Tekijä: Matti Luostarinen

PersoonallisuustestitIhmisten luokittelu persoonallisuustestien kautta on ajankohtainen ilmiö. Sosiaaliset mediat ja niiden kautta tapahtuva vuorovaikutus lisäävät myös kiinnostusta vuorovaikutuksessa olevien ryhmien toimivuuteen, kestävyyteen ja tuloksellisuuteen, politiikan teon arkeen globaalisti ja yhteisöjen syntyä pohtien joko paikallisesti tai EU:n sisällä.Liki kaikki ihmissuhdeverkot ja sen ympärillä toimiva valtaisa teollinen ihmissuhdemarkkinoiden talous toimii juuri näiden tyypitysten perustalta. Työpaikoilla niin ikään tiimit kootaan pyrkien tunnistamaan juuri erilaisten persoonallisuustyyppien vahvuuksia toisiaan täydentäen ja tukien. Ihmistä voidaan normaalioloissa ja ilman patologisia muutoksia tulkita…

PersoonallisuustyypitTutkijana joutuu vuosien varrella törmäämään työpaikan ihmissuhteita kuvaaviin verkostoihin ja niiden persoonallisuustyyppeihin. Pääsääntöisesti ne jakautuvat vanhoihin, jo hieman arveluttaviin stereotyyppisiin persoonallisuusluokituksiin, ja niitä käytetään myös vaikkapa innovaatiorakenteiden uusiin verkosto- tai tiimityön synergisiin rakenteisiin tai yritysten kohdalla klustereiden voimistamiseen. Oikeasti ne ovat kuitenkin pääosin totta ja syntyvät tietokoneiden tuottamina ryhminä.Kahdeksan persoonallisuuttaNäitä luokkia on kahdeksan ja ne nimetään meillä Suomessa usein tyyliin 1) avulias huoltaja, 2) tehokas suorittaja, 3) tutkiva asiantuntija, 4) uskollinen kyseenalaistaja, 5) innostava suunnittelija,…

Mikä ihmeen dualismi?Dualismi viittaa käsitteeseen kaksi (lat. duo) ja se on ajankohtainen etenkin kun puhumme digiajasta, on ja off -maailmastamme. Lapsemme ovat jo jonkin aikaa eläneet hyvin dualistisessa maailmassa digiaivoineen. Tällä on erittäin suuri merkitys, ei vain maailmankuvan muodostumiseen, vaan myös käyttäytymiseen ja neurofysiologisiin ilmiöihin.Dualismin renessanssiFilosofiassa dualismilla tarkoitetaan pääsääntöisesti oppia kahtalaisuudesta, kahtiajaosta, kaksijakoista käsitystä todellisuudesta. Digiajassa aivomme tuottavat yhtenään meille ärsykkeitä, joissa mukana on oletus kahden itsenäisen substanssin (alkuperusteen) olemassaolosta. Näin uusi mediayhteiskunta on käytännössä…

Duettona digiaikaan SuomessaVarmin tapa esittää asiansa on tehdä se duettona ja dualismia tukien. Kun viikonlopun Helsingin Sanomat leviää laajemmin kuin arkipäivinä, sunnuntain numerossa on oltava vakuuttava ja koottava edellisen viikon helmet. Parhaiten se tapahtuu keräten pisteitä joka suunnalta duettona tai polarisoiden maailma kahteen näkökulmaan. Digiajassa ihmiset ovat joko on tai off -tilassa. Rehn ja PentikäinenVieraskynässä on kiinni Olli Rehn, ja hän on yhtä vakuuttava kuin aikanaan saadessaan talouskomissaarina EU:n budjetista vastaavan komissaarin salkkunsa. Silloin häntä…

Tuhlailun aika ohiElämme historiaan jäävää hetkeä. Euroopan unioni kamppailee euroalueen ja samalla koko unionin tulevaisuudesta. Kaiken tuon Aasian niemimaan Euroopaksi kutsutun vanhan mantereen puolen miljardin ihmisen kohtaloita ohjailee suomalainen talouskomissaari Olli Rehn. Hän on puheenjohtaja Jose Manuel Barroson ohella ilman muuta tärkein komissaari tehtävänään esitellä, miten EU:n perussopimus antaa keinoja puuttua tuhlailevaan elämäämme.Poliittiset vaihtoehdot vähissäNyt ei puhuta enää Kreikasta vaan myös Saksasta ja Ranskasta, koko Etelä-Euroopan elämäntavasta. Näin käy jos kansallisten valtioiden budjetit otetaan yhteiseen…

