Tekijä: Matti Luostarinen

Verot valtion maksettavaksiTakavuosien KTM:n värikkään kansliapäällikön poika Björn Wahlroos esiintyy kansikuvanallena kotiini viikoittain kannettavassa kriisilehdessä. Suomen Kuvalehden kriisin syy eivät ole blogistit ja kasvava sosiaalisen median välineistö, mahdottomuus pysäyttää medioitten uusinnovaatioita, vaan tapa panostaa vääriin asiakkaisiin, vääriin kuviin kansikuvina.Wahlroosin kuva lehden kannessa ei ole uskottava ja jää kauaksi turkulaisen ortopedi Oravan tai vaikkapa vain oikein valitun urheilijan, idols-tähden kuvasta sekä otsikoista, jotka ovat triviaalin asian popularisointia, populismia. Populistisia “verot alas ja valtion maksettavaksi” huudahduksia on…

Kiusattu akvarellitaiteilija MTV 3:n pitkäaikainen uutisankkuri Urpo “Upi” Martikainen oli suomalaisen toimittajakollegansa raskassoutuisessa haastattelussa. Martikainen on tunnetuin suomalainen akvarellimaalaaja ja esiintyy myös usein kirjamessuilla kilpaa toimittajakollegojensa kanssa kertoen työstään, harrastuksestaan ja elämästään Jehovan todistajana Suomessa ja etenkin sen tuomasta vakaumuksellisesta taakasta takavuosien asepalveluksessa. Urpo Martikaisesta on tehty Milla Rautiaisen kolumni “Uskonto vei Urpo Martikaisen pakkotyöleiriin”, Hari Maunon pamfletti “Miksi maalaan?” ja oma kirjoitus “Hyppy tuntemattomaan” ja “Minun maisemani - kuvia ja mielikuvia Suomesta”. Martikainen on…

Pitääkö filosofian olla vaikeaa?Filosofian tohtori ja lääketieteen lisensiaatti Janne Kurkea on haastateltu Helsingin Sanomissa otsikoiden juttu tyyliin “Filosofian pitää olla vaikeaa”. Kirjoituksessa toimittaja Jyrki Alenius tekee tulevan lääkärin filosofian harrastuksen jatkossa vaikeaksi. Hänen sanomakseen pannaan sellaista, joka on itsestään selvää ja samalla alan tutkijoita syvästi loukkaavaa. Suomalaisen filosofian tila ei ole sama kuin toimittajan tila, perinteisen printtimedian kriisi ja tapa tehdä otsikoita ja kärjistää, myydä lehteä suurille massoille.Apeiron kustantamoJanne Kurki kirjoitta ja kääntää itse, pitää…

Tuuli kulkee puiden alla kuunnellenMegatähti David Beckham matkusti Suomen Turkuun hakemaan lohtua sille unelmalle, joka toteutui saarivaltakunnan niille harvoille, jotka voittivat jalkapallon maailmanmestaruuden heidän omissa kisoissaan kauan sitten. Ortopedi Orava tekee akillesjänteelle sen, mitä on tehtävissä. Toivottavasti se on enemmän kuin siltainsinöörinä Turussa leikkinyt tekniikan tohtori Eero Paloheimo Myllysillalle. Paloheimo on parempi vihreiden taustavaikuttaja ja filosofi kuin toteuttaen siltainsinööri Jaatisen unelmaa. Unelmat ovat tuulen kaltainen ilmiö; unta, harhaa pettävää. Populismi on sen toteuttamista politiikan välinein.Saksalainen…

Neljä nekrologiaProfessori, Akateemikko Leena Peltonen-Palotie kuoli 11. maaliskuuta Helsingissä. Professori, Oopperaliiton perustaja ja suuri kulttuuripersoona Irma Rewell kuoli hieman aiemmin helmikuussa ja viestinnän suuri asiantuntija, oikeustieteiden kandidaatti Lauri Kerosuo maaliskuun alussa kukin omaan tautiinsa, jota yhdisti kuitenkin kansanomainen nimitys, syöpä.Vuodenvaihteessa talvella 1939-40 kuoli mediaani-iältään noin 22.5 -vuotiaita nuoria miehiä, pääosin vielä liki keskenkasvuisia poikia, Suomen itärajalla, suurin osa kuitenkin kaakkoisella rintamalla 25 904 miestä ja haavoittui vakavasti loppuelämäkseen 43 557, yli tuhat jäi vihollisen vangiksi…

