Agropolis ja MTT jäähylle ja maakuntasarjaan

Agropolis ja MTT takaisin liigapeleihin Argopolis ja osaamiskeskus ovat saaneet lehden huomiota ja syystäkin. Kun puhutaan Agropoliksesta yhtiönä, sitä ei pidä sekotta agropolis –strategiaan, jonka aikanaan jätin ideana sekä kirjana ja joka toimii kansainvälisessä käytössä. Yhtiö toimii osakeyhtiönä ja olisi toki voinut valita nimekseen myös vaikkapa Jokioisten Kehitysyhtiö Ab:n. Siinä mukana olevat osakkaat ovat pääosin kuntia ja se mitä yhtiön sisällä tapahtuu on yhtiösäännössä kirjattu. Tiedepuistotoiminta olisi kovin laaja ja täsmentämätön tehtävä. Osaamiskeskus on taas…
Read More

Karttojen rajat ja alueiden harhat

Regionalismin vaarat ja karttojen harhat Kuntakeskustelumme yhteydessä kuntien koko ja rajat ovat ohittaneet kaiken muun järkevän pohdinnan. Sen taustalla on ikävä kahden alue -käsitteen (regionaalinen, spatiaalinen, mentaalinen) päällekkäisyys. Meillä kun kielessämme on vain yksi aluetta tarkottava käsite (regionalismi ja pragmaattisena karttana). Ilmiö on jakanut ikävällä tavalla kaksi eri tavalla aluen kokevaa kulttuuria eikä heillä ole edes mahdollisuutta ymmärtää ja puolustaa sitä, mistä ero syntyy. Kyse ei ole "tuntesta". Puolueet käyttävät tätä lähinnä vaalivoimanaan jakaen kansan…
Read More

Maaseutukylät ja kuntareformin suurtaajamat

Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on kuntareformissa turhaa Helsingin Sanomat (30.10) uutisoi kuinka Tammelan kunnan Letkun kylässä maanomistajat myyvät puolen hehtaarin tontteja lähinnä pääkaupunkiseudun muuttajille. Neliöhinta vaihtelee reilusta eurosta viiteen euroon kunnallisteknisesti valmiilla, suurehkoilla tonteilla. Pääkaupunkiseudulla vastaava tontti olisi kymmenen talon yhteinen ja neliöhinta aivan muuta kuin euron luokkaa. Letkun kylästä on vajaan tunnin matka Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Asioida voi myös Forssassa ja Hämeenlinnassa, Tammelan kirkonkylässä. Samaan aikaan kun kuntien rakenneuudistus etenee suurkuntien suuntaan, kylät…
Read More

Haudanavaajien aikaa

Haudankaivajien aika Mikä yhdistää Bodom -järven murhamysteeriä ja sen ratkaisun kiivasta hakua kesällä 2005 ja Lappeenrannan Huhtiniemen joukkohautojen tutkimuksia syksyllä 2006? Onko ajassamme jotain sellaista, joka vaatii vanhojen hautojen avaamista? Liittyvätkö ne ehkä jotenkin myös Vuotoksen ja Kollajan altaiden uudelleenlämmittämiseen parin vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen? Olisiko näillä otsikoilla jotain yhteistä Suomen muuttuneeseen tapaan ottaa vastaan Venäjän presidentti Putin? Entäpä muuttunut suhtautumisemme alkoholin käyttöön ja otsikko, jossa kerrotaan suomalaisten olevan maailman kolmanneksi tuhlaavin kansakunta (HS 25.10.06). Miksi…
Read More

Viinanpoltosta ja pontikasta bioetanoliin ja -dieseliin

Viinapannuista bioetanoliin ja -dieseliin Suomen pelloilta on aina valmistettu etanolia. Ruotsin kuningas joutui jopa puuttumaan 1800-luvulla suomalaisten intoon polttaa kohtuuttomasti viinaa viljasadosta. Nälkävuosina pellon energia olisi tarvittu pikemminkin leipään. Etanoli on ollut suomalaisille kirous mutta myös lohtu ja nykyisin melkoinen mahdollisuus. Tavoite on että noin neljännes pelloistamme muuttuisi tuottamaan bioetanolia tai -dieseliä. Joidenkin laskelmien mukaan olisi edullisempaa tuoda tämäkin raaka-aine muualta. Kotoinen pontikka ja Kiteen kirkas ei kuitenkaan näyttäisi ensimmäisenä rikastuttavan Itä- ja Pohjois-Suomea vaan…
Read More

