Uncategorized

Vanha mutta konservatiivisella tavalla uudistavaToimittaja Petri Ojanen (FL 14.9) on sukulaissielu Helsingin Sanomain päätoimittaja Reetta Meriläiselle. Molemmat hakevat uutisensa otsikoiden takaa ja ovat samalla vakavan asiansa huumorilla höystäviä. Kun Ojanen puhuu ruokahygieniasta, hysteerisistä peloistamme ja tavastamme kohdata todelliset myrkyt, kuten kofeiinin ja etanoli, kuin taivaan lahjana, Meriläinen iskee toivonsa vanhenevan kurttuisen Suomen iloisempaan ilmeeseen. (HS 13.9)Peruspelot taustallaNiin sienten ja ympäristön myrkyissä kuin vanhenemisessa ihmisen kuolevaisuus on peruspelkomme tärkein luomakuntaan asemoiva ilmiö. Oman kuolevaisuutensa oivaltamisesta saattaa…

Perhosten matkassa kohti etelääOrigamitieteellä tarkoitetaan paperin taittelua tulkiten mutkikkaita laskoksia laskentaohjelmilla ja geometrisina pintoina. MIT-yliopiston nuori professori Erik Demaine tekee sitä lystikseen ja myös osana taidettaan.Jonain päivänä meille niin arvokas kännykkä voidaan taitella tämän teknologian avulla vaikkapa kahvikupiksi, hän ilveilee ja on samalla tosissaan (HS 8.9).Älypaperista ja vaatteista on puhuttu jo kauan. Kun ihminen joutuu ongelmiin, suuret ikäluokat eivät eläköityessään saa enää apua pieniltä ikäluokilta terveytensä hoitoon, apuun tulee tekniikka. Näin joko paperi tai vaate…

Silkkitieltä OlvitielleMatka silkkitietä Afganistanissa Kabulista pohjoiseen on maan ainut henkireikä nykyisin. Tämän "talebantien" pituus on täsmälleen sama kuin matka Forssasta Iisalmeen.Iisalmessa syntyneenä ajan usein tuon tien käyttäen reittinä lyhintä mahdollista ja maaseutualueiden halki kulkevaa kaunista tiestöä Hämeenlinnan kautta Padasjoelle ja sieltä mutkittelevaa reittiä Päijänteen länsipuolitse Kuhmoisten kautta Jämsään, jossa forssalaiselle melkoisen vieras suunta matkata onkin jo liki puolivälissä. Forssa on suuntautunut itään ja länteen, eniten toki etelään ja Helsinkiin mutta ei juurikaan pohjoiseen. Matka Jyväskylän…

Jos avaat Afganistanista kertovat sivut googlaten petyt. Se on täynnä nimiä, vuosia, vuosilukuja. Sellaista sillisalaattia ei jaksa jäsentää edes karttaan katsomalla tai historian ja maantieteen tohtorin arvoilla. Afganistanin kuvaaminen historiallisena tai maantieteellisenä alueena ei oikein tahdo onnistua uhraamatta siihen tuhansia sivuja. Niin monikulttuurinen ja sotaisa on sen geopoliittinen asema.Korkealla Himalajan huippuja hakienHelsingin sanoman toimittaja teki matkan Kabulista pohjoiseen kohti Uzbekistanin rajaa. Matka on 480 kilometriä ja kuoppaista kuten tie Forssasta Helsinkiin. Matka kulkee välillä nimekkään…

Luovuuden ja innovaatioiden tutkija Jussi T. Koski työskentelee omassa yrityksessään professorivuosiensa jälkeen. Hän on kirjoittanut Helsingin Sanomiin (10.8) lomilta palaaville ohjeita selviytyä hillitsemällä arkiähkyään.Ohjeita toimittaja Merja Ojansivu on löytänyt Koskelta yhteensä kymmenen ja ne käyvät myös muuhun elämän arkeen ja sen luovuuteen. Olen ne seuraavassa luetellut ja tehnyt samalla käännöksen, joka oli ikään kuin Sven Dufvan tapa toimia silloin, kun käsky kävi kääntyä rivissä tuon ajan luovuusohjaajan toimesta äkseeraamalla Ruotsin armeijan suomalaisia sotilaita. Sven teki…

