Uncategorized

Viimeinen Mohikaani Zane Greyn syntymästä Zanesvillessä Ohiossa on kulunut tänään täsmälleen 135 vuotta. Grey oli hammaslääkäri ja baseballin pelaaja, mutta paremmin me tunnemme hänet 85 kirjasta ja 111 elokuvasta. Greyn kirjat kuuluvat western -kirjallisuuden parhaimmistoon. Voidaan jopa väittää ettei kukaan toinen yksittäinen ihminen ole samalla tavalla muokannut kuvaamme myyttisestä Lännestä ja Yhdysvaltain tarunhohtoisesta historiasta kuin Grey. Grey loi kuvan myös intiaanikultuurista ja on kaikkien mohikaanien yhteinen kantaisä. Myös sen viimeisen. Kukaan ei voi varastaa häneltä…

Voittaja vie kaiken Vuodenvaihteen media kertoi näkyvästi kuinka akateeminen keskiluokka tuntee tulleensa petetyksi. Pitkistä työpäivistä, pätkätöistä ja niitä edeltäneistä monista valvotuista öistä tutkintoja kooten ei palkitakaan. On syntynyt uusi valkokaulus köyhyyden ja epävarmuuden ansa. Pätkätyöt uuvuttavat ja työelämästä on tullut yhä vaikeammin hyväksyttävä työn sankaruuden kadotessa. Paraskaan suoritus ei takaa palkintoa ja luovuutta käytetään muualla kuin työpaikalla. Johtaja vie optioineen kaiken tai ei osaa työtään ihmisenä ihmisten joukossa. Elämä ei ole vain lyhyt vaan myös…

Imitoidenko vai itse innovoiden? Taisto Teräs kirjoittaa Forssan Lehdessä (24.1), aivan oikein, kuinka Tanskan mallin siirtäminen Suomen oloihin on ongelmallista. Puuttumatta itse malliin ja kirjoittajan kritiikkiin, yritän vastata miksi alueellisten mallien siirto on yleensäkin arveluttavaa. Uuden imitoinnissa ongelmat syntyvät lyhyesti kuvaten viidestä isolaatiomekanismista. Usein mutkikkaissa alueellisissa malleissa alkuperäinen ideoija saa asiastaan irti sen alkuperäisen hyödyn. Kokonaan uudessa organisaatiossa, alueella tai kulttuurissa vaaditaan oppimista, kokemusta ja taitojen kehittämistä, jotta mutkikkaat yhteiskunnalliset mallit istuisivat uuteen sosiaaliseen pääomaan.…

Osaajia joka lähtöön Forssan lehti (15.1) kertoo kuinka suomalainen maataloustutkimus koko laajuudessaan menestyy maailmalla ja on siellä OECD -maiden kärjessä. Lehti lainaa Suomen Akatemian teettämää evaluontia. Olemme siis maailman lainatuin tuon tieteenalan osaaja, jossa MTT:n osuus on hyvin merkittävä, tärkein Suomessa. Sellainen on mille tahansa maakunnalle missä tahansa osassa maailmaa hämmentävä saavutus. Agraaritieteet ovat tieteistä ehkä panostetuimmat jo pelkästään biotieteinä. Kun vertaamme saavutuksiamme yleensä urheiluhulluna kansana juuri urheiluun, olemme maakunnassa, jonka täytyy vilistä Teemu Selänteen…

Kansallismaisemat III (Kuvat no 235- ) ja mediapalkintojen jako Kansallismaisemien kolmas ulottuvuus on ehkä ongelmallisin. Kun kaksi edellistä liittyvät fyysiseen ja biologiseen, geopoliittiseen taustaamme, kolmas on lähempänä juuriamme ja puhdistettuna uusimmasta kansallisesta paatoksesta tai 1800-luvun lopun fennomaanisesta liikkeestä ja sen topeliaanisesta mytologiasta. Kun kahta edellistä kuvasivat vanha peruskalliomme ja jääkaudet, sopeutuminen fyysiseen ympäristöön ja geopoliittiseen paikkaamme idän ja lännen välissä sekä lähellä pohjoista ikijäätä ja magneettista napaa, nyt tärkein taustavaikuttaja ei ole niinkään determinismi ja…

