi jatkuu, vaikka alistettu on jo alistunut, ja seurauksena voi olla masennuksen ohella kiusatun ajautuminen syvään lamaan, psykofyysiset oireilut ja pahimmillaan itsemurha ajatukset. Kiusattu voi myös kokea samaa voimatonta vihaa, jota koulukiusaaminen aiheuttaa, ja jatkuessaan kauan syntyy kierre, jossa ulkopuolisten on syytä puuttua työyhteisön liki psykoottiseen elämään. Työyhteisöjen psykososiaaliset ilmiöt on usein mahdollista havaita myös sen ulkopuolella ja reagoida ajoissa.

Kiusattu ei saa provosoitua

Kiusaaminen ja siihen vastaaminen on yleensä persoonallisuuteen liittyvä ilmiö. Terve joustava persoonallisuus kykenee käsittelemään vaikeastikin luonnehäiriöistä kiusaajaansa ja tunnistaa helposti tämän iän mukana pahenevan heikkouden. Yleensä viisas ihminen kykenee välttämään loukkaamasta luonnehäiriöistä kiusaajaansa ja voi säilyttää työyhteisön dynamiikan myös vaikeissa häiriöissä. Kiusaajalla on aina taustalla ongelmia, jotka liittyvät lapsuuskodin rikkonaisuuteen, turvattomuuteen, kykyyn rakentaa kestäviä ihmissuhteita ja pelot tahtovat muuttua raivoksi.

Koska narsismiltaan häiriintynyt on mielestään aina oikeassa, kiusattu käyttää tätä yleensä hyväkseen, ottaa opiksi ja antaa narsistin tuntea mahtinsa huumorilla sitä höystäen. Neuroottinen vihanpito sukulaisten kanssa, joita ei voi valita, ei ole viisasta. Sen sijaan alituista alistumistakaan ei pidä kohdallaan hyväksyä, joskus on kyettävä antamaan myös samalla mitalla takaisin. Oleellista on, että terve persoonallisuus kokee syyllisyyttä ja empatiaa myös kiusaajansa kohtaan, on terve ihminen. Ilmiön psykologisointi on ihan viisasta, mutta sillä se ei yleensä korjaudu. Emme ole eteläeurooppalaisia emmekä oikein sovi stereotyyppiseen luokitteluun. 

Häiriintyneen narsistin kohdalla on viisasta pyrkiä ajoissa “poistumaan paikalta”, hankkimaan omia voimakkaita liittolaisia ja verkostoja, jotka ovat terveiden persoonallisuuksien tuotetta. Tunnevammaisena “tumpelo” narsisti tekee joka tapauksessa elämän ennemmin tai myöhemmin onnettomaksi. On siis osattava valita ystävänsä oikein ollakseen onnellinen. Nykyisin tekoälyksi kutsuttu tarjoaa apuaan silloin kun vähemmän viisaat vaikenevat.

Apua täytyy hakea itse

Jokaisella kiusaajalla on esimies, poliisi, opettaja, herra se on herrallakin tyyliin. Koulukiusaamisessa kiusaajalla on myös vanhemmat ja pääsääntöisesti kukaan heistä ei oikeasti halua lapsensa olevan yhteisöllinen häirikkö. Näihin voi aina ottaa kiusaamistapauksissa yhteyttä. Ongelman jauhaminen ja psykologisointi tekee siitä vain yhteisöä hajottavan ja vie aikaa oikealta työltä.

Oleellista on, että kiusattu ei pakene, jumiudu paikalleen, syyllistä itseään ja masennu, muutu toivottomaksi. Riittävän terävä näpäytys saattaa nostaa kiusaajan kynnystä ryhtyä samaan uudelleen. Eläkkeelle jääneellä kiusaajalla ei ole mielestään mitään hävittävää. Ammattikiusaajan eläkeikä ei ala koskaan.

