Tekijä: Matti Luostarinen

13.06.2022 Suomalainen ilmapiiri presidentin järjestämässä Kultarannan toisen päivän tapahtumassa muistutti suomalaista tunnelmaa körttikansan pidoissa. Tutustuin sellaisiin lapsena ja lausuin joskus myös tunnelmaan sopivan runonkin. Suomalaisten runot olivat lapselle joskus raskaita. Niiden kirjoittajatkin kuolivat usein nuorena. Ne oli laadittu joko rintamalla tai pian sotiemme jälkeen. Nuo runot muuttivat omaa maailmankuvaani tavalla, jonka korjaaminen myöhemmin vei voimia. Lapsia olisi suojeltava suomalaisten runoilta ja venäläisiltä kirjailijoiltamme. Teesi ja antiteesi johtaa synteesiin. Mytomania ja eskapismi putinismiin. Tätä on nyt…

Kesän tapahtumakalenteriin kuuluvat ns. Kultaranta-keskustelut. Koronan ja pandemian vuoksi ne olivat hetken poissa kesätapahtumista mutta palasivat nyt jälleen ja odotetut kysymykset kulkivat Suomen Nato jäsenyyden ympärillä. Hakukone olisi löytänyt ainakin käsitteet Turkki, Norja ja Ruotsi Venäjän ja Ukrainan rinnalla. Vielä edellisessä kokoontumisessa emme olisi voineet arvata miksi juuri nämä valtiot liitettiin toisiinsa vuoden 2022 Kultaranta keskusteluissamme. Avainhenkilön nimikin Naton pääsihteerinä, Jens Stoltenberg, olisi ollut monelle vieras. Moni olisi kysynyt kesällä 2019 mitä tämä Stoltenberg tekee…

Kirjoittaminen kesällä medioihimme on kokonaan eri asia kuin pimeimpään hetkeen marraskuun lopulla tai helmikuun hangilla. Sama pätee tutkijan työtä haastatellen suomalaisia. Etenkin ympäristöön ja omaan elämään, elinkaareenkin liittyvät kertomukset ovat eri vuodenaikoina haastatellen suomalaisilla kovin erilaisia. Vaalitkin pidetään mieluusti keväällä ja maalisvaalit on syytä siirtää vielä etäämmäs huhtikuulle. Ilmastomuutos vaikuttaa sekin vaalien ajankohtaan. Ei vain pandemia tai etäisenä pidetyn pääministerimme kiireet, saati Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa. On toinenkin tapa lukea suomalaisia medioitamme.  Päätoimittajan on pohdittava…

Klusteri politiikan, talouden ja taiteen välineenä - Cluster Policy, Economy and Art: Cluster Articles 2021, part 2 Täyttäessäni 50 vuotta Oulussa ilmestyvä Kaleva kirjoitti minusta artikkelin otsikolla ”Kuuden professuurin mies”. Puolustauduin kertomalla, kuinka elämää on vielä edessäkin ja en pidä itseäni vielä loppuun poltettuna - professuurien määrällä ja julkaisuilla sitä mitaten. Monella tuotteliaimmat vuodet ovat vasta eläkepäivien yhteydessä syntyviä. Tutkijan kapeutuva maailma saa ikään kuin siivet siitä poikkitieteisestä ihmeestä, jota moneen suuntaan rönsyillyt broadcast voisi…

Suomen Nato jäsenyydestä on puhuttu kaikkien demari presidenttiemme aikana ja toki jo ennen sitäkin. Kekkosen jälkeisessä Suomessa tästä aiheesta puhuminen oli turvallisuusriski. Oikeammin vasta kaksivaiheisesta presidenttivaalista ja Martti Ahtisaaren valinnan jälkeen Nato nousi keskusteluun, jossa mukana oli toisena osapuolena Elisabeth Rehn. Ahtisaari sai jyrkimpien Nato vastustajien äänet. Tästä huolimatta juuri Ahtisaaren aikana meillä käynnistettiin rauhankumppanuus Naton kanssa ja osallistuimme kriisinhallintaoperaatioihin entisen Jugoslavian alueella. Suomen armeija länsimaalaistettiin ja muokattiin myös ulkoisesti yhteensopiviksi Nato-joukkojen kanssa. Se näkyy…

