Tekijä: Matti Luostarinen

Suomalaiseen mielenlaatuun kuuluu katkeruus. Viimeisin katkera tilitys syntyi vihreitten vaalikampanjan kirjasta. Siinä kerrotaan, kampanjapäällikön kuvaamana, kuinka puoluetoimisto oli eri linjoilla kuin kampanjapäällikkö, joka ei edes saanut puoluetoimiston ovea auki. Onneksi varakkaat  rahoittajat tulivat avuksi ja tilat löytyivät tavalla, joka herätti jälkivihreissä puolueen byrokraateissa kateutta. Jos vihreä väri syntyy myrkystä tai kateudesta, se on huono merkki äänestäjille. On tehtävä korjausliike eikä uskottava seireenien kuiskuttelua. Vaikein kuolemansynti Suomessa Suomessa kateus on kuolemansynneistä hankalin. Kun vaaleihin lähdetään, niitä…

Suomi pelasi niin kuin piti. Maalille vaihdettiin pienikokoisempi mies ja Yhdysvallat kaatui yhdellä maalilla. Kisojen talous ja imago on pelastettu, viikonlopun peleissä on tunnelmaa. Sikariporras ja sen johto voi hengähtää helpotuksesta. Kanadan ja Ruotsin kompurointi toi mukaan vain idän ihmeitä. Tsekin ja Slovakian lopputulos on ehkä helpommin ennustettavissa kuin Suomen ja Venäjän. Kun joukkue on nousukiidossa, mentaalienergia kohdallaan, kotikisojen hurmos voi kääntyä jopa loppuottelupeliin. Nyt on kaikki mahdollista ja kotikisojen taika murrettavissa. Muurin rakentajien maailma…

Kun homeerinen draaman kaari on käyty loppuun, sitä seuraa tragedia, ja lopuksi keventävä komedia. Näin ainakin kuuluisi, ellei jotain mene pahasti vikaan. Kaksi vuotta rakenneltu Kreikan draama oli nähtävissä jo paljon aikaisemmin ja sen rakentelu oli hyvin eurooppalainen ilmiö. Sen taustalla kummitteli kaiken aikaa näyttämö, jonka kreikkalainen filosofia ja teatraalinen elämä olivat siirtäneet myös roomalaiseen kulttuuriin ja lopulta myös Suomessa ymmärrettäväksi uuden mediayhteiskunnan yhteisenä ilmiönä. Kun vanha ja uusi media vievät näytelmää, talouden pelikenttä muuttuukin…

Professori Heikki Reenpää, kirjankustantaja useammassa polvessa, täyttää 90 vuotta. Hänellä on Kansalliskirjastossamme oma nimikkohuone. Kun hän puhuu kirjallisuudesta, kustannustoiminnasta, sitä on syytä kuunnella tarkalla korvalla. Kakkoskastin kirjailijat Helsingin Sanomien (14.5) haastattelussa Reenpää arvio kirjallisuuden jääneen kakkoskastiin yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja taiteellisen muutoksen rintamassa. Näin siitäkin huolimatta, että kirjoja toki julkaistaan enemmän kuin koskaan ja mukana ovat myös sähköiset kirjat ja internet-yhteydet. Reenpää tarkoittaa lähinnä kirjallisuuden yhteiskunnallista statusta ja sen kansallista tehtävää sekä epäilee yhdeksi syyksi asemien…

Takavuosina äitienpäivä kertoi altruismista, uhrautumisesta. Nykyisin uhrautuminen ja messiaaninen elämä ei ole muodissa. Maan päälehti,  Helsingin Sanomat, tuo esille teemapäivän etusivullaan mainoksen kautta. Se on ajankuva ja säästää tilaa muulle, tärkeämmälle. Äitienpäivä on kaupallinen ilmiö sekin medioissamme. Vaisto tekee äidistä äidin Lehdessä on toinenkin juttu äideistä. Se kertoo entisestä vihreän puolueen puheenjohtajasta, epäonnistuneesta ja vaihdetusta Anni Sinnemäestä. Poliittiset instituutiomme ovat nyt täynnä epäonnistuneita ihmisiä. Aika on epäonnisten ihmisten ja useimmat heistä ovat optiomiljonäärejä. Se lohduttaa…

Vietämme suomalaisuuden päivää. Se on samalla J. W. Snellmanin päivä. Snellman liitettään moneen asiaan Suomessa, ei vähiten markkaan ja kielipolitiikkaan sekä luonnollisesti kansallisuusaatteeseen. Snellmania lainataan mitä erilaisimmissa yhteyksissä ja hakien sieltä itselle sopivaa tukea. Jos sitä tukea ei löydy, muutetaan filosofiaa ja aatetta sopivaksi. Siinä on jotain samaa kuin uskonkiihkoilijoiden tavassa lyödä toisiaan Raamatulla. Globaali vaiko lokaali Ei varmaan ole sattuma, että Helsingin Sanomat liputti ja kirjoitti muutama päivä takaperin näyttävästi Euroopan-päivästä, mutta unohtaa miltei …

Colosseum tunnetaan oikeastaan vain antiikin Rooman amfiteatterina. Sen rakentamisen aloitti keisari Vespasianus 70-luvun alussa ja se valmistui kukoistukseensa Tituksen hallintokaudella. Liki 50 000 katsojaa sisäänsä nielaissut antiikin ajan komein muistomerkki sai nimekseen Ampihitheatrum Flavium “Flaviusten Amfiteatteri” ja Colosseum-nimitys otettiin käyttöön vasta satoja vuosia myöhemmin keskiajalla. Flaviusten suku oli keisarisukua ja nimestä tuli myöhemmin suosittu roomalaisen miehen etunimi. Colosseum nimi tuli taas rakennuksen kolossaalisesta koosta ja keisari  Neron vielä komeammasta patsaasta sen vieressä. Syntyi ikuisen kaupungin…

Kuvittele valtio, jonka väkiluku on Ruotsin kokoluokkaa, hieman enemmän, mutta kulttuuri tuhansia vuosia vanhempi ja maineikkaampi. Maine maailmalla sen mukainen, koko globaalia maailmaa muuttanut ja etenkin Eurooppaa, sen tiedettä, taidetta, kulttuuria ja taloutta, valtiolaitosta ja muita merkittäviä instituutioita, uskontoja sekä normiston, moraalin ja lain syntyä. Kuvittele valtio, jonka historia on kokenut vuosituhansia liki kaikki merkittävät eurooppalaiset vaiheet ja sen kehityksen ytimessä eläen, itse niihin radikaalisti vaikuttaen, monin paikoin ne itse rakentaen ja siitä ylpeillen. Pitäen…

Aatos Erkko oli mediayhteiskunnan merkittävin vaikuttaja puolen vuosisadan ajan. Hän toimi Viikkosanomien jälkeen Helsingin Sanomien ja Sanoma Osakeyhtiön, SanomaWSOY:n ja Sanoma Inc:n hallituksen puheenjohtajana, toimitusjohtajana, päätoimittajana kolmannen polven perheyhtiössä. Se mitä Helsingin Sanomat kirjoitti 1960-luvulla ja kauan sen jälkeen, oli samaa kuin maakuntalehtiemme tapa viestittää ja loi käsitteen tiedon diffuusiosta journalistisena ilmiönä, megafonina ja sopulismina. Tästä käsitteestä Suomi ei ole päässyt irti vielä vuonna 2012. Samalla syntyi hyvin pääkaupunkikeskeinen maailmankuva ja keskusalueita palveleva aluetalous sekä…