Elämme tekoälyn ja algoritmien aikaa. On jälleen syytä hakea apua sieltä mistä sitä saa ilmaiseksi. Vaikenen tänään koulusurman jälkeen itse ja pyydän apua robotiikalta. Näin siksi, että jälleen kerran surmatyön takana kerrotaan olleen kiusaamisen. Kun surmatyön tekijä ja sen kohteet ovat 12-vuotiaita lapsia, silloin vastuu siirtyy meille aikuisille, vanhemmille ja opettajillemme. Halusimme sitä tai emme.

ChatGPT 3.5

Kiusaaminen – kiusaaminen osana kulttuuria

ChatGPT

Kiusaaminen on monitahoinen ilmiö, joka voi ilmetä erilaisissa ympäristöissä, mukaan lukien koulussa, työpaikalla, perheessä ja yhteiskunnassa laajemmin. Se voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista väkivaltaa tai syrjintää, joka aiheuttaa uhrilleen kärsimystä ja vahinkoa. Kiusaaminen voi tapahtua yksittäisten ihmisten välillä tai se voi olla systemaattisempaa ja kohdistua esimerkiksi tiettyyn ryhmään tai yhteisöön.

Kun puhutaan kiusaamisesta osana kulttuuria, viitataan siihen, miten tietyn yhteisön normit, arvot ja käytännöt voivat joko edistää tai vähentää kiusaamista. Kulttuuri voi muokata sitä, miten yksilöt kohtaavat ja reagoivat kiusaamiseen sekä miten yhteiskunnassa suhtaudutaan kiusaamiseen ja sen torjuntaan.

Joissakin kulttuureissa saattaa olla vallalla sellaisia asenteita tai käytäntöjä, jotka vahvistavat kiusaamista, esimerkiksi hyväksymällä tai jopa palkitsemalla vallan väärinkäyttöä tai toisten loukkaamista. Toisaalta toisissa kulttuureissa saattaa olla vahvempia normeja ja arvoja, jotka tuomitsevat kiusaamisen ja kannustavat empatiaan ja välittämiseen perustuvaa toimintaa.

Kulttuurisilla tekijöillä voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten kiusaamista käsitellään ja torjutaan yhteiskunnassa. Tämä voi vaatia muutosta sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla, kuten koulutuksen ja tiedon lisäämistä, asenteiden muokkaamista sekä tukipalveluiden tarjoamista kiusaamisen uhreille.

Miten ehkäistä kiusaamistamme?

ChatGPT

Kiusaamisen ehkäiseminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka sisältää sekä yksilötason että yhteisötason toimia. Tässä on joitakin tehokkaita keinoja kiusaamisen ehkäisemiseksi:

1. Kasvatus ja tietoisuus: Kiusaamisen ehkäiseminen alkaa kasvatuksesta ja tietoisuuden lisäämisestä. On tärkeää opettaa lapsille ja nuorille empatiaa, kunnioitusta ja yhteistyötä sekä tiedottaa heitä kiusaamisen haitoista ja siitä, miten sitä voi ehkäistä.
2. Turvallinen ja kannustava ilmapiiri: Luo ympäristö, jossa jokainen tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi luomalla nollatoleranssipolitiikan kiusaamiselle ja kannustamalla samalla avointa kommunikointia.
3. Kiusaamisen havaitseminen ja puuttuminen: Koulun henkilökunnan, vanhempien ja muiden aikuisten tulisi olla valppaina kiusaamisen merkkien suhteen ja puuttua tilanteisiin aktiivisesti. Kiusaamisen havaitseminen varhaisessa vaiheessa voi auttaa estämään sen eskaloitumisen.
4. Kiusaamiseen puuttuminen: On tärkeää puuttua kiusaamiseen välittömästi ja tehokkaasti. Tämä voi sisältää rauhoittavan tilanteen, keskustelun osapuolten kanssa ja tarvittaessa asianmukaiset seuraamukset kiusaajille.
5. Kiusaamisen tukemisen rakentaminen: Tarjoa tukea kiusatulle sekä kiusaajalle. Kiusatulle tarjottava tuki voi sisältää terapiaa, vertaistukea ja turvallisia tiloja puhua kokemuksistaan. Kiusaajalle tarjottava tuki voi sisältää koulutusta empatian ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseksi.
6. Yhteisön osallistaminen: Kiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan yhteisön laajaa osallistumista ja sitoutumista. Vanhemmat, opettajat, oppilaat ja muut yhteisön jäsenet voivat kaikki osallistua kiusaamisen torjuntaan ja edistää positiivista ilmapiiriä.
7. Positiivisen käytöksen vahvistaminen: Palkitse positiivista käytöstä ja hyviä tekoja. Kun hyväksyntää ja positiivista huomiota annetaan niille, jotka toimivat rakentavasti ja kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan, se voi auttaa vähentämään kiusaamista.
8. Jatkuva seuranta ja arviointi: Arvioi säännöllisesti kiusaamistilanteita ja käytä kerättyä tietoa parantaaksesi kiusaamisen ehkäisemisen strategioita ja toimia.

