Tekijä: Matti Luostarinen

06.06.06Ilmestyskirjasta tuttu kirjainyhdistelmä (666) on tänään Ruotsin kansallispäivä. Mitä muuta Ruotsiin kuuluu tänään? Helsingin Sanomien (6.6.06) mukaan poliisi valmistautuu estämään mellakoita Tukholmassa. Äärivasemmiston antifasistinen liike ottaa yhteen uusnatsien ja kansallismielisten ryhmien kanssa. Mystiikkaan taipuvaisille tämä päivä on erityisen otollinen kiihtyvälle mellakoinnille. Viime viikkoina ilkivallan kohteeksi ovat joutuneet keskustapuolueen toimistot ja työnvälitystoimistot mutta myös keskustan kaikki kauppojen ikkunat.Ruotsin poliisi työllistävät myös nettinuoret ja viikonvaihteen tapahtumat, jossa kokonaan toisenlainen nuoriso aiheuttaa globaalia päänvaivaa viranomaisten tietoturvallisuudelle. The Private…

Vappu tuo mukanaan käsitteen työväestä. Presidentinvaalit kertoivat kuinka työläisiä olemme me kaikki. Nykysosiologien mukaan ja etenkin Richard Sennettiä lainaten (the culture of the new capitalism) työntekijän arvo perustuu pikemminkin uudistumiskykyyn eikä niinkään aiemmin arvostamaamme ammattitaitoon. Ihmisen on opittava oppimaan ja oltava joustava, innovatiivinen. Ei niinkään ammattinsa osaava ja pitkän linjan kisällinäytteiden antaja. Niinpä ammattitaitoisia työläisiä ei enää tarvita tai heitä ahdistaa jatkuva hyödyttömyyden pelko.Uudella työn määrittelyllä tarkoitetaan uutta kapitalismia. Siinä ihanneihminen elää iloisesti improvisoiden ja…

Sitra koordinoi ohjelmaa, jossa Suomi aiotaan nostaa terveellisen ravitsemuksen edelläkävijäksi maailmassa. Hankeeseen on koottu koko ruokaketju tutkimuksesta teollisuuteen ja kauppaan. Pelkästään tutkimusta tehdään elintarvikealan omien laskelmien mukaan noin 30 laitoksessa, joista MTT on luonnollisesti merkittävin.Teemana laitosten välinen yhteistyö ja yritysten sitouttaminen prosessiin on etenkin funktionaalisten elintarvikkeiden myös kansainvälisen brändin rakentelussa mitä kannatettavin. MTT:n kohdalla on väsyksiin saakka korostettu ketjua "pellosta pöytään" ja kuluttajanäkökulmaa. Tutkijalle se on vain ylivoimainen tehtävä. Tarvitaan toimivaa klusteroitumista.Käytännössä kuluttaja on kiinnostunut…

Bertol Brechtin näytelmässä Galileon elämästä näyttelijä lausuu "kuinka onneton on maa, jolla ei ole sankareita". Tähän Galileo vastaa: "Ei, onneton on maa, joka tarvitsee sankareita". Koulumnissaan Snellmannista "sankarin" 200-vuotispäivänä (HS 12.5) Max Jakobson lopettaa kuinka "Suomi kuuluu nykyään niihin onnellisiin maihin, jotka eivät tarvitse sankareita".Viikonvaihteessa Suomi juhli Lordia, euroviisuvoittoa ja jääkiekkoilijoita. Oikeammin jääkiekkoilijatkin juhlivat nyt Lordia. Jääkiekko viihteenä jäi kulttuuriviihteen alle. Oikeastaan ne olivat nyt sama asia ja samaa kulttuurin klusteria vientituotteinamme. Huomenna juhlimme jo…

Hetki takaperin 200 vuotta täyttänyt Snellman tunnetaan ehkä parhaiten itsenäisen Suomen kielen ja rahan esitaistelijana. Snellman toteutti omaa filosofiaansa läheisesti käytännön elämässä. Kuitenkin kansallishengen luominen oli vain välietappi matkalla kohti universaalia ihmisyyttä; maailmanhenkeä ihmisyyden toteuttamisessa.Johan Vilhel Snellman oli hegeliläinen filosofi, jolle dialektiikka merkitsi jatkuvaa muutosta. Tässä merkityksessä hän oli myös omassa ajassamme innovaatiopolitiikan sisäistävä puhdasoppinen innovaattori. Kaiken kyseenalaistanut ja monessa kolhittu mies oli myös tyypillinen oppositiohenkinen taistelija. Itsepäinen ja taisteluhaluinen mies oli tässäkin merkityksessä tyypillinen…

