Uncategorized

Tekoaltaan varjossa – Kollaja kestää Heti Kemijoen Vuotoksen altaan jälkeen nousi odotetusti keskustelu Iijoen Kollajasta ja samalla Siuruan altaasta. Vuotosta ajaa Kemijokiyhtiö ja Kollajaa Pohjolan Voima. Vesivoima ja säätöenergia ovat yhteydessä ydinvoimaan ja pohjoisen voimalaitokset kaipaavat lisää säännöstelytilavuutta. Aihe oli esillä ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa ja tiedettiin ongelmalliseksi. Tätä säännöstelytilavuutta on haettu Pudasjärven Siuruan-Kollajan kylissä alkaen 1950-luvulta, jolloin ensimmäiset tiedot altaasta saapuivat Iijoen keskijuoksulle ja Siuruanjoen talouksiin. Suunnitelmaa kehitettiin aina vuoteen 1969, jolloin se…

Maailman ympäristöpäivä Tiistai viides kesäkuuta on nimetty maailman ympäristöpäiväksi. Suomessa maailman ympäristöpäivänä tuotiin esille teemoja, jotka liittyvät läheisesti elintarvikkeisiin. Erityisesti korostettiin kotimaisuutta ja tuotteen alkuperämaan merkitystä. Elintarvikkeiden kohdalla tuotteen alkuperämaa on nykyisin yhä vaikeammin kuluttajan löydettävissä oli tuote melkein mikä tahansa. Globaalit ympäristöteemat ovat luonnollisesti tavalla tai toisella osa ilmastomuutosta. Moni teema jää nyt huomaamatta ja yhdistämme ilmastomuutokseen myös ilmiöitä jotka voivat olla jotain kokonaan muuta syntytavaltaan. Muoti-ilmiö vetää mukanaan niin tutkijat kuin median ja…

Kirja "Webympäristön blogi ja innovaatioprosessit - Webympäristö tutkimuksen ja tiedottamisen haasteena" julkaistu sähköisenä ja löytyy osoittesta www.mtt.fi/met/pdf/met102.pdfKirjassa on 558 sivua ja hieman vajaa 100 kuvaaLopussa on sekä suomen että englanninkieliset tiivistelmätLämmin kiitos kaikille tutkimuksen valmistumista auttaneilleMatti Luostarinen

Pelkät kuntaliitokset eivät maaseutua pelasta Maaseutu on ollut perinteisesti Suomessa joko luonnonvarojen tai koulutetun työvoiman luovuttaja kaupunkien kasvun tarpeisiin. Tämä on ollut mahdollista johtuen työn tuottavuuden huimasta kasvusta. Uusi teknologia vapautti väkeä luonnonvarojen jalostuksen alkupäästä ja siirsi ketjun jalostus ja palvelupäähän kuluttajiksi. Samalla lokaaliset sijaintiehdot kääntyivät päälaelleen ja urbaani kulttuuri syntyi. Omassa maassamme kuljimme tämän matkan miltei paimentolaiskulttuurista agraariin ja teolliseen vaiheeseen ja nykyiseen informaatioyhteiskuntaan runsaassa vuosisadassa. Kollektiivinen muistimme on tämän tallentanut hyvin ja kaukaisempi…

Tulisiko ääniä keskittää? Forssan lehdessä on ollut useitakin kirjoituksia, joissa on paneuduttu oman alueen ja maakunnan ehdokkaiden äänten keskittämiseen. Näin varmaan tapahtuu jokaisessa maakunnassa ja maakunnallinen media on siinä oman alueensa ensimmäinen edunvalvoja. Se on sen ehkä tärkein tehtävä tiedonjaon ohella kilpaillussa mediakentässä. Lounais-Hämeessä ääniä on vaikea saada ”luonnolliselta” vaalipiiriltämme, jos haluamme kehittää vaikkapa Loimijoen vesistöaluetta tai kakkostietä moottoritieksi Helsingistä Satakuntaan ja Poriin. Tämä sama koskee myös laajemman maaseutualueen yhteistyötä Uudenmaan, Satakunnan ja myös Pirkanmaan…

