Domestikaatiokeskus

Mediayhteiskunnan synty ja reaaliaikainen internet muutti tapamme käsitellä paikkaa ja aikaa rinnakkain. Tähän muutokseen liittyi lisäksi ihmispopulaation valtaisa kasvu juuri omana aikanamme sekä tieteellisen maailmankuvan yleistyminen. Kun vielä keskiajalla meitä oli vain prosentin verran nykyväestöstämme, aika tuntui silloin pysähtyneen vuosisadoiksi. Vastaavasti 1900-luvun alussa, sen iloisella ja vallattomalla 1920-luvulla, meitä oli jo runsas kymmenkertainen määrä ja tänään siis ensi kuussa 7000 miljoonaa maataloustuotannon kuluttajaa. Valtaosa meistä syö liki pelkästään bataattia, kassavaa, perunaa, durraa ja hirssiä. Suurten…
Read More

Muuttuva huumori

Nörttikulttuuri ja internet muutti huumorin siinä missä talouden, politiikan, tapamme ymmärtää ja käsitellä ympäröivää informaatiotulvaa. Pureva satiiri ja iva lisääntyivät samalla kun katkera ironia etenkin itseironiana alkoi vähetä. Ironia ei oikein toimi verkottuvissa nettiyhteisöissä. Etenkin kantaa ottava ja kritisoiva, hienovarainen satiiri lähellä parodiaa, alkoi saada osaa sosiaalisen median kehittyessä. Sen kohteita olivat tyypillisesti poliittiset, sosiaaliset ja moraaliset tarkoitusperät. Satiirin kulta-aikaa Kirjoitettu parodia, jossa satiiri ei loukkaa lukijoitaan, edellyttää kokenutta kirjoittajaa. Suomessa alan osaajia on ollut…
Read More

Hamsteri

Pidän kirpputoreista, antikvariaateista, kierrän museoita. Osa meistä ihmisistä on hamstereita. Kirjailija Veikko Huovinen ihastui aiheesta ja kirjoitti kirjan taipumuksestamme hamstrata varastoja kaiken varalta, jos vaikka lama yllättäisi. Nyt sellainen ei varmaan yllätä vaan tulee odotetusti ja hyvin valmistellen. Kansakunnat ovat sitä valmistelleet suurin joukoin tolkuttomalla velanotolla ja eläen yli varojensa. Jo orastavaan nousuun pääsyt talous kääntyy uuteen lamaan ja sen luonteesta ei kukaan ole oikein varma. Kukaan ei näytä tietävän, mitä kello nyt käy, tai…
Read More

Daegun kisojen muistolle

Suomalaisten menestys yleisurheilun MM-kisoissa oli odotettua parempi. Väkilukumme on tänään suhteessa maapallon väkilukuun pienempi kuin koskaan sinä aikana, jolloin urheilua on maassamme harrastettu, reilusti alle promillen. Jos jaossa olisi yli tuhat mitalia, siitä kuuluisi yksi meille. Nyt ei kuitenkaan ollut kuin kymmenesosa, jolloin yhden mitalin osuminen Pohjolaan, norjalaiselle keihäänheittäjälle, johtui vain lajin vähäisestä harrastajamäärästä. Ei toki urheilijoittemme lahjoista tai kansakuntien eriomaisuudesta, saati sisukkaan ja ahkeran kansakunnan stereotyypistä. Suomi ei ole keihäänheittäjäkansaa muuten kuin kehnona pilana.…
Read More

Kieli poskella ja solmussa

Elämme pian uutta aitouden ja autenttisuuden aikaa. Tekotaiteellinen ja postmoderni kokeilu ei kelpaa, on osattava ja laatukriteerit ratkaisee uusi media, kansalaismedian ankarat kriteerit. Globaalisti menestyvät kirjailijat, jotka tuottavat monimutkaista, älykästä ja ovelaa, hyvin kirjoitettua omasta ajasta, joka on myös tunnettava ja peilattava oikein menneisyyteen. Elämän aitouden aika kritisoi markkinavoimien armoilla elävää kulttuuria ja taloutta sekä vaatii leikittelyn sijasta huolellista ja kiinnostavaa, kirjoittaa Edward Doxil Aki Petteri Lehtisen tulkintana (HS 2.8). Autenttinen uusi yhteiskuntamalli Matti Apunen…
Read More