Lihavat vuodet takanaVuotuinen valtion tulo- ja menoarvion laadinta on jokasyksyinen näytelmä, jossa toistuvat samat kuviot. Taloustaantuman aikana tulot tahtovat jäädä menoja vähäisemmiksi ja keskustelu siirtyy lainanottoon. Budjettia ohjaa vanha runko, johon se mitoitetaan eikä siinä mikään muutu järin merkittävästi. Budjetin laativat samat valtiovarainministeriön virkamiehet.Helsingin Sanomat esittelee valtion ensi vuoden menojen sovittamisen tuloihin poikkeuksellisen edustavalla grafiikalla (HS 28.7). Tähän on uhrattu lehdestä kokonainen aukeama ja käytetty Petri Salmenin oivallista pallografiikkaa. Tässä pallojen pinta-ala kuvaa sekä tulojen…

Päivän printtimediaMonen suomalaisen päivä alkaa lehden selaamisella. Olettaen että kuuluu siihen ikäluokkaan, jolle vielä tulee printtimediaa ja se on selattava läpi ennen päivän käynnistymistä. Se on samalla melkoinen etuoikeus eikä sitä pidä laiminlyödä.Omalla kohdallani se alkaa paikallisella lehdellä ja etenee kohti maakunnallista ja valtakunnallista mediaa sekä viikonlopun lähestyessä pakollisia viikkolehtiä ja myöhemmin iltalehtiä. Vasta tämän jälkeen on mahdollisuus seurata uusmediaa, sähköistä Internet tuotantoa ja osallistua siihen itse. Perinteinen printtimedia ei sellaista sallinut takavuosina eikä salli…

Monipuolista, pientä ja rikasta, diversiteettiä“Niityt ja kedot kasvavat umpeen, hiekkarannat ja dyynit kuluvat ja villiintyvät, purot ja lähteiköt häviävät, jalopuulehdot kuusettuvat, suoluonto harvinaistuu, Itämeri rehevöityy, ja tunturiluonto muuttuu” aloittaa Helsingin Sanomat (13.7) pääkirjoituksensa Suomen luonnon köyhtymisestä ja maiseman yksipuolistumisesta.Toimitimme tutkijakollega Anja Yli-Viikarin kanssa vuonna 1997 maaseudun kulttuurimaisemaa käsittelevän kirjan, jossa eri alojen asiantuntijat kantavat huolta maatalouden biodiversiteetin ja maaseudun kulttuurimaiseman köyhtymisestä. Suurin huoli kohdistui tuolloin viljelytapoihin, tehotuotantoon ja maatalouspolitiikan siihen suuntaan, jossa myös ympäristötuet olivat…

Näyttelijä Harri Tirkkosen poika repii päreiksi isänsä tänään radiossa. Moni muistaa televisiosta tutun Tirkkosen televisioelokuvasta “Onnellinen mies”, jossa hän näytteli siltainsinööriä. Siltainsinööri pani kunnan asiat uusiksi ja otti pienen maalaiskunnan hoitoonsa, rakensi talon kahdelle vaimolleen ja eli sen jälkeen onnellisen miehen elämää.Oikeasti Tirkkosen taival näyttäisi olleen vaikeasti luonnevikaisen ja itsekeskeisen juopon elämää oman lapsen kuvaamana. Poika kuvaa sen viiltävästi ja Gothea mukaillen. Hän antaa näyttelijälle anteeksi kaikki ihmisen virheet mutta ihmiselle hän ei suo anteeksi…

Olin 23 -vuotias nuori maisteri laatiessani Ylikiimingin kunnalle maan ensimmäisen kuntasuunnitelman. Se piti sisällään myös maankäytön suunnittelun talous- ja toimintasuunnitelmien ohella, liki 500 sivua tekstiä kunnan talouden taustaksi perusselvityksineen.Kunta oli Suomen köyhin. Sovimme ettei palveluista karsita ja toimeentuloa korjataan tehostamalla luonnonvarojen käyttöä. Suot kuivattiin tulevan Oulun turvevoimalan tarpeisiin ennen muiden heräämistä, kaavoitimme maita oululaisten tervaporvareitten asua kauempanakin Kiiminkijokivarressa, varauduimme verkostotalouteen, käynnistimme kylätoiminnan ja aloimme uskoa positiiviseen kasvuun.Kunnassa oli parikymmentä kylää kouluineen ja pinta-ala hyvinkin Lounais-Hämettä…