Tekijä: Matti Luostarinen

Humppilan suljettu rautatieasema on avattu kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen. Asema on tarkoitettu lähinnä nyt nuorten työllistämistarkoituksiin, mutta kun nuoria puuttuu hanke siirtyy iäkkäämpien kuntouttamiseen. Hekin olivat aikanaan nuoria ja moni on sitä mielestään vieläkin. Aika on heidän kohdalla pysähtynyt kuten reaaliaikaisessa netissä kuuluukin.Jussien tarinatJuhanien Ahon ja Peltosen rautatiekuvaukset tulevat nyt kunniaan. Toisen kohdalla rautatie oli ikään kuin paradigmamuutos, yhden ajan loppu ja uuden alku, hapuileva kertomus uudesta innovaatiosta ja teknologian riemuvoitosta Matin ja Liisan maailmassa…

Vuonna 1950 vanhushuoltosuhteessamme kymmenen työikäistä huolehti yhdestä eläkeläisestä ja tänään sama suhde on neljä työikäistä sekä vuonna 2030 enää kaksi työläistä, kertoo Helsingin Sanomien elokuun kuukausiliite ja pelottelee kauhuskenaarioillaan, poliitikkojen ja byrokraattien puheilla.1950-luku ei ole 2010-lukuOikeammin vuonna 1950 teimme töitä agraarisessa ja monin paikoin liki keräilytaloudessa, jossa samassa perheessä saattoi asua kymmenkunta henkilöä ja mukana oli myös vanhuksia. Eläkkeelle siirtyminen ei juurikaan työnkuvaa muuttanut ja lapset osallistuivat työhön jo kymmenvuotiaina. Maatiloilla tehty työ ei ollut…

Jacques Tatin komedioista tuttu monsieur Hulot vieraili vuosien jälkeen mykkäkoomikkona teemalauantain viihdyttäjänä kodeissamme ja samalla muistuttaen forssalaisesta mykkäelokuvan päänäytöksestä “The Iron Horse“ John Fordin ohjaamana.Lavakoomikon lahjatJostakin syystä ranskalaisen Jacques Tatin seikkailut upposivat myös amerikkalaisiin. Teemalauantaina Tatin viidestä elämään jääneestä viiden tähden hauskutuksesta esitettiin koomikon ohjaama ja pääosan esittämä “Enoni on toista maata”, monsieur Hulotin vähäpuheinen seikkailu hillitystä epäjärjestyksestä kohti sukulaisperheen modernia kaupunkiasuntoa. Vähäeleinen ja -puheinen Hulot seuraa amerikkalaista Chaplinin esittämää nerokasta tilannekomiikkaa ja oman aikansa…

Suomessa korkean syntyvyyden kausi alkoi syksyllä 1945. Pääosa rintamamiehistä oli kotiutettu 9 kuukautta aikaisemmin. Kaikkein suurin ikäluokka syntyi vuonna 1947. Vuosikymmenen vaihtuessa laskua tapahtui jo yli 10 000 lapsen verran. Tuo taso säilyi sitten liki koko seuraavan vuosikymmenen vain hieman supistuen. Palvelutkin on maksettavaVasta 1970-luvulla pelästyimme sen muuttuvan pysyvästi jyrkkenevään laskuun yhdessä maastamuuton kassa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Väkilukumme on kasvanut myös 2000 luvulla ennätysmäistä vauhtia ja paljon puhuttu pakolaisuus on siinä marginaalinen tekijä. Suomi…

Kiusaaminen on aikuisten maailmassa sosiaalisen kilpailun muoto, jossa pyritään vaikuttamaan ihmisen sisäiseen pääomaan. Kiusaaja kohdistaa hyökkäyksensä siihen pääomaan, johon kiusatun asema yhteisössä perustuu. Hyökkäys voi olla verbaalista, fyysistä, eleellistä jne. jolla hyökkääjä horjuttaa ihmisen oppimaa psyko-sosiaalista olotilaa.Suunnitelmallista alistamistaTyöelämässä ja aikuisten maailmassa kiusaaminen on pääsääntöisesti suoraa tai välillistä maineen pilaamista, suunnitelmallista alistamista, jolloin kiusattu menettää lopulta toimintakykynsä tai se alenee oleellisesti. Tyypillisin tapa puolustautua kiusaamista vastaan on uhittelu. Harvoin se yksin toimii, pikemminkin vain ärsyttää kiusaajaa…

