Uncategorized

    Yhteiskuntaamme leimaa teknologian ihannointi. Kun suuronnettomuus etenee Japanissa päivä päivältä yhä synkemmäksi, asiantuntijat vakuuttavat japanilaisen yhteiskunnan suurta osaamista ja valmistautumista, sen teknistä insinööritaitoa. Teknologiaan ja sen hallintaan liittyy Japanissa mielestämme, suomalaisia medioita seuraten, kehityksen edellytys ja vääjäämätön voittokulku. Se on itseisarvo kansakunnan maailmankuvana. Onnettomuus voi olla jopa siinä edellytys Koben onnettomuuden tapaan lisätä talouden kasvua. 1930-luvun ihanteet Tämä sama piirre oli havaittavissa Suomen kohdalla jo 1930-luvulla, jolloin ihannoimme medioissamme ihmisen kykyä ottaa niskalenkki…

  Kun Japanin dramaattinen luonnonkatastrofi käynnistyi ja kohdistui korkean teknologian alueelle, ensimmäisenä mieleen tuli vahinkojen osuminen sellaisiin arkoihin laitoksiin, joiden kohdalla maanjäristyksestä alkanut ja tsunamina jatkunut luonnonkatastrofi muuttuisi myöhemmin entistäkin vakavammaksi ydinvoimalaonnettomuudeksi. Toki näitä riskejä olisi voinut olla myös muita, mutta vanhoja ja turvallisuudeltaan laiminlyötyjä ydinvoimalaitoksia Japanissa tiedettiin olevan useita ja seismisesti varallisilla alueilla. Vanhenevan yhteiskunnan painajainen Pahin tapahtui, ja samaan aikaan kun pelastushenkilökunta taistelee minuuteista saadakseen uhreja ylös raunioista ja veden valtaamilta alueilta, päähuomio…

  Japanin maanjäristys tuo mieleen Chilen ja Haitin maanjäristykset, tsunami puolestaan Intian valtameressä Sumatran länsirannikolla 26. joulukuuta 2004 tapahtuneen vedenalaisen maanjäristyksen, jonka voimakkuus oli liki samaa suuruusluokkaa kuin nyt Sendain edustalla tapahtunut mannerlaattojen liike Japanin ja Tokion välittömässä läheisyydessä. Tuolloin myös suomalaiset kokivat yhden suurimmista suuronnettomuuksistaan. Kuolleiden joukossa oli kaikkiaan 179 suomalaista turistia. Korkean teknologian tsunami Kun näitä kahta onnettomuutta verrataan keskenään, medioitten huomio näyttäisi kiinnittyvän erityisesti yhteen seikkaan. Japani on yksi maailman korkeimmin teollistunut…

  Pääministeri Mari Kiviniemi loukkasi syvästi edustajiamme todettuaan kuinka nämä, tivatessaan suomalaista neuvottelustrategiaa, ovat samalla epäisänmaallisia. Sellainen on verinen loukkaus, kun kyseessä on kansanedustuslaitos ja sen edusmiehet ja naiset. Kukaan heistä ei ole epäisänmaallinen. Näin me ainakin oletamme. Heillä on tietoa, taitoa ja ennen kaikkea suuri sydän kansakuntansa kaapin päälle kohotettuina edunvalvojinamme.   Piru on yksityiskohdissa Kun pohjanmaalainen maanviljelysneuvoksen tytär kohtasi niin ikään pohjanmaalaisen demarikansanedustajan tyttären televisiokameroiden edessä, kehon kieli kertoi miten Kiviniemen oli mahdoton…

  Stereotyyppi on voimakas yleistys, usein vähän kankea tapa kertoa mutkikas asia helpommin ymmärrettävällä tavalla. Kun ilmiöitä ja olentoja, kansoja ihmisryhmineen yleistetään, syntyy helposti ennakkoluuloja, stereotypioita tyyliin tyhmä blondi, ruotsalainen homo, vilkas karjalainen, kiero savolainen, hidas hämäläinen jne. Vielä 1970-luvulla jopa maantiedon oppikirjoissa oli ikäviä stereotypioita ja leimallisesti rasistisia kansojen kuvauksia. Puolueisiin ja politiikkaan nämä tulivat etenkin median yleistysten ja pilakuvien kautta poliittisen lehdistön toimesta. Lopulta niistä tuli loukkaavia ja nykyisin sopimattomia muuten kuin viihteen…

