Tekijä: Matti Luostarinen

Uskonpuhdistuksen päivästä reformaation päivään "Digitaalinen renessanssi ja algoritminen humanismi" Reformaation päivä korvaa aiemmin uskonpuhdistuksen nimeä kantaneen päivän. Mitä muutos tarkoittaa käytännössä? Reformaation päivän aineistoihin evankeliumikirjassa ei tullut muutoksia, ja myös sanaa ”uskonpuhdistus” voi edelleen käyttää. Se esiintyy evankeliumikirjassa paitsi reformaation päivänä, myös 1. adventtisunnuntain, juhannuspäivän ja Pyhän Henrikin muistopäivän yhteydessä. Uskonpuhdistuksen muistopäivän taustaa Lokakuun 31. päivä tuli melko aikaisin 1500-luvun protestanttisen reformaation symboliksi, ja päivää vietetään vuosittain useissa luterilaisissa kirkoissa joko tuona kalenteripäivänä tai sen…

Uutisköyhää päivää ei ole olemassakaan Aequam memento rebus in arduis servare mentem (Horatius) – Vastoinkäymisissä muista säilyttää mielentyyneys Kansakunnan matka luovan teknologian renessanssiin ja pitkälle kehittyneeseen algoritmikuninkaan aikaan, agraarissa Suomessa aikanaan syntyneiden suurten ikäluokkien edustaessa vanhuksinamme hybridiyhteiskunnan kouristelua. Väestöpyramidin kääntyessä ylösalaisin lapsia syntyessä enää vain kolmasosa siitä, mitä heitä syntyi 1940-luvulla ja vielä 1950-luvun alussa. Tätä kirjoittaessani kirjallisuuden Nobel meni Pohjois-Koreaan ja suomalainen nobelistimme on puolestaan sota-aikojemme muisto. Läntinen naapurimme ei kieltämme hyväksynyt edes Pohjoismaiden…

Ad nocendum potentes sumus (Seneca) - Loukata toista, sen me osaamme Kansainvälinen tyttöjen oikeuksien päivä Sinä sanoit: Vietämme kansainvälistä tyttöjen päivää. Mikä se sellainen tyttöjen päivä oikein on? Näin siitä kertoo Wikipediamme: Kansainvälinen tyttöjen päivä International Day of the Girl Child Helsingissä Finlandia-talo tuki ensimmäistä kansainvälistä tyttöjen päivää. Rakennuksen torniosa oli valaistu vaaleanpunaisin sävyin 11. lokakuuta 2012 illalla. Kansainvälinen tyttöjen päivä (myös nimellä Kansainvälinen tyttölapsen päivä, engl. International Day of the Girl Child) on Yhdistyneiden…

Aleksis Kivestä on sanottu kaikki. Kirjallisuuden Nobel jaettiin tänään Etelä-Koreaan. Sota toi kerran tämän Nobelin myös Suomeen. Ruotsalaiset eivät vielä aikoihin tunnustaneet kieltämme muiden kielten rinnalle edes Pohjoismaiden Neuvostossa. Olen kirjoittanut Kivestä kaiken mahdollisen. Tämän päivän todella kiintoisa aihe on kuitenkin kvanttiteknologia ja miten kykenemme hyödyntämään sen mahdollisuudet maassamme. Pohdimme aihetta yhdessä algoritmien kanssa. Riski että menetämme sen Nokian tapaan tai kielemme saamelaisten tapaan kadoten vähin erin maailman kartalta. Noin 40 000 syntyvää lasta vuodessa…

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä Alea iacta est – Arpa on hietetty (Julius Caesar) Aliena vitia in oculis habemus, a tergo nostra sunt (Seneca). – Silmiemme edessä ovat toisten virheet, selkämme takana omat. Aleksis Kiven päivästä ja sen seurannasta tuli kohdallani perinne jäätyäni eläkkeelle.  Olen kirjoittanut tuohon ajankohtaan liittyvästä mielestäni juuri kieltämme ja kirjallisuutta, kulttuuriamme ravistelevasta ilmiöstä ja esittänyt ne myös tuon hetken sosiaalisen median sivuilla sekä oman kirjani sisällä. Jatkan tätä traditiota ja…

