Muistelmakirja – Nyt: The way of my life

Hauen lauluLapsuudessa lausumistani runoista moni liittyi luontoon. Yhteen tunnetuimmista Hauen lauluun, jouduin tutustumaan Oulun yliopiston Maantieteen laitoksen komeassa kirjastossamme. Aaro Hellaakosken tuotanto juuri maantieteilijänä, ei niinkään runoilijana kuin tiedemiehenä ja opettajana, kiehtoi rinnan vaikkapa Sakari Topeliuksen kanssa. Maamme kirja on ollut kauan luetuin maantieteen oppikirjamme saaden yli 50 painostakin. Suomalaiset rakastavat maantiedettä ja historiaa - mutta myös lyyristä kieltään, onomatopoeettista, monitieteistä pohdintaa. Hauen laulu toi mieleen luonnonkuvauksen moniulotteisimman tavan - samaan aikaan realistisen ja surrealistisen,…
Read More

Kolme tilitystä – aikamme kasvot

22.11.2022 Huippujalkapallo näyttäisi nyt ryvettyvän korruption, globalisaation ja luksuselämän ökyilyn yhteisessä myllyssä. Tai ainakin näin mediamme sen meille välittävät. Ikään kuin näiden miljonäärien elämää ei ihailtaisi juuri pohjattoman rikkauden ja menestyksen kautta sekä samalla nationalistisia arvoja korostaen äärimmäisen teatraalisella tavalla ja Hollywood elämää hakien. Miten kisat muka olisivat uskottavammat, jos ne järjestetään Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa tai Venäjällä? Quatar on pieni valtio aavikolla ja Lusai-stadion oli rakennettava siellä Quatarin aavikolle. Meillä Suomessa vaihtoehtoja on enemmänkin, mutta…
Read More

Historiallisten rajojen painajainen

21.11.2022 Suomalaiset ovat rakentamassa kunnon esteet itärajalleen kuten Donald Trump lupaili rakentaa muurin Meksikon rajalle. Rajojen merkitys on ollut aina keskeinen osa kulttuuriemme historiaa ja Kiinan muuri näkyy jopa Kuuhun saakka. Aivan Trumpin, saati kiinalaisten kaltaista rajaa suomalaiset eivät aio rakentaa Venäjän rajallemme. Se olisi liian suuri ponnistus muistaen, kuinka valtaosa Europan rajasta vasten Venäjää on omaa rajaamme, yli tuhat kilometriä ja pääosin asumatonta korpea. Luonto siinä häiriintyisi ja jakautuisi itäiseen sekä läntiseen ekologiseen lokeroonsa.…
Read More

Lapsen oikeuksien päivänä

Strateginen viestintä ja organisaation tavoitteet. Mihin viestinnällä pyritään? 20.11.2022 Viestintä tutkimuksen kohteena on oman aikamme varmasti vaikeimpia seurattavia. Niin nopeasti viestintämme on muuttumassa. Strateginen viestintä on 2000-luvun viestinnän tutkimuksessa noussut PR:n, yhteisöviestinnän, viestinnän johtamisen ja integroidun viestinnän rinnalle sekä osittain korvaamaan niitä. Elisa Juholin ja Henrik Rynenfelt tarkastelevat tätä aihetta artikkelissa, miten organisaatiot määrittelevät viestinnän tavoitteitaan ja millaisia strategisen viestinnän näkemyksiä ne kuvastavat. He tarkastelevat kysymystä sekä tutkimuskirjallisuuden että empiirisen aineiston valossa. Tutkijat erittelevät työssään…
Read More

Kansainvälinen miestenpäivä

19.11. 2022 Marraskuun lukuisista merkkipäivistä 19.11 on nimetty miehille. Tämän päivän perustajaksi kerrotaan trinadadjatobagolaisen Länsi-Intiasta syntyisin olevaa lehtoria nimeltä tohtori Jerome Teelusicksingh. Nimi voi vaikuttaa vaikealta muistaa muuten kuin ääntäen sen ja huomaten, kuinka nimen syntyvän suomalaisesta teelusikasta hiven sitä käsitellen ennen kansainvälisen lasten päivän käynnistymistä sunnuntaina. Miehen oikeudet, joista nyt juhlitaan, kun ovat hiven samaa asiaa kuin pohtien lapsen oikeuksista ja olettaen niiden olevan ikään kuin itsestään syntyviä ja lankeavia. Ei näin ole. Kun…
Read More

