Uncategorized

Vuotoskeskustelu on menneen talven lumia Kemihaaran Vuotoksen allas on noussut esille yhdessä Kollajan Siuruan altaan kanssa vuosikymmenten takaa. Edellinen liittyy Kemijoen ja samalla lähinnä Kemijokiyhtiön ajamaan joen säännöstelytilavuuden lisäämisen ja jälkimmäinen Pohjolan Voiman vastaavaan puoli vuosisataa vanhaan Iijoen alajuoksun voimalaitosten tehostettuun käyttöön. Lapin suurten jokien rakentaminen käynnistyi sotien jälkeen Iijoen alajuoksulta ja Kemijoen Isohaaran rakennustöillä. Edellinen energiayhtiöistä edusti Pohjois-Suomen koskisodissa valtiojohtoista energiantuotantoa ja jälkimmäinen yksityistä, puutavarayhtiöiden omistamaa voimantuotantoa. Kyse oli siten myös vahvasti poliittisesta kädenväännöstä…

Agropolis ja MTT takaisin liigapeleihin Argopolis ja osaamiskeskus ovat saaneet lehden huomiota ja syystäkin. Kun puhutaan Agropoliksesta yhtiönä, sitä ei pidä sekotta agropolis –strategiaan, jonka aikanaan jätin ideana sekä kirjana ja joka toimii kansainvälisessä käytössä. Yhtiö toimii osakeyhtiönä ja olisi toki voinut valita nimekseen myös vaikkapa Jokioisten Kehitysyhtiö Ab:n. Siinä mukana olevat osakkaat ovat pääosin kuntia ja se mitä yhtiön sisällä tapahtuu on yhtiösäännössä kirjattu. Tiedepuistotoiminta olisi kovin laaja ja täsmentämätön tehtävä. Osaamiskeskus on taas…

Regionalismin vaarat ja karttojen harhat Kuntakeskustelumme yhteydessä kuntien koko ja rajat ovat ohittaneet kaiken muun järkevän pohdinnan. Sen taustalla on ikävä kahden alue -käsitteen (regionaalinen, spatiaalinen, mentaalinen) päällekkäisyys. Meillä kun kielessämme on vain yksi aluetta tarkottava käsite (regionalismi ja pragmaattisena karttana). Ilmiö on jakanut ikävällä tavalla kaksi eri tavalla aluen kokevaa kulttuuria eikä heillä ole edes mahdollisuutta ymmärtää ja puolustaa sitä, mistä ero syntyy. Kyse ei ole "tuntesta". Puolueet käyttävät tätä lähinnä vaalivoimanaan jakaen kansan…

Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on kuntareformissa turhaa Helsingin Sanomat (30.10) uutisoi kuinka Tammelan kunnan Letkun kylässä maanomistajat myyvät puolen hehtaarin tontteja lähinnä pääkaupunkiseudun muuttajille. Neliöhinta vaihtelee reilusta eurosta viiteen euroon kunnallisteknisesti valmiilla, suurehkoilla tonteilla. Pääkaupunkiseudulla vastaava tontti olisi kymmenen talon yhteinen ja neliöhinta aivan muuta kuin euron luokkaa. Letkun kylästä on vajaan tunnin matka Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Asioida voi myös Forssassa ja Hämeenlinnassa, Tammelan kirkonkylässä. Samaan aikaan kun kuntien rakenneuudistus etenee suurkuntien suuntaan, kylät…

Haudankaivajien aika Mikä yhdistää Bodom -järven murhamysteeriä ja sen ratkaisun kiivasta hakua kesällä 2005 ja Lappeenrannan Huhtiniemen joukkohautojen tutkimuksia syksyllä 2006? Onko ajassamme jotain sellaista, joka vaatii vanhojen hautojen avaamista? Liittyvätkö ne ehkä jotenkin myös Vuotoksen ja Kollajan altaiden uudelleenlämmittämiseen parin vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen? Olisiko näillä otsikoilla jotain yhteistä Suomen muuttuneeseen tapaan ottaa vastaan Venäjän presidentti Putin? Entäpä muuttunut suhtautumisemme alkoholin käyttöön ja otsikko, jossa kerrotaan suomalaisten olevan maailman kolmanneksi tuhlaavin kansakunta (HS 25.10.06). Miksi…