Itämeri innovaatiopolitiikan sisämereksi Suomen ympäristökeskuksen tutkimuspäällikkö Eeva Furman kirjoittaa kuinka ympäristötutkimuksessa ja mm. Itämeren tutkimusohjelmassa monitieteisyys ei ole kansainvälisten arvioijien havaitsemana toteutunut. (HS 11.6.07). Saatu tieto on kyllä tieteellisesti kiitettävää ja se lisää ymmärrystämme luonnonilmiöistä, mutta tiedolla ei ole juurikaan käyttöä päätöksenteossa. Ohjelmat tahtovat jäädä usean eri hankeen tai sektoritutkijan tuottamaksi pirstaleiseksi kokoelmaksi eikä vuorovaikutteista prosessia tahdo syntyä. Saman lehden vierasyliössä Sitran yliasiamies Esko Aho kirjoittaa kuinka Pohjoismaista yhteistyötä tieteen ja teknologian sekä uusien innovaatioiden…

Median puristuksessa elävät poliitikkomme Helsingin Sanomat (20. 2) tietää kertoa kuinka Puolan ja Tsekin johtajat puolustavat USA:n ohjuskilpeä palvellen Euroopan turvallisuutta. Saksassa tämä herättää ärtymystä. USA:n olisi tullut neuvotela EU:n nykyisen puheenjohtajamaan kanssa. Suomen vastaus omana puheenjohtajakautenaan olisi ollut toinen. Oma onnemme että puheenjohtajakautemme on ohi. Vladimir Putin jatkaa Yhdysvaltain rajua ryöpytystä. Uutistoimistojen mukaan USA valmistelee hyökkäystä Iraniin. Se mitä Yhdysvallat maailmalla tekee, heijastuu myös Suomeen. Suomessa vaaleihin mennään sammutetuin lyhdyin. Poliittinen keskustelu käydään puolessatoista…

Sektoritutkimuken ja yliopistojen välinen yhteistyö sekä innovaatioprosessit Pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield käynnisti kiitettävällä tavalla keskustelun sektoritutkimuksen kehittämisestä prof. Yrjö Neuvon mietinnön pohjalta. Tuohon kirjoitukseen sektoritutkimuksen edustajat ovat vastanneet (HS. 7.3). Lisäksi alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä kirjoitti aiheesta (HS 25.2) Samaan aikaan käydään keskustelua yliopistolaitoksen kehittämisestä, jossa käsitteet liittyvät lähelle huippuosaamista ja keskittämistä suurempiin yksikköihin. Molemmissa prosesseissa käy esille tarve innovaatioympäristön kehittämisestä ja laajentamisesta. Yliopistoja kansainvälisesti vertailtaessa on syytä huomata, että eräät tutkimuslaitoksemme sijoittuvat kansainvälisissä evaluoinneissa maailman kärkeen.…

Traumatisoitujen geenien muistin jäljillä Epigenetiikalla tarkoitetaan uutta tulkintaa geeneistämme. Geenit eivät vain tallennat elämän koodia sukupolvesta toiseen muuttumattomana tai vain hyvin hitaasti muuntuvana ketjuna ja DNA -emäsjaksoina. Epigenetiikan mukaan geeneihimme näyttäisivätkin vaikuttavan ihmisen elinolot ja ympäristömme muutokset, kokemamme traumat hyvinkin läheisestä menneisyydestä. Geenit menevät näiden kautta lukkoon ja tätä geenien epäaktiivista tai aktiivista tilaa jälkeläisemme jatkavat. Näin geneettiset muutokset perimässämme ovatkin nopeita ja kertovat epigeneettisestä torjunnasta tai geenien muistijäljestä, epigeenisestä traumasta. Tiededokumenttina britti Marcus Pembrey…

Luonnolliset rajat kunniaan Forssan lehdessä on ollut pakkasviikolla 6 lukuisia kirjoituksia, koskien talousalueen yhteistyötä länteen ja lounaaseen. Samalla on herätelty keskustelua kulttuurista monialaisena kulttuurin yhteisenä klusterina. Näin vanha rakennuskanta säilyisi ja löytäisi järkevää, alueen omaan identiteetiin rakentuvaa käyttöä tukien yhteistä sosiaalista muistiamme ja pääomaa. Käsitettä klusteri ei toki ole vielä mainittu sitten kuvataidenäyttelyni keväällä 2005.Toki se Googlen hakukoneelta löytyy (Cluster Art). Havaintoja on nyt jo yli 30 miljoonaa. Jonain päivänä joku huomaa sen Helsingissä taiteiden…