Sepitteellinen tarina vai tieteellinen fakta? Elämme aikaa jolloin sepitteellinen kerrontateollisuus on usein hyväksytympää todellisuutta kuin usein ikävät tosiasiat. Ikävissä tosiasioissa on kipupisteitä ja ne ovat myyttisiä taruja kompleksisempia. Mediaa on usein moitittu tästä todellisuuden hämärtämisestä. Kilpailu on tehnyt median alttiiksi kerrontatodellisuudelle, joka on joko myyttinen tai tarkoitushakuisesti polemisoivaa ja etsii myyviä näkökulmia. Niinpä vaikka ilmastomuutoksessa tutkijoista suuri valtaosa hyväksyy toki ihmisen aiheuttamat muutokset syyksi jäätiköiden sulamiselle ja kiirehtii kansainvälisiä sopimuksia, media julkaisee edelleen myös vastakkaisia…

Lordi - tutkimuksen, tuotekehittelyn ja innovaatioden maa Ei ole ollut sellaista aikaa, jolloin kunnat eivät olisi olleet rahoituskriisissä. Samoin kädenvääntö kuntien ja valtion rahoituksesta on ikuinen. Molemmissa mukana olleet tietävät miten tylsää se voi olla jatkuessaan vuosikymmenet. Tämä aika ei eroa mitenkää edellisistä vuosikymmenistä. Päinvastoin.Jostakin syystä kuitenkin juuri viime viikolla tuli esille tutkimus, jossa todetaan kuntasektorilla menevän nykyisin paremmin kuin aikoihin ja että maassa on vain neljä oikeaa kriisikuntaa. Kuitenkin joka neljäs kunta nostaa verotusastettaan.…

Kansallismaisemat 1 - tekstitulkinta uudiskuvien maalauksille ja veistoksille (numero 235/näppää numeroa avataksesi kollaasin yksityiskohdat) Kirjoittaessani tekstiä Anja Yli-Viikarin kanssa toimittamaani ”Suomen Maaseutumaisemat” kirjaan (Luostarinen & Yliviikari 1997) ja tehdessäni ensimmäistä väitöskirjaani suomalaisesta paikkaleimautumisesta ja ”juurista” (Luostarinen 1982) Lapin allasevakkoja ja jokivarsien ihmisiä haastatellen, jouduin käymään läpi aineistoa kansallismaisemistamme. Yritys tehdä maalaus tai veistos tästä aiheesta on paljon ongelmallisempi kuin jos aiheena on vakkapa aiemmin kuvaamani Paul Gauguin maisema tai Vincen van Goghin maisema. Yhden ihmisen…

Kansallismaisema (Juice Leskisen tapaan ja häntä muistellen)(Kuva no. 235, näppää numeroa saadaksesi esille kollaasin yksityiskohdat)Lämmin kiitos saamastani palautteesta. Kultuurimaisemat kiinnostaa ja aiheesta oli muutama ammattivalokuvaajan käsitys viimeisessä Suomen Kuvalehdessä. Kuvissa oli ainakin hämärä kuva ladosta, kuva tyypillisestä suomalaisesta läpikulkuliikenteen ostoskeskuksesta, kuva rinteeseen revitystä paikoitusalueesta norjalaisille asuntovaunuille Sallatunturin kupeessa, talvinen metsämaisema hyvin hoidetusta talousmetsästä ja rypäs pientaloja toinen toisessaan kiinni etualalla peltoaukio, johon oli kaavoitettu lisää samanlaisia. Puuttui vain Juice Leskisen kuva. Ilman Leskistä nuo kuvat…

Innovaation monet kasvot - insinööritieteistä kohti naisvalta-aloja Innovaatio on käsitteenä laaja ja mielletään usein teknologioiden muutoksiin, tieteen saavutuksiin, informaatioteknologiaan, yritysten innovaatioprosesseihin, mutta ennen muuta toimintaympäristömme alituiseen muutokseen. Viimeksi on käyty keskustelua pääkaupunkiseudun innovaatioyliopistosta, jossa tieteiden välinen kasvava yhteistyö on osa verkottumista, klusterirakenteita ja uutta taloudellista kilpailuetua. Innovaatioiden luonne talouden ja yhteiskunnan kehittäjänä on usein evolutionaarinen. Evoluutio viitta juuri talouden klustereihin. Meillä Suomessa käsite liitetään yritysten verkostoihin, kulutukseen ja sen tapaan ohjata innovaatioita. Tällöin tarkoitamme pikemminkin…