Kirjoitin Eilen Angela Merkelin antamasta lausunnosta ja tavasta ”pestä kätensä” tämän päivän konflikteistamme. Tänään Hanna Mahlamäki kirjoittaa samasta aiheesta Helsingin Sanomissa (HS 9.6.2022) todeten, kuinka Merkel välttyi vastaamasta ydinvoimasta. Tai vastaaminen jäi liian vähälle siinä missä pohdinta Natosta ja Ukrainasta. Noinkohan olisi Venäjä käynnistänyt julman sotansa, jos Ukraina olisi Merkelin ansiosta Naton jäsen? Nord Stream -kaasuputket olivat Venäjän ase, joita myös Puola vastusti. Miksi Saksa rakensi talouttaan Venäjän fossiilienergian varaan? Myös lehden pääkirjoitus puuttuu Merkelin…

08.06.2022 Saksan liittokanslerina kauan toiminut Angela Merkel on oikea henkilö taustoittamaan oman aikansa politiikkaa ja mahdollisia virheitä pohdittaessa nyt Ukrainan sotaa ja sen synnyn taustoja. Mitä hän sitten sanoi ensimmäisessä suuressa haastattelussaan virastaan jättämisen jälkeen? Hänenhän jos kenen tuli tuntea myös Vladimir Putin kuin oma veljensä lukuisten tapaamisten jäljiltä. Toki hän sen tunnustikin heti puheensa alussa. Putin taas tiesi kuinka Merkel pelkää hänen koiriaankin. Kiusasi niillä ja pilaili myös muitten naisten kustannuksella. Hän oli KGB:n…

07.06.2022 Elämme vaihetta, jolloin maantieteestä ja kartasta on tullut taas kysytty väline medioissamme. Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa (SK 03.06. 2022) päätoimittaja Matti Kalliokoski kirjoittaa, kuinka ”Kannattaa katsoa muitakin karttoja”. Vanhoissa koulukartoissamme kun Ukraina oli joskus kadonnut kokonaan tai sen paikalla oli Neuvostoliiton rajojen sisällä oleva pieni läänitys. Neuvostoliiton kaaduttua rajat tulivat näkyvämmin esille ja aloimme oppia, kuinka suuri se onkaan ja hyvinkin Ranskan tai Saksan tapainen valtio. Nyt siellä ukrainalaiset taistelevat pyrkien säilyttämään itsenäisyytensä. Jos kyseessä…

Kirjoitin vuonna 2011 julkaistun kirjan otsikolla ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu – Illuusioyhteiskunnasta kohti ”Eurodämmerungia”. Kirjassa on runsas 500 sivua ja 130 erillistä esseetä, artikkelia tai blogeja. Kaikilla näillä käsitteillä ymmärrämme hiven eri asiaa ja näistä viimeisin tulokas oli juuri käsite ”blogi”. Kirjan johdannossa ja etenkin yhteenvedossa kuvaan käsitettä hybridistä yhteiskunnallisena ilmiönä mutta samalla Thomas Kuhnin käsitettä käyttäen paradigmaisesta ”Tieteellisten vallankumousten rakenteesta”. Juuri nyt elämme aikaa, jossa yhteiskuntamme hybridi on uhattuna useammalta suunnalta samaan aikaan ja myös globaalisti.…

02.06.2022 Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä, kirjoittaa filosofian professori Matti Häyry Helsingin Sanomien mielipidepalstoilla (HS 2.6.2022). Keskeisiä periaatteita siinä ovat lainmukaisuus ja demokratia. Lainmukaisuus voi olla muodollista tai sisällöllistä kun taas demokratia voi historian myötä saada erilaisia asuja. Vaihtoehtoja ovat sosiaalinen, liberaali ja konservatiivinen, kun taas lainmukaisuus edellyttää, että lait ovat julkisia, eteenpäin katsovia, yleisiä, yhtäläisiä ja varmoja. Tähän saakka kaikki sujuu ongelmitta Häyryn kirjoituksessa. Etenkin Suomessa, jossa kaikki pyrkivät kansalaisten yhdenvertaisuuteen. Tai ainakin näin…