Tekijä: Matti Luostarinen

Presidentin puolisot tunnetaan joskus paremmin kuin presidentit. Presidentin yllä on tietoisesti ylläpidetty imago, joillakin jopa liki koominen kansallisen symbolihahmon taakka, jota itse ovat myös varjelleet. Erityisesti Suomessa tällaisia ovat olleet Mannerheim ja Kekkonen, toki varhaisemmat presidenttimme kaikkikin hakivat tätä medioitten tukemaa ja kansalle tarjoiltua hallitsijan hahmoa. Kuninkaiden ja keisariajan traditio taakkana Ståhlberg ensimmäisenä presidenttinämme joutui jopa hakemaan apua löytääkseen oikean muodon keisareitten ja kuninkaitten jälkeen synnytetylle presidentti-instituutiolle ja tämän lihaksi tulleelle, 1150-luvulta saakka  alusmaana  seuratulle,…

Sauli Niinistö on hitaan kiiruhtamisen mestari. Hän on säilyttänyt suurten ikäluokkien edustajana asemansa jo kauan vankkumattoman vahvana toisin kuin monet ikätoverinsa. Sellaiset kuin Paavo Väyrynen, Erkki Tuomioja, Ulf Sundqvist, Matti Ahde ja monet muut oman aikansa tuotteet. On aika vertailla tämän uuden presidenttimme mahdollisuuksia kisassa, jossa mukana olisivat myös muut jo aiemmin virkansa hoitaneet presidenttimme. Vahvan mandaatin Niinistö vastaan Ståhlberg En ala nyt käydä läpi kaikkia  liki kuuttakymmentä Suomea kuninkaana, keisarina tai presidenttinä hallinnutta kruunupäätämme.…

Koivisto, Ahtisaari, Halonen Mauno Koivisto oli ensimmäinen sosialidemokraatti ja vasemmiston presidentti Suomessa. Edeltäjät olivat olleet joko nuorsuomalaisten ns. ”varpus” siiven edustajia K.J.Ståhlbergin tapaan tai ”pääskysiä” P.E. Svinhufvudin poliittisena puolueinstituutiona. Kansallista Kokoomusta lähellä olleita presidenttejä löytyy niin ikään ja Maalaisliiton presidentit tunnistaa jo ammatin ja agraarin Suomen taustastaan. Kun puolueista tuli yleispuolueita, nämä vanhat linjajaot alkoivat hämärtyä ja kysymykseen, ”minkä sortin sosialisteja” viimeiset kolme presidenttiämme, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen ovat olleet, en käyttäisi…

Rytistä Kekkoseen Toista maailmansotaa edeltäneitä tapahtumia ja maailmaa niiden jälkeen on mahdotonta kuvata sellaisena historiallisena ja lineaarisena maailmankuvana kuin vielä ennen tieteen suuria löydöksiä, joista merkittävimpiä olivat Einsteinin suhteellisuusteoria, darwinismi ja DNA -molekyylin pirstominen osikseen, geneettisen perimämme ymmärtäminen, fyysisesti ajaton ja paikaton maailma sekä näiden löydösten tuottamat tekniset innovaatiot. Kun ajan ja paikan suhteellisuus tuli arkielämään osana tietoyhteiskuntaa, mediayhteiskuntaa, hybridiyhteiskuntaa, ja lopulta ihmispopulaation määrän räjähtäminen kymmenkertaiseksi siitä, mihin kuninkaiden ja keisareiden ajassa päädyimme, historian käyttö…

Maailmansotien välinen aika Ennen vallankumousten alkua ja Euroopan hullua vuotta 1848 takana olivat Napoleonin sodat, Yhdysvaltain ja Iso-Britannian käymä sota, orjuuden päättyminen sekä viktoriaanisen ajan alku, jolloin Yhdistynyt kuningaskunta oli Euroopan johtava mahti. Vuosisadan alussa  Espanjan ja Portugalin siirtomaat itsenäistyivät Latinalaisessa Amerikassa ja Irlantia kohtasi suuri nälänhätä. Karl Marx kirjoitti kommunistisen manifestin ja Krimin sotaa edelsi Charles Darwinin teos evoluutiosta, lajien synnystä. Yhdysvallat kävi verisen sisällissotansa ja syntyi käsite “villi länsi”. Japanissa toteutettiin Meiji-restauraatio ja…

