Miina Sillanpään päivänä

01.10. 2022 Mistä minä muistan Sillanpään? Miina Sillanpää syntyi Jokioisten kunnassa, jossa sijaitsee mm. Maatalouden tutkimuskeskus ja nykyinen Luonnonvarain tutkimuskeskus LUKE. Olen työskennellyt sen labroissa vuodesta 1990 alkaen. Viemme Maijan kanssa kukkia Maijan suvun, Klemelöitten haudalle, jota vastapäätä on Miina Sillanpään hautapaasi. Hän syntyi Jokioisissa vuonna 1866 ja Riktingin yhdeksänlapsiseen perheeseen sekä työskenteli nuorena tyttönä Forssan puuvillatehtaassa, kuten niin monet tuon ajan lounaishämäläiset nuoret naiset. Ehdin työltäni seurata lounaishämäläistä elämää sekä avustaen samalla rahoituksen hankinnassa…
Read More

Eskaloida vai vähän jarrutella

Vajaa vuosi takaperin etsimme suomalaisia sanoja ja samalla mediamme haki kauneinta suomalaista sanaa. Tänään syntyy vaikutelma, ettei kielessämme ole kuin yksi koko ajan toistuva käsite, eskaloida. Olisiko mahdollista löytää sanoja, jotka sointuvat tämän käsitteen kanssa ja käyttäisimme myös näitä muita nyt niin kielemme hallitsevaksi sanaksi muodostuneen käsitteen rinnalle ja tavalla, joka sointuisi siihen riittävän kauniilla tavalla eikä köyhdyttäisi uutisantiamme. Googlasin tuon käsitteen ja sain sitä kautta tätä sanaa lähellä olevia ja siihen sointuvia käsitteitä. Tässä…
Read More

Dualismi ja kahtia jakautuva maailma

Tapa menestyä kilpailussa 29.09. 2022 Turvallisuusuhat ovat uudella tasolla, kertoo presidentti Sauli Niinistö kaasuputkiräjähdysten jälkeen ja sabotaasista, jonka syyllisistä liikkuu villejä huhuja. Venäjän syyllisyyttä tukevat toki monet seikat, mutta tukea saavat myös lännelle edulliset putkivuodot räjähteineen. Tosin nyt hivenen jo vanhahtavina, olkoonkin että mediat esittivät sen vielä hetki sitten kuvitettunakin. Saksa kun ei hevillä ole hakeutumassa samanlaiseen kaasuyhteistyöhön Venäjän kanssa kuin vielä hetki takaperin. Venäjältä Ukrainan kautta Puolaan kulkevan kaasuputken merkitys joka tapauksessa nousi. Kun…
Read More

Tunteet tarttuvat

28.09. 2022 Miksi Jeesus hankki opetuslapsikseen juuri kalastajia? Miksi häntä evät kiinnostaneet fariseukset ja publikaanit, maanviljelijät tai paimenet, oppineet ihmiset? Miksi näin vaatimaton porukka onnistui oppimattomina ottamaan kristinopin omakseen ja levittämään sitä ympäristöönsä laajemminkin. Miksi kala löytyy niin usein piispan tai Paavin valtaa kuvaavista symboleista? Kalastajat elivät poikkeuksellisen vaativaa elämää sekä luonnossa että sosiaalisena kauppiaana. Tärkeintä oli kutenkin näiden tapa liikkua ja myös pitkiä matkoja. Näin kristinoppi levisi hyvin luovalla tavalla ja ilman oppineita fariseuksia…
Read More

Ukrainan sodan seurauksia Euroopassa

Innovaatiopolitiikasta ekologiseen klusteriin Kun uutta hallitusta kootaan ja ennen sitä vaaleihin valmistaudutaan ei ole epäilystä, etteikö käsite innovaatio ja innovaatiopolitiikka ole esillä yhtenään. Sama koskee ympäristöä ja sen suojelua ja ekologista klusteria osana tätä tavoitettamme. Erityisesti nyt kun fossiiliset polttoaineet ovat rajan takana ja raja suljettu joudumme panostamaan eritäin merkittävästi sellaiseen ponnisteluun, jonka yhteydessä esiintyvät käsitteen luovuus, innovoivuus, innovaatiopolitiikka, ekologia ja ekologinen klusteri sekä luonnollisesti myös klusteripolitiikka ja klusteritalous. Tähtäimessä ei vain Euroopalla vaan myös…
Read More