Citius, altius, fortius

Nordea sanoo irti satoja työntekijöitään Suomessa, yhteensä 500-650 työntekijää. Kaikkiaan ruotsalaiskonsernissa työskentelee 34 000 ihmistä, joista 8500 Suomessa. Pankki on tahkonnut hyvää tulosta, ja irtisanomiset kiitoksena työstä on kohtuutonta, kertovat mediat ja STTK. Pankki puolustautuu valmistautumisellaan uusiin haasteisiin nyt, kun tilanne on vielä tuloksellinen, ja niihin voidaan vastata etuajassa. Oikeammin kyseessä ovat järjestelyt, jotka takaavat pankin kyvyn menestyä myös silloin, kun EU:n talous alkaa ravistella välimereisistä valtioista kohti Saksan ja Ranskan pankkimaailmaa. Nordea halutaan pitää…
Read More

Kenia, Kenia, Kenia – draama, tragedia, komedia

Moni seurasi  suorana lähetyksenä, kun kenialaiset naiset voittivat kaikki mitalit yleisurheilun MM-kisojen avausmatkoilla naisten maratonilla ja 10 000 metrin juoksussa. Afrikalle juoksijat ovat kansallisena, nationalistisena ilmiönä sama, kuin Suomelle omat miesjuoksijamme itsenäistymisemme alkuvuosina. Nationalismin ohella urheilu on keino sosiaaliseen nousuun, ja etenkin nyt naisten aseman  pohdintaan kehitysmaissa urheilun keinoin. Etelä-Koreassa käytävät kisat ovat Kenian naisten menestyksen kautta nostamassa esille sellaista yhteiskunnallista epäkohtaa, jossa patriarkaalinen maailma ja sen kansalliset tunnukset, patriotismi, on saamassa matriarkaalisen alun Daequen…
Read More

Oma maali

Toimittajat ovat palanneet lomiltaan ja neljäs valtiomahti kertoo, mitä on tapahtunut ja miksi. Ensiksi Helsingin Sanomien mukaan populismia vastaan ei voi taistella sen omin välinen, populismilla (HS 25.8). Toiseksi vaihtoehdot ovat nyt vähissä ja medioitten syyttely siitä on turhaa. Ne tekivät vain työtään ja soittelivat ympäri Eurooppaa ottaen selvää, mitä muualla Suomen sopimista takuista ajatellaan. Se kun on median työtä, ei toki palata aikaan, jolloin Kekkonen varoitteli rikkomasta lasitalon ikkunoita. Tätä samaa välinettä käyttivät silloin…
Read More

Karmea tilanne

Otsikko on kokoomuksen Pertti Salolaisen kommentista medioille. Hän oli Esko Ahon hallituksessa kokemassa myös Neuvostoliiton hajoamisen ja 1990-luvun laman. Suomen ja Kreikan keskenään sopima lainatakuu sai odotetun vastaanoton ensin luottoluokittajalta ja sitten unionin jäsenmailta, erityisesti Saksasta. Tilanne on kansallisesti karmea ja kuvaa hankkeen vetäjiltä poikkeuksellista kyvyttömyyttä muistaa Paasikiven oppeja. Maantieteelle ja geopolitiikalle me emme voi mitään. Perussuomalaisten (Finns) pelko Suomalaisten ongelma käynnistyi ennen kevään vaaleja, jolloin vasemmisto joutui antamaan sellaisia lupauksia, joiden taustalla oli perussuomalaisten…
Read More

Europondit tulevat – oletko valmis

Euroopan ongelmat ja maailman velanotto tuo Eurooppaan europondit. Moni epäilee niiden rankaisevan sellaisia maita ja kansoja, joilla velanotto on kurissa ja holtiton elämä hoidossa, luokituslaitokset näyttävät kolmea A -kirjainta. Tällaisia luokkansa priimuksia ovat vaikkapa Saksa ja Suomi. Näiden saama korkohyöty ajan oloon katoaisi ja tasoittuisi hulttiomaiden velanottoon. Kärkimaat jatkaisivat taloutensa kunnostusta ja kurinpitoa, hulttiot ja hunsvotit eläisivät näiden siivellä, kuten aina on ollut ja tulee olemaan. Oli malli sitten mikä tahansa ja mukana enemmän kuin…
Read More