Sielun maisema klusteritaiteessa tulkittuna visuaalisena kokemuksena

Vincen van Goghin ja Paul Gauguin maisemaks. taideteokset Vincent van Goghin maisema ja Paul Gauguin maisema Maisema on usein muuta kuin näkyvä todellisuus tai visuaalinen kokemus. Maisema on näkyvä osa ympäristöämme ja topeliaaninen kansallismaisema sekä samalla sielunmaisema, joka on samalla syvintä itseämme Eino Leinon kuvaamana (Luostarinen& Yliviikari; Maaseudun kulttuurimaisemat). Tieteessä alue ja maisema on joko sepitteellinen ja oppimamme sekä usein kartalle siirrettävä tai sisäsyntyinen ja lähellä ympäristöpsykologiaa, mentaalisen kartan tavoin kuvattuna. Edellistä pitää yllä Suomessa…
Read More

Nopeat syövät nyt hitaat

Globalisaatio ja EU ovat osa alueellista ja paikallista kehitystämme, jota tieteen on tutkittava ennen päätöksentekoa. Muuten etenemme huonoin eväin ja muiden ehdoilla sekä jälkiomaksujina. Tehtävämme ei ole noudattaa "ohjeita" (mallioppilas) ja tehdä oikein vaan olla luovia innovaattoreita ja tehdä oikeita asioita divergoiden myös alue- ja paikallisella tasolla. Innovaatio on eri asia kuin innovaation diffuusio. Suomi on ollut perinteisesti konvergoiva ja diffuusinen kansakunta. Nyt se ei ole enää meidä mallimme. Meiltä odotetaan luovia, innovatiivisia aloitteita ja…
Read More

Ilkka Konoselle – Forssan lehti 5.9.2006

Ilkka Konoselle (tikusta asiaa) Ilkka Kononen on kytkenyt Forssa lehdessä (5.9) urheilun, alkoholin ja dopingin samaan yhtälöön. Samaan kirjoitukseen tulee mukaan maininta kuinka Forssa ei ole negatiivinen kaupunki ellei media sitä sellaiseksi olisi nostanut ja kansalta kysynyt. Forssa ei poikkea muista pienistä paikkakunnistamme, eikä sitä sen vuoksi pidä sosiologien tutkia. Konosen mukaa on olemassa oikeitakin ongelmia. Konosen huumori on mustaa ja päättelytaito aukoton. Joskus tätä tapaa jopa tieteessä ja tutkimuksessa, ei vain lehtien kolumneissa. Syntyy…
Read More

Etanolikeskustelu kiihtyy

Etanolikeskustelu kiihtyy Etanolista puhutaan mahdollisuutena jauhkana peltojemme uuskäytössä. Elintarviketeollisuus pelkää menettävänsä parhaat pellot autojen bioetanolille. Suurta yleisöä pellot eivät kuitenkaan kiinnosta. Siellä etanoli liitetään paljon arkisempaan aiheeseen. Tuoreimman tutkimuksen mukaa (HS 14.9) jo liki 70 % suomalaisista on kiristämässä alkoholipolitiikkaamme tai tyytymätön lisääntyneeseen etanolin kulutukseen. Sama määrä on joutunut itse henkilökohtaisesti tekemisiin alkoholin kassa ongelmana lähiympäristössään ja ottamaan asian puheeksi jonkun ongelmakäyttäjän kanssa. Ilmiö on kiintoisa kun muistaa miten varovaisia olemme puuttumaan läheistemme ongelmiin erityisesti…
Read More

Onnen onkijat – filosofiaa loppukesäksi

Onnettomat onnen etsijät Demokritoksen etiikan avainkäsitteitä olivat ilo, tyytyväisyys ja mielihyvä. Epikuros kehotti hankkimaan onnea välttämällä pelkoja ja harhoja, ympärillemme asetettuja esteitä. Maltillinen ja kohtuullinen elämä välttää nautintojen tiellä olevia harhoja. Epikuros jäi oppinsa vangiksi ja maine tahrautui mässäilevänä tai irstailevana onnen onkijana. Epikuros ei ollut mässäilyn ystävä. Tämä harhakuva on syntynyt nähtävästi joko väärinkäsityksenä tai jumalia ja kuolemanjälkeistä elämää koskevista kirjoituksista. Atomiteoriat olivat aikanaan liian lennokkaita. Epikuroksen jumalat elivät omaa atomista elämäänsä vailla pienintä…
Read More

Onko idän kulttuurit jo ohittaneet läntisen innovaatioympäristön?