Venäjän keisareiden aika Suomen matka kohti Venäjän keisareiden aikaa ja kansallista autonomiaa oli kahden edellisen vuosisadan johdonmukaista tulosta. Globaalisti tärkeitä tapahtumia 1600-luvulla olivat Hollannin kauppakomppanian perustaminen, kolmikymmenvuotinen sota, Alankomaiden itsenäistyminen ja Ruotsin nouseminen hetkeksi suurvallaksi. Vuosisata oli Venäjällä sekasorron aikaa, Puola ja Ruotsi miehittivät Moskovaa ja Novgorodia. Puolan ja Saksan väestöstä kuoli sodissa noin kolmannes. Englannissa käytiin verinen sisällissota ja Kiinassa Qing-dynastia syrjäytti Ming-dynastian. Ajalle tyypillisiä olivat puhdasoppisuus, noitavainot, maailmankaupan kasvu ja eurooppalaisten kaupunkien ja…

Valloittajakuninkaasta keisareitten aikaan 1500-luku oli maailmalla suurten tapahtumien aikaa. Euroopassa oli alkanut pieni jääkausi ja se johti nälänhätiin. Osmanien valtakunta saavutti huippunsa ja turkkilaiset piirittivät Wieniä. Eurooppalainen kolonialismi laajeni ja konkistadorit hävittivät Atsteekkivaltakunnan ja -kulttuurin Meksikossa, Inkavaltakunnan Etelä-Amerikassa. Kullan määrä kasvoi voimakkaasti. Kullasta tehty korvaamaton taide valettiin harkoiksi. Sillä maksettiin merimiesten ja sotilaiden palkat. Mayakansan kultainen kaupunki hävitettiin ja Euroopasta tuodut taudit levisivät merimiesten mukana. Alkoi hillitön kilpailu uusien merentakaisten alueiden hallinnasta ja orjakauppa. Tässä…

Kustaa Vaasasta suurvaltakauteen Samaan aikaan kun Kalmarin unioni päätyi Pohjolassa ja Kustaa Vaasan kausi alkoi 1400-lukua luonnehti Euroopassa renessanssi. Vuosisata oli talouden nousukautta ja luonnollisesti kolonialismin alkua. Tuliaseet ja kirjapainotaito tulivat eurooppalaiseen käyttöön, valtameripurjehdus yleistyi. Vuosisadan lopussa Kristoffer Kolumbus purjehti Amerikkaan, Americo Vespucci kartoitti uuden mantereen rannikkoa ja Vasco da Gama purjehti Intiaan. Terva kävi kaupaksi ja tervaporvareita syntyi Itämaassa, Suomessa. Vuosisadan alussa Jan Hus poltettiin roviolla, läntinen skisma teologisena ja poliittisena riitana päättyi. Moskovan…

Kalmarin unionista Kustaa Vaasaan ja uskonpuhdistukseen Samaan aikaan kun Suomen asema 1300-luvulla Itämaana vakiintui osana Pohjolaa maailmalla raivosi Musta surma. Noin kolmannes Euroopan väestöstä menehtyi viiden vuoden aikana vuosina 1347-1351. Osmanien valtakunta sai alkunsa ja levisi Anatoliaan, Paavi oli vankina Avignonissa. Läntinen skisma johti jopa kolmeen paaviin samaan aikaan. Hansa, Kultainen Orda, Timur Lenk ja Musta surma Kiinassa Yuan-dynastia kukistui ja sen korvasi Ming-dynastia. Hansaliitto hallitsi Itämerta ja kultainen Orda oli Euraasian suurin valtiomuodostelma. Sitä…

Birger Jaarlista Pohjoismaiseen unioniin  Samaan aikaan kun Ruotsin valta vakiintui 1200-luvulla Suomessa ja syntyi ensimmäisen kaupunkimme, Turku, maailma eli omaa meille vierasta elämäänsä. Näistä kiihkeimpiä olivat Tsingis-kaanin valloitukset ja mongolien suurvallan syntyminen, lukuisat ristiretket islamia vastaan sekä kerjäläisveljestöjen sikiäminen. Kaikille liikkeille ja ristiretkille tyypilliseen tapaan niitä luonnehti psykopaattien nouseminen valtaan Robert Linderiä lainaten. Aggression siemen kylvetään Kuningassuvuissa tätä ruokki siniveristen sisäsiittoisuus ja myös monet muut kuin mielensairaudet. Aika antoi mahdollisuuden kohdistaa aggressio myös omiin jälkeläisiin,…