Uncategorized

..saa kaikki saatavat jokainen...Kolmas linja on käsite jossa moderni yhteiskunta otti 1900-luvun puolivälin jälkeen irtiottoa markkinaliberalismista ja perinteisestä sosialidemokratiasta. Myöhemmin kolmannen tien toi tunnetuksi englantilainen yhteiskuntatieteilijä Anthony Gidden. Maalaisliitto käytti vaalipropagandassaan tätä “kolmatta tietä” heti sotien jälkeen ja Kekkonen julisti oman teollistamisreforminsa samaan aikaan. Syntyi Pohjois-Suomen raskaan teollisuuden rakenteet Ouluun, Tornioon, Kemiin ja Raaheen sekä Kemijoki yhtiö jatkamaan puutavarayhtiöiden omistaman Pohjolan Voiman aloittamaa koskien rakentamista.Kolmannen tien evakotSyntyivät Lokan ja Porttipahdan altaat sekä koskisodat Kuusamossa. Samalla…

Tutkijat Lehtola ja Sutela (HS 12.1) puuttuvat kiintoisaan aiheeseen huomatessaan kuinka valtion tuottavuusohjelman nimellä kulkeva projekti on pilannut työilmapiirin tuhansilta todella pitkälle koulutetuilta ihmisiltä valtiosektorin työntekijöinä.Valtiosektorilta on tarkoitus vähentää liki 15 000 työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Käytännössä tämä näkyy jo nyt kiristyneenä ilmapiirinä ja kilpailuna, työmäärän tolkuttomana lisääntymisenä. Työtä koskevat muutokset tulevat yllättäen eikä niihin kyetä vaikuttamaan. Aikamme ilmiöt, yksilökeskeisyys ja joustavuus sopii tiettyihin töihin, mutta sitten on niitä joissa potilaan leikkaaminen tai oppilaan kouluttaminen,…

Uutiset syntyvät harvoin myönteisistä ja positiivisista asioista. Niinpä kun elämme nyt uusmediassa itsekin sitä koko ajan tuottaen, törmäämme koko ajan tähän negaatioon. Se on kääntöpuoli positiolle, myönteiselle suhtautumiselle elämään.Positiivisten ajatusten yliopistoTakavuosina opiskelimme Oulussa positiivista ajattelua yliopistossa. Kielsimme kaikki negatiiviset ja kielteiset ilmaisut ja käsitteet. Jopa mutta -sana oli jyrkästi kielletty. Se kun toi mieleen tavan ensin kiitellä ja hyväksyä, mutta sitten ottaa kaikki takaisin kuulijan korvien punoittaessa heti tuon sanan kuultuaan. Sadistinen luonne rakastaa tällaisia…

Media, kansalaisuus ja vallan piiritVuoden vaihtuessa on ollut tapana jakaa vuoden saavutuksista palkintoja. Itse olen jakanut blogissani vuoden lopussa mediapalkinnot.Vuoden aikana Suomessa on käyty runsaasti keskustelua mediasta. Sen kärkenä ovat olleet usein yksittäiset tapahtumat ja se on suuntautunut median tapaan käyttää valtaa. Keskustelussa mukana on ollut median näkyvyyden lisääntyminen kaikilla elämän osa-alueilla. Käytämme median seurantaan aikaa parista tunnista kokonaiseen työpäivään kansakunnasta riippuen. Media on nyt toimintamme keskiössä etenkin innovaatioprosessien kuvauksessa ja laman kuvaus ( finanssikriisin…

Joulurauhan julistuksen aikaaSuomen Kuvalehti kertoo kansisivullaan otsikolla ”Kuuleeko kukaan?” kuinka kirkko kelpaa juhlapaikaksi häihin ja hautajaisiin, mutta sen oppi kiinnostaa yhä harvempia. Tekstiä tukee krusifiksi, jossa puinen Jeesus on lahonnut ja runneltu torsoksi.Joulu on hiljentymisen aikaa ja kirkossa käyvät myös ne, joille se on lähinnä harras tapa ja juhlaperinne. Timo Ryhänen ja Kirsi Hiilamo kirjoittavat Helsingin Sanomissa (HS 19.12) kuinka myös juhlilta odotetaan jotain kristillistä sisältöä. Maallistuminen ei ole jatkunut samalla tavalla kuin odotettiin 1960-…

