Tekijä: Matti Luostarinen

Helsingin Sanomien alakerran saa täyttää vieraskynällään kauppakorkeakoulun professori Liisa Uusitalo (5.10). Hän johtaa kuluttajia ja mediaa tietotaloudessa tutkivaa hankettaan. Huomiojulkisuus on hänen käyttämäänsä käsitteistöä ja näkyy nyt myös otsikossa, jossa hän olettaa huomiojulkisuuden uhkaavan demokratiaamme.Oletan että otsikko on Helsingin Sanomien toimittajan, jossa teksti on käsitelty, lyhennelty ja otsikoitu sen jälkeen kun “tuppivallankuomus“ raukesi. Viikonvaihteen Hesarissa oli otsikoissa yli kaksikymmentä sanaa, jotka viittasivat agressiiviseen hyökkäykseen, uhkaan, konfliktiin tai julistivat jonkun olevan paarian, kadotetun, hukatun tai vaativat…

Päivän Helsingin Sanomista puuttuvat kaikki Matti Vanhaseen viittaavat rikokset ja kavallusepäilyt. Samoin paikallinen media on lopettanut oman ajojahtinsa. Maaseudun Tulevaisuus uskalsi ottaa vastaan kirjoitukseni jo päivää aikaisemmin koskien “tuppivallankumousta”. Vain otsikkoa oli hieman pidennetty ja muutettu muotoon “tuppivallankumous ja mediakriisi”. Hyväksyn sen niin kuin muunkin toimittajien tekemät korjaukset mukisematta. Median kanssa ei auta riidellä.Media saa jatkossa kasvot Tämä ajattelu, jossa media oli vailla kasvoja, on takavuosilta. Tänään medialla on kasvot ja niin myös poliittisella vallalla.…

Lyhyt oppimäärä suomalaisesta palatsivallankumouksestaPalatsivallankumous on vallanpitäjän lähimmän ympäristön toteuttama vallankaappaus. Kun tällainen lähin ympäristö puuttuu reaaliaikaisessa, virtuaalisessa maailmassa, sellaiseksi voi muodostua myös vaikkapa sosiaalinen media, kansalasimedia, uusmedia, perinteinen printtimedia, internet ympäristö tai niiden sisällä tapahtuva vallan siirto takaisin sen oikealle haltijalle.Millaisia virheitä suomalaisessa palatsivallankumouksessa media siten teki? Mikä on suomalaisen palatsivallankumouksen synnyn syvin olemus ja mitä siitä olisi opittavissa?Yleisurheilijoiden manageri Kari Härkönen kertoo Helsingin Sanomissa (30.9) kuinka lajissa eivät menesty kiltit ihmiset. Laji on kovien…

Yleisurheilumanageri Kari Härkönen kertoo Helsingin Sanomissa (30.9) kuinka kiltit ihmiset eivät menesty tuossa lajissa. Tarvitaan liki häiriintynyttä egoa ja hulluutta, jossa mukana ovat myös terävät kyynärpäät. Härkösen tapaan iisalmelainen kouluajan tuttuni Keijo (Keke) Rosberg managerina korosti hieman samoja ominaisuuksia. Hänen poikansa on kuitenkin formulaperheen yksi fiksuimpia kuljettajia. Kouluajan kiusantekijät suurine egoineen tulevat nykyisin vastaan joko hautausmailla tai alkoholisoituneina laitoksiin suljettuina eläkeläisinä. En allekirjoita Härkösen havaintoa. Se kun on vain poikkileikkaustieto muutamalta vuodelta, ei koko ihmisen…

Vanhasuomalaiset vastaan uussuomalaiset Pääministeri Matti Vanhanen ei aio suostua poliittiseksi ruumiiksi, vaikka media sellaista kaipaisikin. Ei toki kaikki ja koko media, vaan kriisissään piehtaroiva gonzo-journalismi ja sen edustajat. Uusi media, kansalaismedia, ei ole hakemassa marttyyrejä puoluelaitokselle, ja sen väärässä ajassa toimivalle moraalille. Se täyty korjata ja koskien kaikkia, sanktiot eli rangaistus käytäntöön, jos joku rikkoo lakia. Tästähän koko prosessin kerrottiin aikanaan käynnistyneen keväällä 2008, kun yksi huolimaton kansanedustaja jätti ilmoittamatta tukijansa ja perusteli sitä löperöllä…