Epigeneettiset traumat ja oman aikamme psyykkiset häiriöt

26.09.2022 Mitä tarkoitetaan geeneillä ja entäpä sitten epigenetiikalla. Kirjoitin aiheesta syksyllä 2008 useitakin artikkeleja ja samalla emeritusten vallankumouksesta kertoen. Elämme aikoja, jolloin traumaattiset kokemukset ovat lisääntyneet koskien niin lapsia ja vanhuksia mutta myös odottavia äitejä. Elämme aikaa, joka ravistelee meitä myös geenien tasolla ja traumatisoiden lapsemme. Seuraavat lainaukset ovat alansa ammattilaisten kirjoituksista poimittuja. Ne on syytä ottaa vakavasti. Äidin raskauden aikainen stressi ja lapsen kasvuvuosien hyvin hankalat olot liittyvät lapsen myöhempiin psyykkisiin häiriöihin. Stressi ei…
Read More

Helsingin Sanomia lukien

25.09.2022 Sunnuntain Hesari (25.9.2022) ei säästele pääkirjoituksessaan ja sen kuvituksessa Venäjän presidenttiä. Nurkkaan ahdistettu rotta ilmeineen kertoo enemmän kuvana kuin mikään teksti ikinä. Maata armeijassa palvelemaan jäävät köyhät ja etnisten vähemmistöjen edustajat, koulutetut pakenevat. Moni tilaa itselleen vain Hesarin viikonlopun numerot lehdestä ja muut mediat ovat sitten usein sosiaalisen median seurantaa. Vertailin edellistä syksyllä 2019 kirjoittamaani artikkelia tämän päivän kirjoitukseeni. Niissä on melkoinen ero. Vaikka molemmat ovat samaan aikaan syksyllä kirjoitettuja ja lukien juuri Hesaria.…
Read More

Media ja markkinavoimat sekä valtiovallan mahti

25.09.2022 Median tapa välittää tietoa ja vaikuttaa ratkaisuihimme on tänään koetuksella. Tärkein syy tähän ei ole toki sota Ukrainassa tai aiemmin pandemia sekä näiden vaikutukset, vaan sen oma valta ja sen käyttö vallankammareissa. Ongelmana median kohdalla on sen kyvyttömyys vaikuttaa siihen talouteen, jonka ohjauksessa se itsekin toimii. Maailma ja sen mediat tukeutuvat helposti poliitikkojen ohjaavaan käteen, kun pandemia, sota ja inflaatio ovat uhanneet ja uhkaavat romahduttaa talouden rinnalla koko olemassaolomme oikeutuksen. Mediavalta sokaisee jopa Nobelin…
Read More

Traumat ja kansakuntien johtajat niiden kantajina

23.09. 2022 Elämme historiallisesti merkittävää syksyä ja samalla syyspäiväntasausta. Päivä ja yö alkavat olla näillä leveyksillä saman mittaisia ja sama pätee valtaosaan Venäjällä. Tasokartalle levitetty Siperian alue vaikuttaa valtavalta ja samoin Kanadan sekä Grönlannin pinta-alat. Napa-alueen piste on jäätikkönä levinnyt koko kartan pituudelle. Mittakaavavirhe on siinä tasokartalla ääretön. Vastaavasti lähellä päiväntasaajaa sijaitsevat alueet ovat kartan piirtäjän valitseman geometrisen ratkaisun mukaisia ja pinta-alat eivät vääristy. Afrikka on aina vaikuttanut kohtuullisen pieneltä siinä missä monet Tyynen valtameren…
Read More

Missä kulkee tarun ja faktan raja?

21.09. 2022 Tänään saimme tietää, kuinka Ukrainan sota on myös venäläisten kokemana sotaa. Se edellyttää heiltä nyt koko kansakunnan osallistumista sotatoimiin julistaen Putinin toimesta valtaisa liikekannallepano ja sitä kautta osallistumaan sotaan. Sitä ei voi enää peitellä ja aluksi se koskee suoraan noin 300 000 rintamalle siirrettävää nuorukaista. Tosin heidän värväämisensä voi olla sitten hiven erilainen ilmiö kuin mihin suomalaiset oli ahdistettu talvi- ja jatkosotiemme aikana. Se on valtaisa ponnistus aseineen ja kouluttaen nuorukaiset yli Ukrainan rajan.…
Read More