Viinapannuista bioetanoliin ja -dieseliin Suomen pelloilta on aina valmistettu etanolia. Ruotsin kuningas joutui jopa puuttumaan 1800-luvulla suomalaisten intoon polttaa kohtuuttomasti viinaa viljasadosta. Nälkävuosina pellon energia olisi tarvittu pikemminkin leipään. Etanoli on ollut suomalaisille kirous mutta myös lohtu ja nykyisin melkoinen mahdollisuus. Tavoite on että noin neljännes pelloistamme muuttuisi tuottamaan bioetanolia tai -dieseliä. Joidenkin laskelmien mukaan olisi edullisempaa tuoda tämäkin raaka-aine muualta. Kotoinen pontikka ja Kiteen kirkas ei kuitenkaan näyttäisi ensimmäisenä rikastuttavan Itä- ja Pohjois-Suomea vaan…

Paikallisesta kansainväliseen vai päinvastoin? Helsingin Sanomat reagoi Agropoliksen toimitusjohtajan eroon. Se on paljon kun kyseessä on parin miljoonan euron yhtiöstä. Miksi valtakunnan päälehti reagoi ja miksi toimitusjohtaja irtisanotaan niin tiuhaan? Mikä allekirjoittaneen ideasta syntynyttä yhtiötä vaivaa? Oliko agropolis -strategia kirjana jotenkin kehno? Kuinka moni sen luki ja yhdisti klusterirakenteisiin Suomessa 1990-luvun alussa? Osaamiskeskuksethan käynnistyivät vasta vuonna 1995. Tuliko ohjelma Suomeen liian varhain vai oliko tutkimuslaitos ehkä jotenkin väärä? Sopiko klusteriohjelma maataloudelle ja agribisnekselle huonommin kuin…

Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifestin hidas diffuusio Suomessa Pasi Saukkonen kirjoittaa (HS 28.9) kuinka kaksi suurta selvitystä maamme tulevaisuuden skenaarioista ”Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät” (Finnsight 2015) ja ”Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa” (Timo Hämäläinen 2006) kertovat paljon luovuudesta ja monikulttuurisuudesta, mutta ilman taiteen edustajien myötävaikutusta. Saukkonen kysyy valmistellaanko Suomeen kulttuuritonta tulevaisuutta? Samassa artikkelissa taiteilijat kommentoivat kirjoitusta ja esittelevät suomalaisia taiteilijoita työryhmien jäseniksi. Suomen tulevaisuuden raportit ovat olleet jo jonkin aikaa tieteellisteknisiä tai vahvasti yhden…

Vincen van Goghin ja Paul Gauguin maisemaks. taideteokset Vincent van Goghin maisema ja Paul Gauguin maisema Maisema on usein muuta kuin näkyvä todellisuus tai visuaalinen kokemus. Maisema on näkyvä osa ympäristöämme ja topeliaaninen kansallismaisema sekä samalla sielunmaisema, joka on samalla syvintä itseämme Eino Leinon kuvaamana (Luostarinen& Yliviikari; Maaseudun kulttuurimaisemat). Tieteessä alue ja maisema on joko sepitteellinen ja oppimamme sekä usein kartalle siirrettävä tai sisäsyntyinen ja lähellä ympäristöpsykologiaa, mentaalisen kartan tavoin kuvattuna. Edellistä pitää yllä Suomessa…

Suuria puheita - pieniä tekoja Elämme vaihetta, jota voisi kutsua suurten otsikkojen ajaksi. Varmasti niistä suurin liittyy globaaliin ympäristöuhkaan ja Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren teemaan ilmastokriisistä. Se että sulavat napajäätiköt ovat lopulta aivan oman maamme tuntumassa, tuovat aiheen meille tutummaksi. Me tunnemme jäitten lähdön ja sulavan lumen tulvat. Valtaosa ihmiskuntaa ei ole niihin törmännyt eikä sisäistä kohtalonkysymyksenä. Titanicin kannella on turvallista. Vasta joutuminen hyiseen veteen herättää todellisuuteen.Me asumme jokien suistoalueilla ja hukumme metropoleinemme ja…