Kun sodan alla Jean Sibeliuksen tytär Heidi Blomstedt soitti isälleen kysyen vanhimman poikansa vointia, tämä vastasi Juhanan voivan hyvin mutta hänen suojelusenkelinsä olevan kovin väsyneen. Lapsena, ja myöhemmin myös aikuisena, Juhana Blomstedt oli nopealiikkeinen ihminen.Elokuun alussa enkeli lopulta uinahti ja kuvataiteilija, professori Juhana Blomstedt nukkui 72 vuoden iässä.Kosmopoliittinen kulttuuriperheJuhana Blomstedt syntyi taiteilijasukuun, arkkitehti ja professori Aulis Blomstedtin ja keramiikkataiteilija Heidi Blomstedtin (o.s. Sibelius) esikoispoikana. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli taiteilija Anja Blomstedt (o.s. Erkko) ja toinen…

Hellekesän ja loman jälkeisestä uutisvirrasta löytyy kaksi paikallista ja yksi kansallinen toistuva ilmiö, kertoen harmaan arjen alkamisesta. Forssassa neuvottelut yhtiönkadun kaavasta käynnistyvät jälleen ja alueellista yhteistyötä tiivistetään kumppanuussopimuksin. Niiden uutisarvo on yhtä vankka kuin suomalaisen urheilijan odotukset ja pettymykset arvokilpailuissa, tulokset ovat laihoja suurten otsikoiden rinnalla. Kun ne toistuvat vuosikymmeniä, ne pitäisi lailla kieltää. Holhoukseen joutuvia kuntia Valtio ottaa ohjakset käsiinsä elokuun aikana Kesälahden ja Hangon kunnissa. Siellä suunnalla kumppanuussopimukset on käyty loppuun ja katuja…

Jossain Espanjassa, ehkä Barcelonassa, kisaillaan parhaillaan maanosamme mestaruuksista yleisurheilussa. Muistan seuranneeni ensimmäisiä tällaisia kisoja 1960-luvun puolella ja silloin kisailtiin mahdollisesti Budapestissa. Suomalaisten odotukset olivat korkealla ja tuloksena oli pari pistesijaa. Vasta seuraava vuosikymmen toi mukanaan Helsingin kisat ja Juha Väätäisen, “Julman Juhan”, sekä sen jälkeen kultaisen vuosikymmenen monet menestyksekkäät arvokisat ja myöhemmin doping -skandaalit niitä selittämässä.Onko mestari ensinkään?Kuuden päivän aikana mestaruuden saa Euroopassa monessa lajissa tuloksella, joka ei ole juurikaan kummoisempi kuin 1970-luvun tulostaso maailmalla.…

“Olin juuri päättämässä naamakirjani sisällönjakopalvelua kun verkkoyhteisön asiasanapilvestä iski salamana yhteisöpalvelun sirkutin. Vastasin sirkuttaen, livertäen ja visertäen kirjoittaen alustalle lyhyitä viestejäni sulkien samalla naamakirjani blogiavaruudessa ja siirryin asiasanapilveen“.Tiedekielen sanastoaHelsingin Sanomissa (26.7) toimittaja Ville Eloranta on huolissaan kotimaisten kielten asemasta tieteessä ja haluaisi tieteen kielen palaavan takaisin maan pinnalle, lähemmäs kansakunnan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suosittelemia käsitteitä. Suomen kielen asema on turvattava, vaikka tieteen sanasto, ja myös arkikielemme, sisältävät yhä enemmän muista kielistä, etenkin englannista, lainattuja sanoja.…

Eriytettyyn hallintoonProfessori Hannu Katajamäki kirjoittaa Helsingin Sanomissa (HS 21.7) kuinka Suomi tarvitsee eriytetyn aluehallinnon. Katajamäki on pitkän linjan aluetieteilijä ja tuntee asiansa joskus liiankin hyvin, menee ikään kuin asioitten edelle. Hänen tavoitteensa on osoittaa, kuinka maan eri osat vaativat erilaisen hallinnon ja kansalaisten on saatava varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta oikeudenmukainen kohtelu, ei yhdenmukaista byrokratiaa ja sekavia, tyhjäkäyntiä ruokkivia organisaatioita.Maaseutusuunnittelu ei ole kaupunkisuunnittelua Maaseutututkijana Katajamäki kertoo, kuinka maaseutualueiden kutsuminen kaupunginosiksi herättää lähinnä hilpeyttä. Tällä hän tarkoittaa…