Agropolis kohti klusterirakennetta

Paikallisesta kansainväliseen vai päinvastoin? Helsingin Sanomat reagoi Agropoliksen toimitusjohtajan eroon. Se on paljon kun kyseessä on parin miljoonan euron yhtiöstä. Miksi valtakunnan päälehti reagoi ja miksi toimitusjohtaja irtisanotaan niin tiuhaan? Mikä allekirjoittaneen ideasta syntynyttä yhtiötä vaivaa? Oliko agropolis -strategia kirjana jotenkin kehno? Kuinka moni sen luki ja yhdisti klusterirakenteisiin Suomessa 1990-luvun alussa? Osaamiskeskuksethan käynnistyivät vasta vuonna 1995. Tuliko ohjelma Suomeen liian varhain vai oliko tutkimuslaitos ehkä jotenkin väärä? Sopiko klusteriohjelma maataloudelle ja agribisnekselle huonommin kuin…
Read More

Tulevaisuuden valoisat visiot ja taiteiden musta yö

Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifestin hidas diffuusio Suomessa Pasi Saukkonen kirjoittaa (HS 28.9) kuinka kaksi suurta selvitystä maamme tulevaisuuden skenaarioista ”Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät” (Finnsight 2015) ja ”Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa” (Timo Hämäläinen 2006) kertovat paljon luovuudesta ja monikulttuurisuudesta, mutta ilman taiteen edustajien myötävaikutusta. Saukkonen kysyy valmistellaanko Suomeen kulttuuritonta tulevaisuutta? Samassa artikkelissa taiteilijat kommentoivat kirjoitusta ja esittelevät suomalaisia taiteilijoita työryhmien jäseniksi. Suomen tulevaisuuden raportit ovat olleet jo jonkin aikaa tieteellisteknisiä tai vahvasti yhden…
Read More

Sielun maisema klusteritaiteessa tulkittuna visuaalisena kokemuksena

Vincen van Goghin ja Paul Gauguin maisemaks. taideteokset Vincent van Goghin maisema ja Paul Gauguin maisema Maisema on usein muuta kuin näkyvä todellisuus tai visuaalinen kokemus. Maisema on näkyvä osa ympäristöämme ja topeliaaninen kansallismaisema sekä samalla sielunmaisema, joka on samalla syvintä itseämme Eino Leinon kuvaamana (Luostarinen& Yliviikari; Maaseudun kulttuurimaisemat). Tieteessä alue ja maisema on joko sepitteellinen ja oppimamme sekä usein kartalle siirrettävä tai sisäsyntyinen ja lähellä ympäristöpsykologiaa, mentaalisen kartan tavoin kuvattuna. Edellistä pitää yllä Suomessa…
Read More

Suurten otsikkojen aika

Suuria puheita - pieniä tekoja Elämme vaihetta, jota voisi kutsua suurten otsikkojen ajaksi. Varmasti niistä suurin liittyy globaaliin ympäristöuhkaan ja Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren teemaan ilmastokriisistä. Se että sulavat napajäätiköt ovat lopulta aivan oman maamme tuntumassa, tuovat aiheen meille tutummaksi. Me tunnemme jäitten lähdön ja sulavan lumen tulvat. Valtaosa ihmiskuntaa ei ole niihin törmännyt eikä sisäistä kohtalonkysymyksenä. Titanicin kannella on turvallista. Vasta joutuminen hyiseen veteen herättää todellisuuteen.Me asumme jokien suistoalueilla ja hukumme metropoleinemme ja…
Read More

Ilkka Konoselle – Forssan lehti 5.9.2006

Ilkka Konoselle (tikusta asiaa) Ilkka Kononen on kytkenyt Forssa lehdessä (5.9) urheilun, alkoholin ja dopingin samaan yhtälöön. Samaan kirjoitukseen tulee mukaan maininta kuinka Forssa ei ole negatiivinen kaupunki ellei media sitä sellaiseksi olisi nostanut ja kansalta kysynyt. Forssa ei poikkea muista pienistä paikkakunnistamme, eikä sitä sen vuoksi pidä sosiologien tutkia. Konosen mukaa on olemassa oikeitakin ongelmia. Konosen huumori on mustaa ja päättelytaito aukoton. Joskus tätä tapaa jopa tieteessä ja tutkimuksessa, ei vain lehtien kolumneissa. Syntyy…
Read More