Pelon maantiede II

18.11.2022 Pelon maantiede on Auli Mantilan käsikirjoittama ja ohjaama vuonna 2000 valmistunut elokuva, joka pohjautuu Anja Kaurasen samannimiseen romaaniin. Elokuva palkittiin parhaasta käsikirjoituksesta Jussi Palkinnolla vuonna 2001. Marraskuussa 2022 pelon maantiede kosketti Puolaa venäläisen ohjuksen ja sitä torjuvan ukrainalaisen torjuntaohjuksen osuessa Puolan rajan väärälle puolelle surmaten samalla kaksi ihmistä. Samalla tuo raja oli Naton raja ja puolalaisilta odotettiin malttia. Venäjän käynnistämä maantieteestä tunnettujen rajojen siirtely oli tunnetuin pelon maantieteen eli sodan julistus. Sota ei ole…
Read More

Ennakkoluulo on tietämättömyyden lapsi

Raja railona aukeaa 17.11.2022 Raja railona aukeaa ja maantiede rajojen tulkitsijana on syytä ottaa vakavasti etenkin nyt, kun käytössämme ovat kokonaan uudet GIS (Geographical Information System) välineet ja niiden tarjoamat mahdollisuudet palveluiden järjestelyissä. Takavuosien hallinnolliset rajamme eivät saa olla esteenä sille kehitykselle, jossa rajoja aiemmin hoidettiin muistaen, kuinka kaikki muut jumalat ovat kuolleet – paitsi sodan jumala. Sodan käynnissä ei ole tärkeää oikeus vaan voitto, ymmärsi aikanaan myös Adolf Hitler ja huolehti siitä, kuinka väkivallasta…
Read More

Taistelu nihilismiä vastaan vaiko sen puolesta

16.11.2022 Elämme aikaa, joka muistuttaa nihilismin eri muodoista ja tällaisina aikoina sen suunnat ovat syntyneetkin suurten massojen liikkeinä. Kilpailu nihilismin herruudesta on ollut aina myös filosofian ja taiteen pyhin pyrkimys. Venäjän vallannut nihilismi ei ole ensimmäinen laatujaan ja sen etsiminen sotana Ukrainassa on putinismin ja venäläisen kommunismin kaatumisen suurta juhlaa. Kun mikään ei ole pyhää on aloitettava aina alusta. Sosialistin ja kapitalistin populismista. Ja palattava samalla nihilismin juurille. Suomalainen tapa hyökätä kepulaisina eksistentialismin juurille ja…
Read More

Miten selvitä marraskuisesta synkkyydestämme

15.11. 2022 Kuka muistaa marraskuun 2013? Mitä tapahtui Suomessa ja maailmalla siirryttäessä eilen kuvaamastani marraskuusta 2012 vuosi eteenpäin? Ketä meillä medioissamme tuona marraskuisena pöllytimme keskellä taantumaa ja suomalaista surkeuttamme? Me puhuimme himastutkimuksista ja löylytimme yhtä tutkijaa medioissamme ja myös poliitikkojemme avustamana sekä kutsuimme Manuell Castellsin tutkijatovereineen pelastamaan maatamme syvästä kurimuksestamme. Itse esitin ja tarjosin suomalaisille ratkaisuksi tuohon synkkyyteen ja marraskuuhun 2012 liki verrattavaan Hermann Rorschchin apua. Kuka hän oli ja miten hänestä olisi ollut apua…
Read More

Aikamatka vuosikymmenen takaiseen Suomeen

14.11. 2022 Kun pidät päiväkirjaa ja julkaiset artikkeleista myös klusteriluonteisia artikkelisarjoja sekä sähköiseen mediaan että perinteiseksi kirjoiksi, kirjasarjoiksi, jopa useamman saman vuoden ajalta, syntyy aiemmasta käytännöstä ja kirjallisuudesta poikkeavaa teknologiaa ja samalla kirjoitusten luonne ja luotettavuus on erilaista kuin vaikkapa Juhani Ahon aikanaan kirjoittamissa aikalaiskirjoituksissa, lastuissa tai perinteisissä päiväkirjoissamme. Kirjoitusten luonnetta ja dokumentaarisutta lisää mahdollisuus seurata kymmeniä eri lähteitä reaaliaikaisesti, kuten tänään tapahtuu toisin kuin silloin, kun isä lampun osti ja Juhani Aho käynnisti oman…
Read More