Cluster art and Art of Clusters 70 years
Uusin kirjani on juuri saapunut kustantajalta Saksasta. Sydämellinen kiitos BoD:n aina luotettavasta ja tyylikkäästä työstänne.
Manifesti klusteritaiteesta ja taiteen klusterista syntyi SUOMESSA ja kirjoittamanani pian Hämeeseen ja Forssaan muutettuani. ”Cluster art and art of Clusters 70 years” on täältä Suomesta hankkien varmasti suomenkielinen. Kuvia on luonnollisesti suuri määrä, noin toinen puoli kirjan 428 sivusta. Niiden kokoamisessa on käytetty kaikkiaan yli tuhatta kuvaa, pääosin CLUSTER ART puutarhastani hankkien.
Vuonna 2004 se oli vielä vaatimaton MTV:n kuvatessa sitä kansalliseen puutarhaunelmien kilpailuunsa. Vain noin puolensataa veistosta oli silloin valmiina. Toimittaja kutsui puutarhaani patsaspuutarhaksi mutta varttuneempi kuvauksen hoitanut oivalsi, kuinka kyseessä olivat parityöt ja niiden ideologia liittyi kokonaisuuteen, digiajan teknologiaan. HÄN OLI OIKESSA.
Hän kokeneena ohjaajana kielsi minua myymästä yhtään teostani. Kokonaisuus oli säilytettävä. Kansa äänesti myöhemmin kansakunnan kauneinta puutarhaa ja palkitsi minut. Kiitos siitä. Muita palkintoja taide ja sen luoja ei kaipaa. Lupasin ja olen pitänyt lupaukseni, veistoksia ei ole myyty, ehkä joku tuhottu.
Heinäkuun 10. päivä on Suomen kuvataiteen päivä ja täytän silloin 70 vuotta. Manifestin kirjoittajana olen saman ikäinen kuin manifestini ja käsite ”Cluster art and art of Clusters”.
Kun Salvador Dalilta kysyttiin, onko hän surrealisti, hän kielsi sen. Hän kertoi olevansa SURREALISMI, olkoonkin ettei hän sen manifestia kirjoittanut, kaukana siitä. Opiskeli aihetta, siinä missä muutkin tuon ajan taiteilijat ja vaikkapa serkkuni Leena Luostarinen paljon myöhemmin modernin taiteen ismejämme.
Tuoden ne Suomeen hyvinkin myöhään 1970-luvulla.
Mukana ei ollut kuitenkaan käsitettä Cluster art and art of clusters. Se syntyi SUOMESSA ja kirjoittamanani Forssassa asuen. Olkoonkin, että nimeni oli myös Kloster ennen nimien kääntämistä suomalaiseksi. Maksoimme veromme luostarilaitokselle. Sillä oli myöhemminkin luonnollinen merkityksensä myös omassa työssäni tieteen ja tutkimuksen parissa poikkitieteisenä ilmiönä.
Kirja sisältää siis muistelmani ja klusteritaiteen tuotteita tuhatmäärin niitä klusteroiden. Tarina käynnistyy luostarilaitoksesta ja sen veronmaksajista sekä purjekunnan viimeisestä matkasta viikinkiveneineen tai kirkkoveneineen kohti juhannuskirkkoa. Paluumatkalla vene hukkui ja niin purjekunnan kuin sen maatilan omistajien historia sukunani sai jatkossa kokonaan uuden suunnan. Näitä muutoksia tapahtui myöhemminkin mutta ei näin suurta ja dramaattista.
Lämmin kiitos kirjan toimittajille, lapsilleni Outille ja Vellulle. Tämä oli järjestyksessään 117. monografinen työni mutta yhteistyössä lasteni kanssa niitä on ehtinyt syntyä hieman vähemmän. Kuitenkin kohta liki puolensataa. Viimeisimmät vuodet ovat olleet poikkeuksellisen tuotteliaita ja ilman lasteni apua se ei olisi ollut mahdollista. Suku, perhe ja puoliso ovat ne joitten varaan rakennamme komeimmat työmme.
Sydämellinen kiitos myös työnantajilleni ja kouluttajille, tutkijakollegoille, kielemme ja kuvataiteemme neroille, yhdessä julkaisuja tehneille lahjakkaille ihmisille, minua matkalla tukeneille.
Minulla on ollut poikkeuksellinen onni tavata ja työskennellä poikki- ja monitieteisesti hyvin ystävällisten, sosiaalisten ja taatusti alallaan lahjakkaiden nerojen kanssa.
Joskus pienikin neuvo, rohkaisu, antaa sinulle kokonaan uuden suunnan ja siivet. Ei vain Suomessa vaan myös maan rajojen takana. Heitä on paljon. Yksin etenet nopeammin mutta yhdessä pidemmän matkan, pitää varmasti paikkansa. Verkostot ja klusterit ovat siitä todistuksena.
Kustantajana BoD on esimerkki työstä, jossa yhteinen taival on jatkunut vuosikymmenet ja kustantamon alkuvuosista alkaen Saksassa. Uusi idea kirjan tuottamisessa, julkaisussa ja levittämisessä oli se, jossa säästimme ensimmäisenä tietoisesti myös luontoa. Kaikki tämä alkoi jo lapsesta ja nivoutui yhteen klusteritalouden syntyessä rinnan verkostojemme kanssa operoiden tutkijana.
Kirjan tilaaja sai sen tilauksen tehtyään kotiinsa kannettuna. Painoksia ei synny turhiin varastoihin, metsää säästyi, väitöskirjakin löysi lukijansa, oli kulttuuri ja kielialue missä tahansa globaalia maailmaa. Sähköinen kirja tuli pian sen rinnalle ja oma kotisivustoni ”Cluster art” (www.clusterart.org) on ollut koko ajan mukana prosessin synnyssä ja kehittämisessä. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuja. Yhteistyömme merkittävimmät saavutukset ovat vasta odottamassa.