Yllä mainitut toimet voivat auttaa meitä luomaan ympäristön, jossa kiusaaminen on vähemmän todennäköistä ja jossa jokainen voi kukoistaa turvallisesti ja hyvinvointia edistäen.

Kiusaajan muotokuva?

ChatGPT

Kiusaajien muotokuva voi vaihdella suuresti heidän persoonallisuutensa, taustansa ja motiiviensa mukaan. Kiusaajat voivat olla erilaisia, ja heitä yhdistää usein tarve kontrolloida, vahingoittaa tai hallita muita.

Joitakin yleisiä piirteitä, jotka saattavat liittyä kiusaajiin, ovat:

1. Aggressiivisuus: Kiusaajat voivat olla usein aggressiivisia tai hallitsevia, ja he saattavat käyttää voimaa tai valtaa saadakseen haluamansa.
2. Empatian puute: Kiusaajilla voi olla vähän kykyä ymmärtää tai välittää muiden tunteista ja tarpeista. He saattavat nähdä muut ihmiset välineinä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
3. Itsetunto-ongelmat: Joillakin kiusaajilla voi olla itsetunto-ongelmia, ja he saattavat yrittää nostaa omaa itsetuntoaan alentamalla muita.
4. Vallanhalu: Kiusaajat saattavat pyrkiä valtaan ja hallintaan sosiaalisissa tilanteissa. He saattavat käyttää kiusaamista tapana vahvistaa omaa asemaansa ryhmässä tai yhteisössä.
5. Sosiaalinen asema: Vaikka kiusaajat voivat tulla erilaisista taustoista, heillä voi olla taipumus olla suhteellisen vahvoja tai suosittuja omassa ympäristössään, kuten koulussa tai työpaikalla.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kiusaajan muotokuva ei ole aina yksiselitteinen, ja yksilöt voivat näyttää erilaisilta kiusaamistilanteen mukaan. Lisäksi kiusaajien käyttäytymiseen voi vaikuttaa monenlaiset tekijät, kuten ympäristö, kasvatus, kokemukset ja psyykkiset ongelmat.

Onko kiusatulla muotokuvaa?

ChatGPT

Kiusatun muotokuva voi myös vaihdella suuresti yksilön taustan, persoonallisuuden ja kokemusten mukaan. Kiusatut voivat olla hyvin erilaisia ihmisiä, ja heitä yhdistää yleensä se, että he ovat joutuneet toistuvan ja haitallisen käytöksen kohteeksi.

