Talebantiet

Silkkitieltä OlvitielleMatka silkkitietä Afganistanissa Kabulista pohjoiseen on maan ainut henkireikä nykyisin. Tämän "talebantien" pituus on täsmälleen sama kuin matka Forssasta Iisalmeen.Iisalmessa syntyneenä ajan usein tuon tien käyttäen reittinä lyhintä mahdollista ja maaseutualueiden halki kulkevaa kaunista tiestöä Hämeenlinnan kautta Padasjoelle ja sieltä mutkittelevaa reittiä Päijänteen länsipuolitse Kuhmoisten kautta Jämsään, jossa forssalaiselle melkoisen vieras suunta matkata onkin jo liki puolivälissä. Forssa on suuntautunut itään ja länteen, eniten toki etelään ja Helsinkiin mutta ei juurikaan pohjoiseen. Matka Jyväskylän…
Read More

Afganistan – kaikkien sotien äiti

Jos avaat Afganistanista kertovat sivut googlaten petyt. Se on täynnä nimiä, vuosia, vuosilukuja. Sellaista sillisalaattia ei jaksa jäsentää edes karttaan katsomalla tai historian ja maantieteen tohtorin arvoilla. Afganistanin kuvaaminen historiallisena tai maantieteellisenä alueena ei oikein tahdo onnistua uhraamatta siihen tuhansia sivuja. Niin monikulttuurinen ja sotaisa on sen geopoliittinen asema.Korkealla Himalajan huippuja hakienHelsingin sanoman toimittaja teki matkan Kabulista pohjoiseen kohti Uzbekistanin rajaa. Matka on 480 kilometriä ja kuoppaista kuten tie Forssasta Helsinkiin. Matka kulkee välillä nimekkään…
Read More

Karsi turhuus, keskity elämään

Luovuuden ja innovaatioiden tutkija Jussi T. Koski työskentelee omassa yrityksessään professorivuosiensa jälkeen. Hän on kirjoittanut Helsingin Sanomiin (10.8) lomilta palaaville ohjeita selviytyä hillitsemällä arkiähkyään.Ohjeita toimittaja Merja Ojansivu on löytänyt Koskelta yhteensä kymmenen ja ne käyvät myös muuhun elämän arkeen ja sen luovuuteen. Olen ne seuraavassa luetellut ja tehnyt samalla käännöksen, joka oli ikään kuin Sven Dufvan tapa toimia silloin, kun käsky kävi kääntyä rivissä tuon ajan luovuusohjaajan toimesta äkseeraamalla Ruotsin armeijan suomalaisia sotilaita. Sven teki…
Read More

Valtion tulo- ja menoarvio

Lihavat vuodet takanaVuotuinen valtion tulo- ja menoarvion laadinta on jokasyksyinen näytelmä, jossa toistuvat samat kuviot. Taloustaantuman aikana tulot tahtovat jäädä menoja vähäisemmiksi ja keskustelu siirtyy lainanottoon. Budjettia ohjaa vanha runko, johon se mitoitetaan eikä siinä mikään muutu järin merkittävästi. Budjetin laativat samat valtiovarainministeriön virkamiehet.Helsingin Sanomat esittelee valtion ensi vuoden menojen sovittamisen tuloihin poikkeuksellisen edustavalla grafiikalla (HS 28.7). Tähän on uhrattu lehdestä kokonainen aukeama ja käytetty Petri Salmenin oivallista pallografiikkaa. Tässä pallojen pinta-ala kuvaa sekä tulojen…
Read More

Jänisjuoksijat

Päivän printtimediaMonen suomalaisen päivä alkaa lehden selaamisella. Olettaen että kuuluu siihen ikäluokkaan, jolle vielä tulee printtimediaa ja se on selattava läpi ennen päivän käynnistymistä. Se on samalla melkoinen etuoikeus eikä sitä pidä laiminlyödä.Omalla kohdallani se alkaa paikallisella lehdellä ja etenee kohti maakunnallista ja valtakunnallista mediaa sekä viikonlopun lähestyessä pakollisia viikkolehtiä ja myöhemmin iltalehtiä. Vasta tämän jälkeen on mahdollisuus seurata uusmediaa, sähköistä Internet tuotantoa ja osallistua siihen itse. Perinteinen printtimedia ei sellaista sallinut takavuosina eikä salli…
Read More