Uudet vaalitko?Puolueet kiistelevät uusien vaalien järjestämisestä. Kysytään avittiko vaalirahoitus nykyisen hallituksen syntyä ja vaikuttaako lainsäädännön syntyyn joukko ihmisiä, joiden kytkennät taustainstituutioihinsa eivät kestä päivänvaloa. Jos näin olisi, lait eivät ole moraalisesti oikeutettuja ja tämä rapauttaa niiden uskottavuutta, ei niinkään koko demokratian ja poliittisen instituution. Sen uskottavuus alkoi järkkyä jo paljon aikaisemmin uuden mediayhteiskunnan myötä.Edelleen kysytään onko kaikki vasta jäävuoren huippua ja kyseessä on eräänlainen kansallinen käytäntö, ei niinkään korruptio. Lisäksi blogiteksteissä moni ihmettelee kansan tehtävää…

Kirjailija, kolumnisti Antti Tuuri työskenteli 1970-luvulla insinöörinä samassa Kalevan kirjapainossa kuin missä itse työskentelin yliopiston vuokraamissa tiloissa nuorena opettajana. Tapasimme toimittajat ja kirjapainoväkeä päivittäin samassa ruokalassa ja kahviossa useampaan kertaan ja tulimme tutuiksi.Kirjoitin tuolloin liki viikoittain Kalevaan sen yliöön. Päätoimittajana oli tuolloin valtakunnallisestikin hyvin arvostettu Teuvo Mällinen. Häneltä sain ohjeita tai oikeammin hän kertoi oman uransa kautta, kuinka tulla kirjoittajaksi kolumnistina toimien ensin vapaana toimittajana viittä lehteä avustaen. Siinä ammatissa oleellinen on omaksuttu nopeasti. Loppu…

Suomalaiset käyvät oikeutta Ruandassa Kigalissa, Tansanian, Burundin ja Ugandan suunnalla. Ne ovat lohduttoman oloisia maisemia, jossa Sahara vaihtuu kohti ruoho- ja pensassavanneja ja maaperä on paikoin liki paljasta. Eläimistö on suomalaisille tuttua monista Afrikasta kertovista luontodokumenteista.Kansanmurhaaja Vantaan vankilastaSyytettynä on Vantaan vankilassa istuva Francois Bazaramba. Häntä ei syytetä mistään pienestä asiasta, autovakauksista tai huumekätköistä vaan kansanmurhasta. Porvoon laamanni Lars Karlssonille tällainen matka savanneille on muistorikas kokemus. Todistajina hänellä on joukko suomalaisia toimittajia ja lukutaidoton hutumies. Hutumies…

Vanha mutta konservatiivisella tavalla uudistavaToimittaja Petri Ojanen (FL 14.9) on sukulaissielu Helsingin Sanomain päätoimittaja Reetta Meriläiselle. Molemmat hakevat uutisensa otsikoiden takaa ja ovat samalla vakavan asiansa huumorilla höystäviä. Kun Ojanen puhuu ruokahygieniasta, hysteerisistä peloistamme ja tavastamme kohdata todelliset myrkyt, kuten kofeiinin ja etanoli, kuin taivaan lahjana, Meriläinen iskee toivonsa vanhenevan kurttuisen Suomen iloisempaan ilmeeseen. (HS 13.9)Peruspelot taustallaNiin sienten ja ympäristön myrkyissä kuin vanhenemisessa ihmisen kuolevaisuus on peruspelkomme tärkein luomakuntaan asemoiva ilmiö. Oman kuolevaisuutensa oivaltamisesta saattaa…

Perhosten matkassa kohti etelääOrigamitieteellä tarkoitetaan paperin taittelua tulkiten mutkikkaita laskoksia laskentaohjelmilla ja geometrisina pintoina. MIT-yliopiston nuori professori Erik Demaine tekee sitä lystikseen ja myös osana taidettaan.Jonain päivänä meille niin arvokas kännykkä voidaan taitella tämän teknologian avulla vaikkapa kahvikupiksi, hän ilveilee ja on samalla tosissaan (HS 8.9).Älypaperista ja vaatteista on puhuttu jo kauan. Kun ihminen joutuu ongelmiin, suuret ikäluokat eivät eläköityessään saa enää apua pieniltä ikäluokilta terveytensä hoitoon, apuun tulee tekniikka. Näin joko paperi tai vaate…