Kollektiiviseen itsekritiikkiinKustantaja Pekka Mäkelä valmistelee väitöskirjaansa uudesta kulutusteoriasta. Siinä hän paneutuu vaihtoehtoiseen kasvupolitiikkaan. Nykyinen meno kun tahtoo tulla aivan liian korkeaksi luonnon kestävyydelle, ihmiselle itselleen ja hänen ihmissuhteilleen, yhteisöille ja työnteon motiiville.Mitä sitten on tapahtumassa?Luokittelisin ongelmat kolmeen koriin.Ensimmäiseen näyttävät kasautuvan ekologiset ongelmat, joista otamme esille aina yhden kerrallaan ja nykyisin ilmastomuutoksen. Samalla jätämme muut ongelmat käsittelemättä ja ekologinen ajattelumme harhautuu pienten asiain politiikaksi. Puhumme muutamasta harvasta tapauksesta ja alamme “säästää” ajattelematta onko sillä merkitystä varsinaisessa…

Haavoitettu enkeliRauhan nobelisti Martti Ahtisaari kertoo kuinka EU:sta ei lopulta tule mitään, jos maat eivät ole keskustelleet menneisyydestään. Serbian olisi kyettävä elämään menneisyytensä kanssa ja tunnustettava, että jotain meni pahasti vikaan sen suhteessa Kosovoon, kertoo presidentti Ahtisaari (HS 10.12).Ahtisaaren mukaan Eurooppalaisista valtioista vain Saksa on uskaltanut tehdä tiliä menneisyytensä kanssa. Kirjailijoista Berhard Schlink kirjoitti jymymenestyksenä ("Lukija") jälkeen toisen natsiaikaan palaavan romaanin ”Kotiinpaluu”. Uudessa tarinassa seurataan ikään kuin Homeroksen Odysseuksen vaiheita. Edellinen oli dekkari nuoren miehen…

Siunatusta hulluudesta kohti kirottua hulluuttaHelsingin Sanomat kuvaa kahta hyvin erilaisen tuloksen antamaa tutkimusta tänään 8.12.2008. Edellisen mukaan suomalaiset metropoliasukkaat ovat onnellisia ja onnen takana ovat pienet asiat. Oikeastaan tuon tutkimuksen mukaan koko maa on täynnä onnellisia ihmisiä. Elämme siis onnelassa ja pulinat pois. Kun media ja Helsingin Sanomat tietää kertoa blogaajan on vaiettava.Erityisen onnellisia olemme kiireettömään aikaan oman perheen kanssa olettaen, että sellainen perhe on olemassa ja vielä kasassa ja sille aikaa. Olemme onnellisia, jos…

Hyvää itsenäisyyspäivääBlogit ovat aiheuttaneet Helsingin Sanomien mielipidesivulla melkoisen kirjoitustulvan. Sen käynnisti James O´Connor (HS2.12) kritisoimalla blogaamista ja erityisesti Jussi Halla-ahon bolgaamista. Hän piti tätä oikotienä eduskuntaan (HS 4.11. ja HS 12.11) ja siten myös kielteisenä etenkin ko. henkilön osalta. Häntä huoletti nettipäiväkirjojen suosio.Sodassa vapaaksi taisteltu mielipideNettipäiväkirja tai blogi on aina mielipide silloinkin kun se on asiasisällöltään vankka ja argumentoitu, täynnä dokumentteja. Mielipiteistä ei pidä olla demokratiassa huolissaan, päinvastoin. Silloin kun niitä ei ole, ne esitetään…

SeutukuntaneuvostoLounais-Hämeen kunnat siirsivät Paras-hankkeen hoitamatta jääneet tehtävät uuden valtuustokauden alkaessa takaisin vanhalle tutulle seutukuntaneuvostolleen. Mikä tällainen neuvosto sitten oikein on?. Mitä se tekee tai oikeammin mitä se ei voi tehdä.Tyhjästä yhteistyöfoorumista liikkeelleOlin 1990-luvun alussa tehostamassa Pohjois-Karjalan kuntien yhteistyötä verkostomallein ja silloin heillä oli käytettävissä juuri näitä seutukuntaneuvostoja. Hieman toisistaan poikkeavina niitä löytyi tuolloin ympäri Suomea ja niiden tehtävänä oli lähinnä koota seutukunnan yhteisiksi koettuja asioita määräajoin ja toimia silloin eräänlaisen yhteistyöfoorumin viralliseksi katsottuina koordinoijina. Nämä…