  Arctic Babylon 2011 kertoo ihmisistä, yhteiskunnasta ja kansakunnista, jotka ovat alkaneet taantua. Nyt tuo taantuma on edennyt 1970 -luvulle ja jatkuu yhä syvemmälle kevään ja vuoden edetessä kohti sen suuria tapahtumia. Olen pannut merkille, kuinka näitä samoja havaintoja tekevät nyt muutkin kuin mihin päädyin vuonna 2006 kirjan julkaistessani. Sitä kutsutaan imitoinniksi. Ihminen oppii imitoinnin kautta ja plagioiden muiden kertomuksia. Suuressa kertomuksessa on aineksia moneen pieneen kertomukseen.   Traumat ja pettymykset Taantuman takana on usein…

  Tämä päivä on Kalevalan päivä ja suomalaisuuden juhlaa, Lönnrotin päivä ja samalla Timon päivä. Onnea sankareille. En kirjoita nyt Lönnrotista enkä Kalevalasta, olen sen tehnyt jo useamman kerran aiemmin ja riskinä on tulla liitetyksi Timo samalla Soiniin ja perussuomalaisten ohjelmaan, jossa kalevalainen perinne ja suomalaisuus ovat erityisen vahvasti esillä. Se näyttää ärsyttävän niitä suomalasia, jotka eivät ole suomalaisia muuten kuin viran puolesta ja puolueen määräyksestä, takavuosien tavasta tehdä kalevalaista mytologiaa osana omaa narsismia. Sellaisessa…

  Nokia ohitti ja ylitti sadan vuoden aikana huikeita virstanpylväitä ja teki samalla myös kauheita virheitä. Vuonna 1885 Nokia Aktiebolak ja Fredrik Idestam perusti Nokiavirran varteen puuhiomon kuten Axel Wilhelm Wahren aikanaan oman yrityksensä tammelalaisen kosken varrelle Loimijoen yläjuoksulla ja syntyi Forssan kaupunki. Yhtiö Nokialla meni liki konkurssiin 1900-luvun alun melskeissä ja sen osti Suomen Gummitehdas vuonna 1918. Itsenäisen valtion talous oli hauraalla pohjalla ja sosiaaliset rakenteet rikkonaiset. Tuolloin syntyi vielä nytkin tunnettu tuotemerkki, Nokian saappaat ja renkaat, kumikengät…

  “Julistamme pyhän marssin. Kutsumme miljoonia autiomaasta puhdistamaan Libyan talo talolta. Olen taistelija, kapinallinen teltasta ja kuolen marttyyrinä. En ole määrännyt yhtään luotia ammuttavaksi. Kun sen teen, kaikki palaa. Kaikki te, jotka rakastatte Muhammar Gaddafia, tulkaa kaduille ja turvatkaa ne. Älkää pelätkö. Haluatteko Yhdysvaltain valloittavan maanne kuten Afganistanin ja Irakin?” Historiaan jäävät kuvat Nämä lauseet moni näki televisiostaan eilen ja Helsingin Sanomat (23.2) oli tallentanut niistä parhaita paloja. Ne lauseet jäävät historiaan ja painuvat mieleemme…

  Wikileaksin paljastukset toivat median lähemmäs tutkijan arkea. Kun aineistoja käydään läpi, historian tai yhteiskuntatieteilijän kriittisyydellä, ne on asetettava omaan aikaansa ja samalla ymmärrettävä kuinka vaikkapa Yhdysvallat tai Venäjä värittävät tai painottavat saamansa tiedon heille sopivalla tavalla. Se vaatii tutkijalta kriittisyyttä ja kykyä lukea viesti muunakin kuin vain tapana rakentaa omaan aikaamme sopivaa viihteellistä mediatäytettä vanhasta uutismateriaalista. Uusi totuus on aina kipeä asia Vanha tieto uudesta näkökulmasta, ja uusin paljastuksin, loukkaa jo kerran kerrotun totuuden…