Lord rock ja Finns party

    Timo Soini saavutti ensimmäisen suuren päämääränsä. Hän on jatkossa televisoin vaalitenteissä neljän pääministeriehdokkaan joukossa. Hänet otetaan nyt vakavasti siinä loppuvaiheen puristuksessa, jossa kurkien tanssi on kiivaimmillaan. Varpuset ovat kadonneet loitommas ja seuraavat suurta keväistä näytelmää. Päätös oli journalistisesti välttämätön, eikä Soini sitä paheksunut, vaan otti kutsun vastaan. Kaikkea ei pidä hänenkään moittia. Hypoteettinen pohdinta Kun pienten puolueitten äänestäjät jätetään ulkopuolelle maailmankuvineen, ja mukaan otetaan vain ne, jotka nyt päättävät, kuka maata hallitsee seuraavat…
Read More

Väärä diagnoosi mutta oikeat lääkkeet

    Wikileaksin paljastukset kertovat, kuinka Suomea on hoidettu yhtäällä sellaisen valtiomahdin kautta, jossa presidenttimme Martti Ahtisaari on suoraan Yhdysvaltain ulkoministeriön jakelussa ja toisaalla, toinen presidenttimme Halonen yrittää päästä mukaan edes tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä, onnistumatta. Molemmat ovat kuitenkin saman puolueen (SDP) jäseniä. Siinä jossain välissä puuhastelee myös “so what” -Lipponen, joka voi tavata myös Kiinan keisarin, niin tahtoessaan. Henkilö ja instituutio eri asioita Maailmaa ei näytä kiinnostavan Suomessa sen puolueet ja instituutiot vaan henkilöt. Tätä…
Read More

Kolme musketööriä ja d’Ardagnan

Suomalaiset mediat puhuvat ja kirjoittavat kolmesta suuresta ja tarkoittavat demareita (17 %) kepua (19 %) ja kokoomusta (19 %) sekä näiden gallupsuosiota. Kun nämä laskee yhteen, syntyy galluppien mukaan summa, joka vastaisi runsasta puolta kansakunnan äänestysikäisistä. Jos mukaan lasketaan vielä passiiviset ja vaaleissa nukkuvat, noin 30 % kansasta, kolme suurta edustavat lopulta noin 40 % osuutta yli 18 vuotiaista kansalaisistamme. Kun mukaan lasketaan neljäs suuri, perussuomalaiset (17 %) päästään jälleen puolivälin paremmalle puolelle. Miksi pienet…
Read More

Nestori Miikkulainen

  Vietämme sanomalehtien viikkoa. Se näkyy päämedioissamme etenkin tapana viedä muuttuvaa mediaa kouluihin. On tehty havainto kuinka medioita, etenkin sanomalehtiä seuraavat lapset, suhtautuvat myönteisemmin myös koulunkäyntiin. Painettua tekstiä arvostetaan, lukeminen on aktiivista yhteiskuntavastuuta ja lukijaksi kasvattaminen on koululaitoksen tehtäviä Suomessa. Opettajille lehti on tuttu ja turvallinen väline eikä juuri koskaan herätä moraalista paniikkia, kirjoittaa aiheesta väitellyt Mari Hakala Helsingin Sanomissa (HS 10.2). Uuden mediapolitiikan aika Nuorten sosiaalistaminen ja medialukutaidon ylläpitäminen on koulun ja kasvattajien, kodin…
Read More

Ojaharjun kosmos, pandora ja amok

    Kirjailija Jorma Ojaharju kertoi taistelleensa itsensä omin käsin köyhyydestä äärimmäiseen kurjuuteen. Se on monen suomalaisen raivaajan tarina ja Ojaharjun kerrottiin edustavan kolumbialaisen Gabriel Garcia Marquezin maagista realismia. Monella aikalaiselleni, 1970-luvulla nuoruutensa eläneelle, Ojaharju oli tuon ajan juopottelevia boheemeja, korosti merimiehen ja nyrkkeilijän taustaansa, satamatyöläisen elämää. Hän oli omassa elementissään siinä pöydässä, jossa käytiin hämäläisten Hemingwayn sodat. Suomalainen Marques Ei ole kahta henkilöä, jotka olisivat niin kaukana toisistaan kuin Gabriel Marques ja Jorma Ojaharju.…
Read More

