Suuren ajan alku

Helsinki olisi ankea kaupunki ilman savolaisiaan Kirjoitin 1970-luvun puolella ensimmäisen kirjani ja se tuli kustantaa oululaisen Kalevan kirjapainossa. Kirjan kannessa oli otsikkona ”Kansalainen Klasomenesta”.  Tuon paikan sijoitin Peruun Etelä-Amerikkaan enkä Turkin rannikolle Anaksagoraan kaupungiksi. Tänään vuosikymmenten kuluttua, puoli vuosisataa myöhemmin, ymmärrän, miksi välttelin Turkkia globaalin maailman tieteen ja taiteen keskuksena ja rahan keksijänä. Sen sijaan Etelä- ja Väli-Amerikka sekä sen alkuperäiset kansalaiset ovat kiehtoneet myöhemminkin ja olen heitä tavannutkin siinä missä Australian aboriginaalejakin. Käsite Cluster…
Read More

Hybridiyhteiskunnan maantiedettä

Samaan aikaan kun digiaika ja tekoäly löi itsensä läpi maantiede ja aikatieteet joutuivat uuteen vaiheeseen. Kartta muuttui sekin oikeapintaiseksi ja kulmaiseksi, matkat katosivat ja mitattiin reaaliaikaisiksi, syntyi paradigmainen ilmiö. Maailmankuvamme oli muutettava vastaamaan uutta teknologiaa käyttäväksi. Se ei tapahdu hetkessä mutta uusien sukupolvien myötä näin tahtoo käydä. Se kun on samalla ainoa keino hoitaa globaalit ongelmat myös lokaalisesti, paikallisesti. Kaikki ongelmat ja onnen hetket tahtovat olla aina yhteen pisteeseen paikannettavia, reaaliaikaisia ja siten paikallisia, yhdessä…
Read More

Holotna olo – hatut ja myssyt yksimielisiä

Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon on arvioitu monelta suunnalta ja jokainen edustajamme Arkadianmäellä haluaa niin ikään jättää oman Eskon puumerkkinsä puhumalla tyhjille seinille viiden minuutin ajan poliittisen uransa ehkä suurimmassa näytelmässä. Se heille suotakoon. Suurin näytelmä käydään kuitenkin siellä missä Naton näkyvimmät jäsenet ovat käymässä omaa iltalypsyään ja hakevat irtopisteitä Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä muka jotain itselleen samaan aikaan onkienkin. Se on isojen poikien peliä jossa Pohjola on nyt näkyvästi mukana ja Suomen johdolla. Kanadan…
Read More

Kaatuneitten muistopäivänä

Suomessa asuville venäläisille voitonpäivä on merkinnyt aikanaan ennen kaikkea veteraanien muistamista. Putinin vuosia kasvattama uho ja tuore sota Ukrainassa on kääntänyt kantoja juhlapäivän suhteen. Toki tuota uhoa oli jo ennen Putiniakin mutta hän on sen jatkajana ja eräänlainen synteesi menneen maailman surullisista näytelmistämme. Kyseessä kun on psykososiaalinen ilmiö ja sellaisena Putin ja hänet tuntevat eivät voi sitä oivaltaa. Ilmiö kun ei ole psykologinen. Se on venäläinen ja Putinin kasvuympäristöstä syntynyt. Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinskyn mukaan viime…
Read More

Snellmannin päivän tapahtumat 2022

Snellman tunnetaan Suomessa etenkin valtiomiehenä, taloutemme ja valuutan rakentelijana, kielipolitiikan hoitajana mutta toki hän vaikutti myös monessa muussa yhteydessä. Hän oli poikkeuksellisen monipuolinen lahjakkuus. Wikipedia lainaten : Snellman toimi porvarissäädyn edustajana vuoden 1861 Tammikuun valiokunnassa. Hänet nimitettiin senaattoriksi vuonna 1863. Hän toimi valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä ja vastasi kansallisesta budjetista. Hän kohtasi tehtävässä huomattavia vaikeuksia, sillä tuolloin oli useita katovuosia. Eräs merkittävistä saavutuksista oli Suomen taloudelle merkittävän rautatieyhteyden valmistuminen Pietariin. Poliittis-taloudellisesti Snellmanin merkittävin saavutus oli radikaalin rahauudistuksen…
Read More