Pumpulienkeleiden päiväKansainvälistä naistenpäivää pidetään merkkinä naisten järjestäytymisestä. Yhdysvalloissa ensimmäistä naistenpäivää vietettiin vuonna 1909 ja sen juuret liitetään jo edellisen vuosisadan puolelle ja New Yorkissa tapahtuneeseen tekstiilitehtaiden naisten lakkoiluun vuonna 1857. Myöhemmin historiaa pyrittiin muuttamaan ja yhdistämään se ideologisiin Neuvostoliiton ja maailman kommunistisen liikkeen päämääriin ja päivän syntyä siirrettiin vuosisataa myöhemmäksi. Miehen tapa kesyttää naiset tapahtui Neuvostoliitossa kukkien ja vodkan voimalla, rituaalimenoin ja populistisin puhein, retoriikalla manipuloiden.Olen puhunut Forssassa paljon pumpulienkeleistä ja heidän tavastaan toimia takavuosina…

Arkkipiispan vaalitMiika Ruokanen ja Kari Mäkinen poikkeavat toisistaan melkoisesti arkkipiispaehdokkaina. Helsingin ja Turun tuomiokirkossa kasvaa hyvin erilaisia ihmisiä ja Turku on miltei lähempänä suomalaisuutta kuin metropoliksi muuttunut Helsinki. Turku on säilyttänyt suomalaisen kulttuurin mitat ja Helsinki suuntautunut yhä enemmän eurooppalaiseksi suurkaupungiksi ongelmineen. Kari Mäkinen hoitaa piispan virkaa Turussa “syntisen piispan” eron jälkeen ja Miika Ruokanen on helsinkiläisten ylin sielunpaimen.Lillen pyöveli esittelijänäMiika Ruokasta luonnehditaan vanhakantaisemmaksi tai oikeammin hänen oletetaan laskelmoivan saavansa tällä asenteella ja arvomaailmalla itselleen…

Kolme muskettisoturia ja D’Artagnan Ranskalaiseen tarinankerrontaan kuuluu poikkeuksetta kolme tasoa ja ne yhdistävä neljäs tuntematon faktori Alexander Dumasin romanttisten seikkailukirjojen tapaan hovijuonittelujen pyörteissä. Kirjoissa liikutaan maalla ja kaupungeissa, pääosin kuitenkin aatelisten hovissa. Niihin liittyy loukkaaminen ja haastetuksi tuleminen, ystävystyminen vanhan vihollisen kanssa. Neljäs faktori, D’Artagnan, on näin lopulta yhtä Athoksen, Porthoksen ja Aramiksen kanssa. Yhdessä ne selittävät samaa prosessia ja erikseen vain osaa siitä. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Ilmiö on tuttu myös jokaiselle…

Otavan tähdetUuden mediayhteiskunnan murrosta kuvaa parhaiten uutinen Otavan johdon vaihdoksista. Reenpään suvun omistamasta Otava-Kuvalehdestä siirryttiin kovassa tuloskunnossa ammattijohtajuuteen. Mennyt vuosisata piti sisällään Heikki, Kari ja Olli Reenpään ohella vielä 1950-luvulla syntyneet Olli Reenpään lapset, joista Antti Reenpää luopui nyt toimitusjohtajan tehtävistään yli 30 vuoden jälkeen. Patruuna Olli Reenpää jättää tehtävänsä nuorelle ammattijohtajalle Alexander Lindholmille.Suku on hallinnut Otavaa jo neljän sukupolven ajan ja nyt tuli riitoja suvun sisällä yhtiön johtamistavoista uuden media-ajan hengessä. Tätä siellä on…

Synnytys ohiSain juuri kustantajalta viimeisimmän kirjani “Uusi Mediayhteiskunta” kuvitettuna laitoksena ja onnistuneena painotyönä saksalaiseen tapaan. Kun kuviin ei voi vaikuttaa digipainossa samalla tavalla kuin perinteisemmässä kirjapainotyössä ja vierestä seuraten, kustantajaan on opittava luottamaan. Digikulttuuri ja sen reaaliaikaiset prosessit verkostoineen edellyttävät luottamusta ja nyt kyseessä oli Euroopan suurin alansa osaaja. Se julkaisee kirjoja enemmän kuin kaikki suomalaiset painotalomme yhteensä. Saksan kieli on maailman kielistä eniten käännöskirjallisuutta sisäänsä imevä ja vastaavasti englannista käännetään eniten johtuen Yhdysvaltain vahvasta…