Sen saat mitä pakenet Islamilainen munkki pohti katolisen virkaveljensä kanssa kuinka on selitettävissä outo ristiriita, johon hän törmää katolisissa maissa. Papit puhuvat siellä koko ajan seksistä ja prostituoidut jumalasta. Vastaavasti rakkaudesta ja onnesta puhuvat näyttäisivät olevan sitä vailla ja pallo hukassa. Tavoiteltu näyttäisi katoavan koko ajan horisonti taa. Ihmisen biologinen perusta ja sen tapa toimia näyttäisi olevan meille vieras asia jopa perusasioissa. Sama pätee psykologian alkeita. Haparoimme kyllä freudilaisuudessa tuskin kuitenkaan yhtään hänen julkaisuaan oikeasti…
Read More

Nietzchen nykytulkintaa

Muinaisen Suomen muistolle Nietzschen mukaan kammottavin tapa mykistää ihmisen persoonallisuus on oppikirjamainen pykäläviidakko (Friedrich Nietzsche 2006). Nietzsche tarkoitti tällä eräänlaista sosiaalista pääomaa tai muistia, jossa opimme luetteloimalla mahdollisimman monia säilyneitä oppilauseita. Suomalaiset rakastavat tyhjiä oppilauseita, ritirampsuja, opinkappeleita ilman sisältöä. Innovaation pahin vihollinen on juuri sosiaalisen muistin keräämä taakka, jossa toistamme pakkomielteen tapaan dogmaattisia lauseita, teorioita ja uskomuksiamme, fraaseja ja aforismeja, typeriä kansanviisauksia. Muinaisten Kreikan ja esisokraatikkojen (Thalesta, Anaksimandros, Herakleitos) ihailijana Nietzsche ei juurikaan poikkea oman…
Read More

Nerojen mukana suomalaiseen peruskouluun

Vincent van Goghin ja Paul Gauguinin mukana peruskoulussa Olen valmistellut kahta suurempaa veistosta ja maalausta rinnakkain. Toinen liittyy maalari Vincen van Goghin maisemaan ja toinen häntä lähellä olleeseen Paul Gauguin maailmaan ja niin ikään sielunmaisemaan. Van Gogh oli tuottelias vain runsaan vuosikymmenen, mutta siitä huolimatta häntä pidetään ehkä maailmanhistorian tunnetuimpana öljyvärien taitajana. Varmaan yksi syy heidän muistamiseensa on kummankin poikkeuksellisen lahjakkuuden ohella eletty elämä ja sen stereotypia juuri kuvataiteilijaan liittyvänä surullisena ”nerouden” taustakertomuksena. Miksi luovaan,…
Read More

Luomu on eettinen valinta

Terveysväittämistä eettiseen kulutukseen Luomu on saanut mediassa heinäkuu aikana runsaasti tilaa. Luomulihaa käsitellyt Hesarin juttu (5.7) ärsytti. Sitä sai väärän kuvan luomun nopeasta leviämisestä rinnan muun ekologisen yrittäjyyden ja luontomatkailun kanssa. Luomu ei elä Suomessa marginaalissa vaan on nopeasti levinnyt innovaation diffuusio. Kun kyseessä on valtaisa rakenteellinen muutos alkutuotannosta kulutukseen, se ei tapahdu hetkessä. Kyseessä on sentää korporatiivinen valtio ja globaali talous, jossa muutokset ovat yleensä pieniä. Savupiipun suodatin on eri asia kuin muuttaa koko…
Read More

Huoli kasvaa – Martti Vainiosta Ville Tiisanojaan

Helsingin Sanomat 31.08 2006 Maan päälehti (HS 31.08) kertoo kuinka Ollilan huoli suomalaisten varusmiesten kunnosta on turha. Lihaskunto ja kyky juosta 12 minuuttia hölkäten on samaa luokkaan kuin ennenkin. Toki 1970-luvulla me juoksimme noin 300 metriä pidemmän matkan mutta luultavasti mittaustapa oli hieman toinen ja vaihteli varuskunnittain. Me saimme hieman harjoitella muutaman viikon aikana. Jo viikossa oppii juoksemaan sellainen, joka ei ole aiemmin juoksuaskelta ottanut. Ero on joka tapauksessa pienempi kuin suomalaisen kestävyysjuoksun Euroopan mestarin…
Read More