Kertaus on opintojen äiti Se voi muuttaa neliöitä ympyröiksi – Mutat quadrata rotundis (Horatius) 06.09. 2024 Ekoinnovaatiot edellyttävät yhteistyötä, kirjoittaa tutkijayliopettaja Anne-Mari Järvenpää kolumnissaan Forssan Lehdessä 5.9. 2024 yrittäjän päivänä. Tuota yhteistyötä on edistetty etenkin ekologisen luontoyrittäjyyden kohdalla vuosikymmenet ja viimeisimmän kirjani jo kansilehti kertoo ekoyrittäjyydestä ja innovatiivisista klustereista (Luostarinen 2024: Ekoyrittäjyys ja innovatiiviset klusterit: systeemiajattelua ja luovaa teknologiaa) sekä aiemmin toinen väitöskirjani ekologisesta klusterista ja innovaatiopolitiikasta (Luostarinen 2005: Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka). Näitä toki…

Kohti uutta yliopistoamme ja poikkitieteistä ymmärrystä Mutat quandrata rotundis - Muuta neliöt ympyröiksi (Horatius) By Matti Luostarinen 05.11. 2009 – 05. 09. 2024 Vietämme syyskuun viides päivä vuodesta 1997 alkaen yrittäjän päivää. Päivää ylläpitävä säätiö, sen tukeminen ja arvostaminen ovat oman sukuni kohdalla luonnollinen osa ikivanhaa kulttuuriamme. Toki näin on liki jokaisen sukumme kohdalla. Olen kirjoittanut aiheesta ja etenkin ekologisesta yrittäjyydestä niin paljon, väitöskirjaan saakka, etten enää kiusaa tällä aiheella lukijoitani. Viimeisin juuri Saksasta painosta…

Pohdintoja Rottakuninkaasta ja sen luonteesta vuonna 2024 Tantas componere lites – Suurten riitojen sovittaminen 03.09.2024 Tämänkertaisen kirjan nimeä algoritmien kanssa pohtiessamme, esille tuli useampia vaihtoehtoja. Teksteissä oli mukana kovin käsite ”rottakuningas”, joka syntyi aikanaan hyvin harvinaisen rottakuninkaan ilmestymiseen 1500-luvun keskiaikaiseen maailman. Omana aikanamme se oli järjestyksessä kuudeskymmenes ja herätti aikanaan pelkoa sekä kauhua ilmestyttyään, jolloin niistä myös kerrottiin laajalle. Suuresta joukosta rottia hirttäytyneenä kiinni toistensa häntiin. Käytännössä se johti koko ”kuninkaan” kuolemaan. Mukana oli taikauskoa,…

Aluetalous, GIS ja varallisuus Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika – ”Iam redit Virgo, redeunt Saturnia regna (Vergilius). 02.09. 2024 Kun puhumme aluetaloudesta ja kunnistamme, maakunnista ja globalisaatiosta mieleen tulee ensimmäisenä varallisuus ja taloutemme. Niin myös tänään pohtiessamme hallitustamme ja sen menestystä tai aluetalouttamme, kuntaa ja sen kykyä tarjota meille palvelujaan. Tutkimusten mukaan tänään syksyllä 2024 enää joka neljäs suomalainen on tyytyväinen omaan varallisuuteensa. Se ei voi olla heijastumatta myös tyytyväisyyteen koskien rajojamme, olivat…

Identiteettiä etsimässä – minäkuva kadoksissa? Spatiaalinen identiteetti ja rottasota Rosa de spinis floruit. – ”Ruusu kukkii piikkisestä varresta” (Hieronymus) Spatiaalinen identiteetti tuli aikanaan tutuksi akateemiselle kansalle väitöskirjani kautta (Spatial identity in the face of environmental changes). Ilmiö pelkästään identiteetistä oli käsitteenä kielessämme vaikea ja spatiaalinen vielä vaikeampi. Näiden kuvaaminen 1970-luvun Suomessa onnistui parhaiten turvautuen kirjallisuuteen ja myöhemmin televisiosarjaan kertoen neekeriorjien juurista. Näin myös suomalaiset alkoivat kiinnostua juuristaan ja sukututkimuksesta sekä maaseudulla kylätoiminnasta muutenkin kuin talkootyönämme.…