Kestävä kehitys ja integroitu tutkimus

Kestävä kehitys ja integroitu tutkimus Suoman maataloustieteellinen seura julkaisi runsas pari vuosikymmentä (1998) sitten tutkimuksistamme, jotka koskivat luontoyrittäjyyttämme. MTT täytti silloin sata vuotta. Tänään mediat kertoivat Suomesta lähdeveden tuottajana. Siitä kun oli syntynyt riita, jota nyt käsitellään käräjillä. Siinä ei ole mitään uutta eikä tutkimuksellisesti edes mielenkiintoista. Toisin on Venäjän ja Ukrainan sodan tulkinnassa. Miten tulkita Venäjän ja Ukrainan luonnonvaroja ja niiden käyttöä jatkossa. Luontoyrittäjyys tarjoaa toki Suomelle valtavan mahdollisuuden, johon on syytä tarttua alan…
Read More

Venäjän suuren voiton päivä – Eurooppa päivä

09.05.2022 Tämä päivä on vaihtoehtoisesti joko Eurooppa-päivä tai sitten juhlimme venäläisten tapaan suurta voittoa lähinnä Saksasta. Tosin tänään juhlintaa häiritsee sota Ukrainassa ja Putin joutuu asemoimaan itsensä eurooppalaiseen todellisuuteen rinnan menneitä muistellen. Samaan aikaan kirjani teesi – antiteesi – synteesi / mytomania – eskapismi ja putinismi tuli ulos kustantamostani Saksassa. Mytomanian me muistamme sairaalloisesta valehtelusta ja eskapismissa pyrimme pakenemaan julmaa totuutta. Sen sijaan feodalismi ja kapitalismi ovat meille jo unohtuneet, mutta niitä tahtoo olla myös…
Read More

Äitienpäivänä – Kadonneen äidin jäljillä

Kun alat kirjoittaa äidistä, josta sinulla on enää vain muistot, olet ikään kuin kadonnen pyhän jäljillä. Liikut vesillä, jotka tuovat mieleen joko Nietzschen julistuksen kuolleesta Jumalasta, joka jätti meille perinnöksi geeninsä ja rintamaitonsa, lapsuuden opit, joissa riittää setvimistä. Olettaen että muistutat uskontotieteilijää luonteeltasi ja sinulla on Georges Bataillen lahjat tarkkailla tyhjää taivasta sekä kyky kirjoittaa rajusti ja samalla runollisesti. Eikä kaikki tämäkään vielä riitä. Sinulla on oltava myös Hegelin kyvyt ja kyky luennoida ihmiskäsityksen perusteista,…
Read More

Onko mitää hyvää 2020-luvun alussa?

Onko mitään hyvää 2020-luvun alussa? ”Suomalaisten Nato-kanta on pakon edessä muuttunut, perusasenne Venäjään ja varsinkaan venäläisiin ei välttämättä ole. Jatkossakin suomalaiset haluaisivat pitää naapurimaahansa niin toimivia suhteita kuin mahdollista, nyt vain uusista lähtökohdista Naton jäsenenä” kirjoittaa Helsingin Sanomat (7.5) pääkirjoituksensa viimeisessä kappaleessa, otsikoituna ”Venäjä kaivaa kuoppaa”. ”Kauna on tärkeä käsite venäläisen yhteiskunnan ymmärtämisessä: se viittaa näyttämisen haluun ja tarpeeseen maksaa kalavelat aiemmasta alentuvasta kohtelusta. Neuvostoliiton hajoamiseen liittyvä kauna on niin sanotun putinilaisen patriotismin perusta”, kirjoittaa…
Read More

Luonto parantajana

Luonto parantajana Kirjoitin eilen pohtien elämääni opettajana ja vertaillen sitä yliopisto-opettajan työnä vastaavaan ammattiin kouluttaen pieniä lapsia. Varmaan löytyy eroja mutta yhtä kaikki, molemmissa työssä kohtaat tieteen ja luonnon. Olemme osa luontoa ja oma opiskelunikin käynnistyi yliopistossa luonnontieteissä. Vasta myöhemmin sieltä valmistuttuani olin valmis syventämään oppimaani ihmistieteisiinkin. Varmistaen kuitenkin ennen sitä vanhemman lehtorin pätevyyden suomalaiseen lukioon. Yliopisto ei edellytä opettajiltaan vastaavia opintoja ja pidän sitä puutteena. Hyvä tutkija ei välttämättä ole loistava ja ammattinsa osaava…
Read More