Diversiteettiä

Monipuolista, pientä ja rikasta, diversiteettiä“Niityt ja kedot kasvavat umpeen, hiekkarannat ja dyynit kuluvat ja villiintyvät, purot ja lähteiköt häviävät, jalopuulehdot kuusettuvat, suoluonto harvinaistuu, Itämeri rehevöityy, ja tunturiluonto muuttuu” aloittaa Helsingin Sanomat (13.7) pääkirjoituksensa Suomen luonnon köyhtymisestä ja maiseman yksipuolistumisesta.Toimitimme tutkijakollega Anja Yli-Viikarin kanssa vuonna 1997 maaseudun kulttuurimaisemaa käsittelevän kirjan, jossa eri alojen asiantuntijat kantavat huolta maatalouden biodiversiteetin ja maaseudun kulttuurimaiseman köyhtymisestä. Suurin huoli kohdistui tuolloin viljelytapoihin, tehotuotantoon ja maatalouspolitiikan siihen suuntaan, jossa myös ympäristötuet olivat…
Read More

Sivulauseiden politiikkaa ja etanolin hajua

Näyttelijä Harri Tirkkosen poika repii päreiksi isänsä tänään radiossa. Moni muistaa televisiosta tutun Tirkkosen televisioelokuvasta “Onnellinen mies”, jossa hän näytteli siltainsinööriä. Siltainsinööri pani kunnan asiat uusiksi ja otti pienen maalaiskunnan hoitoonsa, rakensi talon kahdelle vaimolleen ja eli sen jälkeen onnellisen miehen elämää.Oikeasti Tirkkosen taival näyttäisi olleen vaikeasti luonnevikaisen ja itsekeskeisen juopon elämää oman lapsen kuvaamana. Poika kuvaa sen viiltävästi ja Gothea mukaillen. Hän antaa näyttelijälle anteeksi kaikki ihmisen virheet mutta ihmiselle hän ei suo anteeksi…
Read More

Kolme kuolemaa

Olin 23 -vuotias nuori maisteri laatiessani Ylikiimingin kunnalle maan ensimmäisen kuntasuunnitelman. Se piti sisällään myös maankäytön suunnittelun talous- ja toimintasuunnitelmien ohella, liki 500 sivua tekstiä kunnan talouden taustaksi perusselvityksineen.Kunta oli Suomen köyhin. Sovimme ettei palveluista karsita ja toimeentuloa korjataan tehostamalla luonnonvarojen käyttöä. Suot kuivattiin tulevan Oulun turvevoimalan tarpeisiin ennen muiden heräämistä, kaavoitimme maita oululaisten tervaporvareitten asua kauempanakin Kiiminkijokivarressa, varauduimme verkostotalouteen, käynnistimme kylätoiminnan ja aloimme uskoa positiiviseen kasvuun.Kunnassa oli parikymmentä kylää kouluineen ja pinta-ala hyvinkin Lounais-Hämettä…
Read More

Hyvää mittumaaria

Oodi JuhannukselleUsva hiljaa järvellä nyt kajastaa.Kultaa aurinko, lyö laine rantaan hajoaaLeivon, rastaan laulu käkenä nyt vaikeneeUinuu lapsi, tuoksu herneen, kehto paimenenOn hetki, aika tullut olla hiljaaOttaa leilist siivu Luojan armoviljaaRoihuu kokkotuli, herää noitavalkeeAvaa sontikkansa, juo juhlakansa pontikkansaMittumaari, auki sepalus ja kaariTaivas tummuu, täyttyy talonpojan laariAukee tunela ja portti HerranOn Juhannus meil' vuodessa vain kerran!Oikein Hyvää Juhannusta ja mittumaariaMatti
Read More

Megatrendit ja digiaika

Sain käsikirjoituksen valmiiksi kirjani toiseen osaan koskien webympäristöä, internetin käyttöä osana verkosto- ja klusteritaloutta sekä innovaatioprosesseja. Tutkimusta tehdessäni seurasin miten kotisivujani käyttävät toimivat eri tilanteissa ja kuinka tieto leviää vaikeista asioista globaalisti ja kansallisesti.Digiaivot tutuiksiDigiaivot käyttävät maailmalla tietoa toisin kuin tavallinen surffailija. Suuria tuhansien sivujen aineistoja käydään läpi konemaisesti ja niiden oleelliset kohdat oman ongelman ratkaisussa löytyvät ja tarvittaessa myös kätketyt tiedot haetaan ja avataan helposti. Ammatikseen tiedettä taltioivat ja sitä digikielelle muuttavat ovat oma…
Read More