Mitkä ovat Lordin vahvuudet toteuttaa Suomen innovaatiopolitiikkaa? Millaisia vahvuuksia Suomi antaa Lordille, jotka on syytä muistaa jo aivan yleisellä tasolla?Jakaisin nämä vahvuudet kuuteen pääluokkaan.Ensinnäkin innovaatiopolitiikka tuli Suomeen hyvin myöhään ja jälkiomasujalle tyypilliseen tapaan kopioiden. Kyseessä oli siis innovaation leviäminen, diffuusio. Lordin on syytä tietää mistä tämä prosessi alunperin sai alkunsa, millaisia eroja sillä on globaalissa maailmassamme ja mistä erot syntyivät. Lordin on syytä tietää myös innovaation olevan käsitteenä hyvin moniarvoinen ja että eri kultuurit ymmärtävät…

Verkostot ratkaisivat viisuvoitonJanne Mäkelä kirjoittaa Helsingin Sanomissa (23.05.06) kuinka "Hard Roch Hallelujah" oli jäähyväisviisu luuseri-Suomelle. Viisuhistorian 40 vuosikymmentä jatkunut tappiollinen sarja oli muodostanut jo yhtenäisyyttä luoneen kertomuksen. Tappiohin oli helppo samaistua ja hyväksyä viisuhäpeä. Ryhmät, yhteisöt ja alueet tuottavat kollektiivista identiteettiä ja sitä ilmaistaan erilaisilla käytännöillä ja symboleilla. Mielikuva yhteisestä yhteisöstä syntyy, kun rakennetaan kertomuksia ja tarinoita yhteisistä yhteisöistä ja alueista. Yhteinen viisuhistoria oli kansakunnan yhteistä häpeää joka muuttui rituaaliksi. Alueelliset henget (spatial identity) ja…

Innovaatiot voidaan jakaa innovaatiotutkimuksen näkökulmasta typologioihin, jotka palvelevat myös maaseutu- kaupunkivastakkainasettelua. Usein kyseessä on aika- ja tila-aspekti, innovaation leviäminen (diffuusio) tai Schumpterin alunperin esittämä luokitus (lähteet ks. Luostarinen 2005). Tällöin innovaatiot jaetaan esim. teknologisiin innovaatioihin, hallinnollisiin tai organisatorisiin innovaatioihin ja markkinainnovaatioihin. Eri kulttuureissa innovaatiolla ymmärretään hyvinkin erilaisia asioista ja omassamme lähinnä taloutta palvelia tuotteita tai prosesseja, usein myös diffuusiota ja oppimistapahtumia. Alunperin innovaatio on ollut kuitenkin käsitteenä oleellisesti laajempi ja pitää sisällään myös kulttuuriset ja…

Luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja globaaleista ympäristöuhista on syntynyt maailmanlaajuinen ymmärrys, josta suomalaisetkin ovat saaneet osansa Etelä-Amerikassa. Etsimme tietä "puhtaisiin teknologioihin" mutta myös sellaisiin liiketoimintamalleihin, joissa ymopäristöosaaminen on jo nyt merkittävä pääomia ja sijoittamista ohjaava markkinavoima. Sitran ympäristöohjelman johtaja Jukka Noponen korostaa ympäristöteollisuuden muuttuvan megatrendiksi riskipääomalle etenkin Pohjois-Amerikan sijoitusmarkkinoilla (HS 3.4.06).Noposen mukaan kansallista ympäristöosaamistamme arvostetaan ja sitä löytyy tutkimuksessa, koulutuksessa, hallinossa ja yrittäjyydessä. Suomen Akatemian teettämän evaluonnin mukaan bio- ja ympäristöalan hankkeillamme on ollut monipuolinen yhteiskunnallinen…

Tutkimukselta ja tieteeltä odotetaan usein tukea politiikalle ja tutkimuksen rahoittajalle. Erityisesti EU jäsenytemme aikana on korostunut tämä vaatimus. Usein siihen lisätään tavoite löytää uusia ideoita. Uudet innovaatiot ja innovaatiopolitiikka ovat tutkimuksessa usein mainittu vaatimus.Brysselin englanninkielinen käsite "policy-relevan research" taipuu huonosti suomen kielelle. Meillä on vain "politiikkaa" kun taas englanninkielessä on kaksi erillistä käsitettä: "politics" ja "policy". Aluepolitiikassa tätä hämärtää lisäksi kaksi aluekäsitettä: spatiaalinen (spatial) ja regionaalinen (regional). Lisäksi usein käsitteet sisältävät mentaalisen alueen, jolloin meillä…