Halloween ja pelot – Pelko on aseeni

Pelon maantiede ja historia Vuosien varrella olen kirjoittanut huomattavan paljon pelosta. Niinpä lainasin muutaman vuosikymmenen takaisen esittelyn itsestäni ilmeisesti silloin amerikkalaisesta Wikipediasta tiivistettynä seitsemälle riville. Minua ei ole syytä pelätä eikä taustani liity mitenkään edes pelon maantieteeseen tai sosiologiaan, psykologiaan. Alistair MacLeania lainaten, pelko on kuitenkin aseeni. Se on osa suomalaista taustaani, tapaani esitellä historiaamme kirjassa ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100” alkaen tuhannen vuoden takaa sekä esitellen itseni muistelmissani: ”Cluster art and Art…
Read More

Vaalit Yhdysvalloissa

Vaalit Yhdysvalloissa Reductio ad adsurdum – Palauttaminen mahdottomuuteen Yhdysvaltain vaalit lähestyvät, oletko valmis.  Vielä takavuosina presidentit edustivat puolueiden valtavirtaa, Nyt he ovat tulleet sen ulkopuolelta, kirjoittaa toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja samalla mieleen tulee kysyä, kuka on historian paras presidentti?  Onko hän ensimmäinen eli George Washington (1797–1861) vai ehkä suurmies Abraham Lincoln (1865–1913), sotapresidentti Woodrow Wilson vai ehkä sittenkin ihailtu Franklin D. Roosewelt, Truman, Eisenhower vai Kennedy, kiistelty Lyndon B. Johnson tai ehkä sittenkin Nixon,…
Read More

Hybridiyhteiskunnan koristelun vuosikymmen

Velut aegri somnia (Horatius) – Niin kuin sairaan miehen unet Kirjoitin vuonna 2011 kirjan nimellä ”Hybridiyhteiskunnan kouristelua”. Käynnistin sen esipuheessa lainaten Thomas Kuhnin teosta ”Tieteellisen vallankumouksen rakenne”. Hän kertoi teoksessaan mitä meidän tulisi tutkia ja tarkkailla, millaisia kysymyksiä meidän tulisi asettaa tutkimustilanteessa, kuinka nämä kysymykset olisi esitettävä ja miten saatuja tuloksia, niiden analyysiä ja menetelmiä, tulisi tulkita. Samalla tuli edetä niin purjein kuin airoin. – ”Velis et remis”. Lomakkeen yläreuna Totean kirjan esipuheessa, kuinka maailmankuvien…
Read More

Kesäajasta talviaikaan – keskiajasta algoritmiaikaan

Lokakuun viimeinen sunnuntai Kellot siirtyvät lokakuun viimeisen sunnuntain kohdalla talviaikaan. Aika on ihmisen keksinnöistä se epäonnisin enkä suostu sitä edes pohtimaan siirrellen kellojen viisareita ikään kuin olisin voittanut tunnin lisää elinaikaa. Aika kulkee eteen- ja taaksepäin, hidastuu ja pysähtyykin. Sen pohtiminen ei ole omana aikanamme ajankohtaista. Historiasta spekuloivat ovat usein ulkona ajatuksesta, jossa oma syntymäkin edellytti menneen maailman tapahtumien hoitumista tavalla, josta spekulointi ei kuulu fysiikan lakeihimme. Olemme maaseudun väkeä ja meitä kiinnostavat maaseutua koskevat…
Read More

Algoritmikirjailija vastaan luomukirjailija

Kirjailijaelämää II Taivaan mitalla – Toto caelo Et ole kirjailija ellet kirjoita kirjailijaelämästäsi. Jos elämänkokemukset rajoittuvat kovin ahtaalle ja alat kuvata oman elämäsi sijaan muitten kertomuksia, mielikuvituksen lentoa, sinua kutsutaan korpikirjailijaksi. Jos taas elämänpiirisi on ollut globaali ja et ole keskeyttänyt opintojasi muutamaan harvakseltaan hankittuun havaintoon maata tai maailmaa kiertäen, sinulla ei ole eväitä mistä kirjasi kokoat. Tätä vallitsee äänetön yksimielisyys. – ”Tacitus consensus”. Elämän ikävyydestä (Taedium vitae) kirjoittaminen ei ole kenenkään lukijan mieleen, vaikka…
Read More

