Sattuman satoa

Kari Hotakainen joutui kuolonkolariin tiellä joka on minulle kovin tuttu ja paikassa jossa olen joutunut väistelemään hirviä Rengosta hieman Hämeenlinnan suuntaan. Hotakainen on toipumassa onnettomuudesta, mutta hänen kaistalleen ajautuneet eivät vammoistaan toipuneet. “Harmittava takaisku” on Hotakaisen ensimmäisen runokokoelman nimi. Rautalammin reitti Hotakainen on Finlandialla palkittu ja kirjat ovat päätyneet myös elokuviksi. Syntyjään hän on Rautalammilta, Pohjois-Savon luoteiskolkasta. Ajan sen läpi tuon tuosta matkalla pohjoiseen. Pysähdyn usein Jyväskylän ja Kuopion välillä, poikkean tieltä numero 69 ja…
Read More

Halosen perintö ja Ahteiden kujanjuoksu

“Tämä on väärin” kirkuvat otsikot  Forssan lehden etusivulla paikallisen AKT:n osaston puheenjohtajan huudahtamana. Hän ei tarkoita nyt Paavo Lipposta, joka on jättäytynyt pois Sven Dufvan tapaan presidentinlinnan vallanvaihtoa juhlivasta kansasta kantaen samaan aikaan marketin muovikasseja linnan viereisestä halpahallista. Vain yksi on joukosta poissa, lauloi takavuosina Irwin Goodman. Mooseksen tehtävän itselleen antaneelle Lipposelle oli  omalaatuinen tapan kääntyä oikeaan kun piti kääntyä täyskäännös vasemmalle. Kun Kolojonvirran taistelussa kunnostautunutta Sven Dufvaa koulutettiin, hänellä oli omalaatuinen tapa kääntyillä ainan  päinvastaiseen suuntaan kuin muilla…
Read More

Karkauspäivän hyppy

Karkauspäivä vietetään neljällä jaollisina vuosina. Poikkeuksen tekevät ne sadalla jaolliset vuodet, jotka eivät ole samalla jaollisia neljälläsadalla. Syy karkauspäivän lisäämiseen vuoteen on Maan kierrossa Auringon ympäri. Se kestää hieman yli 365 vuorokautta. Ero on viisi tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia. Karkaussekunti Edellä esitetty väite ei ole totta. Maapalon pyörimisaika hidastuu, atomikelloilla mitattu aika ja luonnollinen vuorokausi joutuvat koko ajan epätahtiin. Tämän korjaamiseen käytetään korjaussekunteja, karkaussekuntia. Karkaussekuntien vuoksi tarkat tietokoneohjelmat joutuvat varautumaan siihen, että vuorokauden…
Read More

Kalevalanpäivän designtuotteet

Kalevalan päivä on samalla suomalaisen kulttuurin päivä. Nimi viittaa kansalliseepokseemme ja samalla sen kerääjään Elias Lönnrotin elämään ja runokeruumatkoihin. Savokarjalainen osakunta otti Kalevalan päivän vuosipäiväkseen 1860-luvulla. Jo 1920-luvulla päivä vakiintui liputuspäiväksi. Elias Lönnrot allekirjoitti Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta vuonna 1835. Teos ilmestyi painosta saman vuoden lopulla. Laajennettu painos julkaistiin Uuden Kalevalan nimellä vuonna 1849. Myös karkausvuosina päivä on säilynyt samana kuten tänään 28. helmikuuta karkausvuonna 2012. Hyvää karkauspäivää 29. helmikuuta. Karkauspäivänä vuodessa on 366…
Read More

Tähti on syttynyt

Ruotsin pikkuprinsessan nimi on, arvailuista poiketen, Estelle Silvia Ewa Mary. Estelle viittaa vuosina  1904-1984 eläneeseen Estelle Bernandotteen. Syntyjään amerikkalainen Estelle Manville meni naimisiin Folke Bernandotten kanssa 1920-luvun lopulla. Nimen ranskalainen muoto Stella on peräisin latinasta ja tarkoittaa tähteä. Stella Polaris Silvia ja Ewa ovat Estellen isoäitien nimet. Sen sijaan etukäteen veikkaillut Alicea, Desiree ja Sophia jäivät pois vauvan nimistä. Ne eivät siis yleisty nyt myöskään Suomessa tyttölapsien nimistössä. Sen sijaan nyt voi juhlia vaikkapa kauppakeskus…
Read More