Tanssi meille ZorbasKaikki lähti liikkeelle Kreikasta. Syntyi uusi käsite dominoilmiölle ja aloimme keskustella luottokriisistä, joka levisi Kreikasta Portugaliin, Irlantiin, Espanjaan, Italiaan ja uhkasi jo Ranskan taloutta. Kun muu maailma oli jo herännyt uuteen kevääseen ja eteni edellisestä kriisistään, sauvoi vauhtia molemmin käsin ja kymmenen prosentin kansantuotteen nousuvauhdilla, Eurooppa alkoi muistuttaa vanhainkotia, huomautti pääministeri Matti Vanhanen Ylen ykkösessä.Ongelma ei ollutkaan enää vain kreikkalainen vaan instituutioiden välinen, jossa spekulantit markkinataloudessa saattoivat kerätä voittojaan ja ne oli saatava…

Nekrologi maan päälehdessä oman isän kuolemasta on shokki. Sen merkitystä lisää, jos kyseessä on saksalaisen tiedeyhteisön käyttämä käsite tieteen teon isästä ja kouluttajasta, väitöskirjasi ohjaajasta.Tieto ensimmäisen väitöskirjani ohjaajan, professori Erkki Aspin kuolemasta tuli yllätyksenä. Erkki oli kuollut lyhyen sairauden murtamana ja yllättäen 79 vuoden iässä. Helsingin Sanomien nekrologin kirjoittaja vaikutti yhtä hämmentyneeltä kuin kuka tahansa hänen lukuisista tohtoreistaan. Professori Erkki Aspia oli liki mahdoton määritellä, kuten myös hänen edeltäjäänsä forssalaisille tuttua kansatieteilijää ja lehtimiestä professori…

Sanasta miestä, sarvesta kreikkalaistaJotta kreikkalaisia voisi jotenkin ymmärtää, on lähdettävä liikkeelle heidän kielestään. Nykykreikassa voi erottaa ainakin kolme kerrostumaa. Ensin ovat paikalliset murteet, joskus hyvinkin kaukana toisistaan olevat kielialueet, toisena standardipuhekieli, joka on syntynyt Manner-Kreikan kaupungeissa, ja jota kaikki ymmärtävät, sekä kolmantena puhdasoppinen kirjakieli. Jälkimmäistä käyttävät vaikkapa EU:n byrokratia sekä aiemmin lähinnä kirjallisuuden ja hallinnon edustajat. Nyt näiden kahden kielen käyttäjän välillä vallitsee kuilu, jota ei ylitä kukaan palaamatta takaisin kreikkalaisille juurille ja EU:n syntyyn.Väljän…

Johan Galtung syntyi 80 vuotta takaperin lokakuussa Oslossa akateemiseen luonnontieteitä harrastavan isän ja isoisän sukuun. Näin oli oikeastaan luonnollista että lahjakkaasta pojasta tuli ensin matemaatikko ja myöhemmin sosiologi, konfliktien- ja rauhantutkija. Moni pitää häntä myös erinomaisena maantieteilijänä, geopoliitikkona. Hänellä on takanaan jo yli 1000 artikkelia ja yli sata kirjoitettua monografista kirjaa.Täyttä elämääMuutamassa artikkelissa olen häntä avustanut ja nykyisin etenkin keskustelemalla vanhan geopolitiikan ja regionalismin tulevaisuudesta. Sen ylläpito lietsoo rajojen kiroa ja rajojen kirot taas konflikteja…

Oululainen Kai Suikkanen vei turkulaisen joukkueensa Suomen mestaruuteen voittamalla talvella 50 pelistä joka toisen ja sijoittumalla talven uurastuksen jälkeen runkosarjan kuudenneksi. Turkulaisia vastassa oli samanlainen joukkue Hämeenlinnasta. Sen sijoittuminen oli talven pitkässä juoksussa vain pykälää parempi. Huonompikin sijoitus olisi riittänyt kansalliseen mestaruuteen silloin, kun ratkaisut tehdään kevään loppupeleissä ennen vappua.LoppupelitKun suomalaiset nuoret kouluissa ja yliopistoissaan puhuvat uravalinnoistaan, elämän mittaisesta kertomuksesta, mukana vilahtaa yhtenään käsite “loppupelit”. Niillä viitataan juuri näihin jääkiekosta opittuihin kuvioihin, jossa ei pidä…