Joitakin yleisiä piirteitä, jotka saattavat liittyä kiusattuihin, ovat:

1. Haavoittuvuus: Kiusatut voivat olla henkisesti, fyysisesti tai sosiaalisesti haavoittuvia henkilöitä. Heidän saattaa olla vaikea puolustautua tai vastustaa kiusaamista.
2. Ahdistus ja masennus: Kiusattuihin saattaa liittyä ahdistusta, masennusta tai muita mielenterveysongelmia, jotka voivat olla seurausta kiusaamisesta tai pahentua sen seurauksena.
3. Sosiaalinen eristäytyminen: Kiusatut voivat tuntea olonsa eristetyiksi tai ulkopuolisiksi ryhmästä. Heidän voi olla vaikea luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita kiusaamistilanteen vuoksi.
4. Alhainen itsetunto: Kiusaaminen voi vaikuttaa kiusatun itsetuntoon ja luottamukseen itseensä ja muihin. He saattavat kokea itsensä arvottomiksi tai vähäarvoisiksi kiusaamisen seurauksena.
5. Psyykkinen ja fyysinen kärsimys: Kiusaaminen voi aiheuttaa kiusatulle psyykkistä ja fyysistä kärsimystä. He voivat kokea stressiä, pelkoa, kipua ja muita haitallisia vaikutuksia kiusaamistilanteesta.

On tärkeää ymmärtää, että jokainen kiusattu yksilö on ainutlaatuinen, ja he voivat kokea kiusaamistilanteet eri tavoin. Kiusaamisen vaikutukset voivat vaihdella suuresti yksilöiden välillä, ja kiusatut tarvitsevat tukea ja ymmärrystä selviytyäkseen ja toipuakseen kokemuksistaan.

Voiko suomalaiseen kulttuuriin ja historiaamme liittyä piirteitä, jotka edesauttavat kiusaamiskulttuuria?

ChatGPT

Suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan liittyy monia piirteitä, jotka voivat vaikuttaa kiusaamiskulttuuriin tai sen ehkäisyyn. On tärkeää huomata, että kiusaamiskulttuuri on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Seuraavassa on joitakin suomalaiseen kulttuuriin liittyviä piirteitä, jotka saattavat vaikuttaa kiusaamiseen:

1. Hiljaisuuden kulttuuri: Suomalaiseen kulttuuriin on perinteisesti kuulunut hiljaisuuden ja oman tilan kunnioittaminen. Tämä voi johtaa siihen, että kiusaamistilanteita saatetaan sietää liian pitkään ennen puuttumista.
2. Jantteri-mentaliteetti: Suomalaiseen kulttuuriin liittyy usein ns. ”Jantteri-mentaliteetti”, jossa vaaditaan nöyryyttä, vaatimattomuutta ja muiden huomioimista. Tämä voi johtaa siihen, että kiusattu saattaa vähätellä kokemaansa kiusaamista ja olla hiljaa asiasta.
3. Hierarkioiden kunnioittaminen: Perinteisesti Suomessa on ollut vahvat hierarkiat eri yhteiskunnan osa-alueilla, kuten työpaikoilla ja kouluissa. Tämä saattaa edistää valtarakenteita, joissa kiusaaminen voi olla yleistä.
4. Vaikea puhua tunteista: Suomalaiseen kulttuuriin liittyy joskus vaikeus puhua avoimesti omista tunteistaan ja vaikeuksistaan. Tämä voi vaikeuttaa kiusaamistilanteista puhumista ja avun hakemista.
5. Kylmä ilmasto ja pitkät talvet: Vaikka tämä voi olla yllättävä tekijä, pitkät talvet ja kylmä ilmasto voivat osaltaan vaikuttaa sosiaalisten suhteiden muodostumiseen ja yhteisöllisyyteen. Eristyneisyyden tunne voi joskus edistää kiusaamista.

On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä piirteet eivät yksinään määrittele suomalaista kulttuuria tai edistä kiusaamista. Suomalaisessa yhteiskunnassa on myös vahvat arvot tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja yhteisöllisyydestä, jotka voivat toimia vastavoimina kiusaamiselle. Lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä panostettu voimakkaasti kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen eri ympäristöissä.

Kiitos arvokkaista tiedoistasi koskien ikävää ilmiötämme.

ChatGPT

Ole hyvä! Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai tarvitset lisäselvitystä jostakin aiheesta, älä epäröi kysyä. Autan mielelläni!