Millin mittainen nobelisti

    Cultoromics viittaa poikkitieteiseen tapaan käyttää genomiikkaa ja sen tietojen käsittelymenetelmiä, geenien rakenteen tutkimusta yhdistäen ne sanojen ja kulttuurin tutkimiseen. Google on skannannut suuren määrän maailman kirjallisuutta, nyt jo liki 15 miljoonaa kirjaa, maailman kaikista liki 130 miljoonasta Gutenbergin jälkeisestä hengentuotteesta. Ensin ei ollut sanaakaan Tuo määrä tarjoaa tutkijoille aineistoja, joita toimittaja Kimmo Pietiläinen (HS 1.2) esittelee ansiokkaasti lehdessään sen kulttuurisivulla. Biologit, ensimmäisten joukossa Peter Richerson ja Robert Boyd, ovat kuvanneet, kuinka kulttuuri on…
Read More

Maghreb valtiot ja intifadan kasvot

Kun puhutaan Tunisiasta alkaneesta liikehdinnästä, facebook -nuorten kansannoususta, mainitaan ensimmäisenä mahdollisuus dominoilmiöön ja Tunisian kohdalla Ranskan osuus vallankumouksessa. Presidentti Sarkozy myöntää heidän reagoineen liian hitaasti. Se on omituista sosiaalisten medioitten maailmassa. Vastaavasti Egypti on Yhdysvaltain keskeinen liittolainen ja suhde on jatkunut sellaisena kiitos Hosni Mubarakin hallinnon Israel -politiikan. Tukea ovat saaneet niin väärälle vuosisadalle jäänyt hallinto kuin odotettu arabimaailman intifada, kansannousu.   Auringon nousun (Mashrek) ja laskun (Maghreb) -valtiot Arabimaailma koostuu 22 valtiosta alkaen Marokosta…
Read More

Pikku Pietarin piha

    Kun Hollywoodista saavuttiin takavuosina Helsinkiin tarkoituksena oli kuvata ankeaa talvista maisemaa, Moskovan tai Pietarin oloista elämää ja sen sipulikattoja. Pikkumoskovana tai Pietarina kuvattu kaupunki ei vaatinut merkittäviä kulisseja. Harva oli siellä käynyt ja kuvat mihin tahansa suuntaan olivat vieraita, venäläisiä. Venäläisten rakentama kaupunki oli aikanaan satamapaikka suomalaisille ja Pietarin vaikutusalueella sen yksi lähiöistä. Muiden suurten metropolien lähiöiden tapaan se alkoi muistuttaa kokonaan muusta kulttuurista kuin suuren sisämaan pienemmät taajamat. Se alkoi mennä omille…
Read More

Äänestäjää etsimässä

Google listaa ja seuraa meitä, ei vain päivittäin, vaan minuutti minuutilta ja reaaliaikaisesti. Vielä eilen olin listalla aamupäivästä pienin lukemin, mutta jo aamuyöstä, jenkkien tullessa mukaan avaamaan postinsa, nousin listalla ohi Suomessa minua nimekkäimpien Mattien, Vanhasen ja Nykäsen, Matin ja Tepon, eikä edelle jäänyt edes pääministerimme. Ensimmäisen kerran ohitin nobelistimme Martti Ahtisaaren ja Nokian entisen johtajan Jorma Ollilan.   Sienet moneen koriin Jos keräät sienet moneen koriin ja olet siinä ahkera, Google palkitsee. Toisaalta Google…
Read More

Matematiikan ihmeellinen maailma

    Matematiikan ihmeellinen maailma ja luonnontieteet ovat kokonaan toinen asia kuin humanismi, käyttäytymistieteet ja yhteiskuntatieteet, ihmistieteet ylipäätään. Nykyisin ne kuitenkin alkavat yhä useammin törmätä toisiinsa ja ainakin välineet ovat yhä enemmän yhteisiä. Luvut alkavat olla suuria ja moni haluaisi olla ensimmäisenä maalissa ja ennustaa myös tulevaa, toimia delfoin oraakkelina ja parantaa maailmaa. Suuret pienet marginaalit Politiikassa, yhteisten asioitten hoidossa, professori Matti Wiberg puuttuu valtiotieteilijänä usein poleemisesti gallup -lukuihin ja niiden käyttäjiin, moittii toimittajia olemattomien…
Read More