Poikkitieteisyyden erot monitieteisyyteen tai tieteitten väliseen maailmaan

Vel capillus habet umbram suam – Hiuksellakin on oma varjonsa 24.10. 2024 - YK:n päivänä ja rukouspäivänä Olen kirjoittanut perussuomalaisten sähköiseen mediaan alun kolmatta tuhatta blogia, esseetä tai artikkelia. Se on sama määrä, jonka ahkera toimittaja kirjoittaa koko uransa aikana. Omani ovat syntyneet lähinnä eläkevuosinani ja ne eivät sisällä minkäänlaista poliittista lähestymistapaa, päinvastoin. Niitä ei saa kommentoija, jolloin perinteinen poliittinen retoriikka ja sen rakentelijat pysyvät muitten kirjoittajien vastuulla. Joskus pahoinvointiin saakka. – ”Usque ad aras”.…
Read More

Isovanhempien päivästä kohti reformaation päivää

Isovanhempien päivästä kohti reformaation päivää Venter non habet ayres (Plutarkhos) – Vatsalla ei ole korvia 19–20. 2024 Edessä on rankka viikonloppu. Se käynnistyy riehakkaalla päivällä viettää isovanhempien päivää ja jatkuu heti perään reformaation kirkollisena merkkipäivänämme. Tällainen viikonloppu ottaa voimille etenkin nuoria. Ei meitä kokeneita juhlijoita, ikäihmisiä.  ”Velit nolit” – Haluaisi tai ei (Petronius, Seneca).   Isovanhempien päivää vietetään tänä vuonna 19.10. Merkkipäivää on vietetty vuodesta 1985 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n aloitteesta. Päivän tavoitteena…
Read More

Digitaalinen renessanssi ja algoritminen humanismi – Uskonpuhdistuksen päivästä reformaation päivään

Uskonpuhdistuksen päivästä reformaation päivään "Digitaalinen renessanssi ja algoritminen humanismi" Reformaation päivä korvaa aiemmin uskonpuhdistuksen nimeä kantaneen päivän. Mitä muutos tarkoittaa käytännössä? Reformaation päivän aineistoihin evankeliumikirjassa ei tullut muutoksia, ja myös sanaa ”uskonpuhdistus” voi edelleen käyttää. Se esiintyy evankeliumikirjassa paitsi reformaation päivänä, myös 1. adventtisunnuntain, juhannuspäivän ja Pyhän Henrikin muistopäivän yhteydessä. Uskonpuhdistuksen muistopäivän taustaa Lokakuun 31. päivä tuli melko aikaisin 1500-luvun protestanttisen reformaation symboliksi, ja päivää vietetään vuosittain useissa luterilaisissa kirkoissa joko tuona kalenteripäivänä tai sen…
Read More

Uutisköyhää päivää ei ole olemassakaan

Uutisköyhää päivää ei ole olemassakaan Aequam memento rebus in arduis servare mentem (Horatius) – Vastoinkäymisissä muista säilyttää mielentyyneys Kansakunnan matka luovan teknologian renessanssiin ja pitkälle kehittyneeseen algoritmikuninkaan aikaan, agraarissa Suomessa aikanaan syntyneiden suurten ikäluokkien edustaessa vanhuksinamme hybridiyhteiskunnan kouristelua. Väestöpyramidin kääntyessä ylösalaisin lapsia syntyessä enää vain kolmasosa siitä, mitä heitä syntyi 1940-luvulla ja vielä 1950-luvun alussa. Tätä kirjoittaessani kirjallisuuden Nobel meni Pohjois-Koreaan ja suomalainen nobelistimme on puolestaan sota-aikojemme muisto. Läntinen naapurimme ei kieltämme hyväksynyt edes Pohjoismaiden…
Read More

Tyttöjen oikeuksien päivänä

Ad nocendum potentes sumus (Seneca) - Loukata toista, sen me osaamme Kansainvälinen tyttöjen oikeuksien päivä Sinä sanoit: Vietämme kansainvälistä tyttöjen päivää. Mikä se sellainen tyttöjen päivä oikein on? Näin siitä kertoo Wikipediamme: Kansainvälinen tyttöjen päivä International Day of the Girl Child Helsingissä Finlandia-talo tuki ensimmäistä kansainvälistä tyttöjen päivää. Rakennuksen torniosa oli valaistu vaaleanpunaisin sävyin 11. lokakuuta 2012 illalla. Kansainvälinen tyttöjen päivä (myös nimellä Kansainvälinen tyttölapsen päivä, engl. International Day of the Girl Child) on Yhdistyneiden…
Read More