Sananvapaudesta moralismiin

Moraali ja sen käsitteet liittyvät läheisesti sananvapauteen. Suomen perustuslaissa jokaiselle on turvattu sananvapaus. Siis oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Suomi on allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen, jonka 10. artiklan ensimmäisessä kohdassa todetaan kuinka jokaisella on vapaus pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista piittaamatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Kansanvaltainen tavoite - suvaitsevaisuuskasvatus Sananvapautta voidaan rajoittaa 10. artiklan mukaan jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden…
Read More

Hybridiyhteiskunnan virtuaalimoraali

Moraalista on tullut medioissamme keskeinen käsite ja sen viljelijöitä näyttäisivät olevan ikääntyvän kansakunnan konservatiivisiksi muuttuvat suuret ikäluokat ja näiden mediat. Se ei näyttäisi olevan luonteeltaan niinkään sosiologista tai uskonnollista, perinteisiin  moraaliteorioihin ohjaavaa, kuin pikemminkin vanhaa ateistista eksistentialismin II maailmansodan jälkeistä moraalista krapulaa muistuttavaa tai ekofilosofista pohdintaa sekä uuskonservatiivista globaalia utilitarismia. Dualistinen maailmankuva oikeasta ja väärästä Moraalilla tarkoitetaan uusmedioissamme käsitystämme oikeasta tai väärästä, normatiivista tapaamme toimia mielestämme joko oikein tai väärin. Käsite “moraali” (mos) tulee latinan…
Read More

Hyvää ystävänpäivää

Antropologi Robert Dunbarin mukaan voimme tuntea henkilökohtaisesti vain noin 150 ihmistä ja heistä sydänystäviämme voi olla yhden käden sormen verran jos sitäkään. Dunbar on antropologina arvostettu ja hänen tutkimuksensa perustuvat lähinnä sellaisiin yhteisöihin, joissa ihmiset voivat tuntea toisensa ja rohkenevat asettaa toisilleen velvoitteita. Tällaisessa ystävyydessä mukana on myös sellaisia palveluja ja vastapalveluja, jotka eivät ole velvoitteita. Ihmiset auttavat toisiaan koska pitivät toisistaan. Kun ihminen oppi vapauttamaan  yläpäänsä, alapää seurasi kyllä mukana oli kulttuuri mikä tahansa.…
Read More

Puurot ja vellit – spatiaaliset ja regionaaliset – sekaisin

Perhe on käsite joka syntyy vanhemmista ja lapsista. Nykyisin sitä toki pyritään muuttamaan muuksi mutta ei se siitä hevin muutu. Muuttajat jäävät vähemmistöön ja perhe on normina edelleen yhteiskunnan pienin yksikkö. Pääsääntöisesti siis mies ja nainen sekä heidän yhteiset lapset. Monta taustaa, sama käsite kuntana Kun avioliitto solmitaan, kaksi ihmistä menee samaan talouteen, siitä ei synny yhtä isoa ihmistä vaan vallan muuta. Kun vastaavasti perheitä yhdistellään keskenään kartalle piirretyn rajan sisällä, siis regionaalisella alueella, siitä…
Read More

Missä ovat sijaintiehdot uudelta kuntakartaltamme?

Uuden kuntakartan yhteydessä on pohdittu sitä miten palvelut hoidetaan tulevaisuudessa tai kuinka alue ja sen pinta-ala vaikuttavat ihmisten identiteettiin ja sen syntyyn, kykyyn ylläpitää tunnetta siitä, että on osa yhteisöä ja jopa päättämässä sen kohtaloista kylissä, kunnissa, kaupunginosissa, luottamustehtävissä ja virkamiehenä, palvelun hankkijana ja sen tuottajana. Vai onko sittenkään? Vanhat rajat uudessa paketissa Kun uutta kuntakarttaa on hahmoteltu, mittareina ovat olleet pohdinta julkisen talouden tilasta, väestörakenteesta ja aluerakenteen vanhoista rajoistamme. On pohdittu kuntien ikärakennetta, huoltosuhteen…
Read More