Ekologinen yrittäjyys ja klusterit

Verkostoteoriat ja ekoyrittäjyysklusteri

Sufficit ad id naruram, quod poscit (Seneca) – Luonnolle riittää, että se saa vaatimansa

Successus ad perniciem multos devocat (Phaedrus) – Menestys vie monet perikatoon

Verkostoituvalla organisaatiolla, verkostotaloudella, verkostotyöllä, sosiaalisilla verkostoilla sekä klustereilla voidaan tarkoittaa joko yhteiskunnan taloudellisten rakenteiden uudelleenjärjestäytymistä, sosiaalisten verkostojen toimintaa ja niiden järjestäytymistä esim. mikro-, mezzo- ja makrotasoille tai alueellisia verkostoja ja niiden kytkentöjä toisiinsa (Luostarinen 1992). Niinpä myös tutkimuksessa tarkastelun kohteeksi voidaan valita vaikka

1. toimintaympäristön kokonaisuus ja sen rakenteelliset ominaisuudet
2. toimintaympäristön kokonaisuus ja sen henkinen ilmapiiri
3. toimintaympäristön kokonaisuus, henkinen ilmapiiri sekä yritysten toimintatapa ja vuorovaikutuksen luonne
4. verkostoihin vaikuttavat muutosagendit ja sosiaaliset rakenteet sekä jarruttavien perinteiden murtaminen ja uusien ajatustapojen leviäminen
5. verkostoituvan toimintaympäristön sisäinen logiikka ja sen suhteet ulospäin (Luostarinen 2005).

Sosiaalista verkostoista esimerkkejä tarjoa esim. Israel 1985, Poukka 1990, verkostokartoista esim. Garrison 1974, Klefbeck 1987, verkostojen prosessispiraaleista esim. Speck &Atteneave 1973, Ericson 1984, verkostotaloudesta esim. Piorce & Sabel 1984, Birley 1985, Castells 1998, Luostarinen 1993, 1998, klustereista esim. Richardson 1972, McMillan 1989, Forsgren 1992, Chandler 1992, Porter 1990, 1998, Jääskeläinen 2001, Luostarinen 2005, 2006, 2016, 2021, 2022, 2023). 

Oheinen luettelo on kovin vaatimaton hakien yhtä oman aikamme tutkituinta ja samalla monella tapaa käytetyintä mm. tieteen ja taiteen yhdistävänä prosessina sekä samalla oman aikamme robotiikkaan ja algoritmeihin liittyvänä sekä myös maailmankuvaamme muokkaavana ja muuttavana prosessina. Ehkä internet ja digiaika on ollut edes lähellä sitä maailmankuviamme muuttavaa ilmiötä, jota käsite yhtäällä hybridiyhteiskunnasta ja toisaalla uuden ja luovan tekoälyksi kutsutun teknologian renessanssi on saanut meissä liikkeelle (Luostarinen 2024). Medioita seuraten elämme kuitenkin kuin talven ytimessä kevätkesällä – ”Summa hieme”. Kun laskemme yhteen kaikkien summien summan saamme ikuisuuden – ”Summarum summa est aeternum” (Lucretius).

Verkostoituvilla organisaatioilla, arkipäiväisellä tiimityöllä, sosiaalisilla verkostoilla, verkostokartoilla sekä verkostotaloudella tarkoitetaan hyvin erityyppistä toimintaa, mutta usein nämä liitetään toisiinsa. Vielä vain muutama vuosikymmen sitten klusteritaloudella ymmärrettiin usein juuri porterilaista yhteistyöorganisaation muotoa tai institutionaalista rakennetta (timanttia). Tässä rakenteessa mukana esiteltiin hyvin lukuisat julkisen palvelun toimijat, alkutuotanto, valmistus ja jalostus, logistiikka, markkinointi sekä toki myös lukuisat tukipalvelut sitoutuneena samalla osaamiskeskeiseen ajatteluun. Suomessa mm. Jääskeläinen monen muun ohella tarkasteli klustereita tieteen ja teollisuuden sekä yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta. Lopputuloksena on mielestäni parhaimmillaan henkinen yksimielisyys. – ”Summum bonum esse animi concordiam.” – ”Seneca)

Tässä näkökulmassa ja klustereita mukaillen taustalla olivat sellaiset usein osaamista ja menestymistä esittelevät taloudelliset keskittymät, joiden ideologia rakentui työelämän kehittämiseen, yhteistyön ja yhteensovittamisen monitasoiseen kumppanuuteen. Siis varsin vieraalta vaikuttava tavoite pohtien kevään 2024 ilmiöitämme niin Suomessa kuin globaalina ilmiönä ylipäätään. Jopa koulutus ja sen tuloksellisuus on alkanut pohditutta etenkin Yhdysvalloissa, jossa vielä hetki takaperin yli 90 % oli valmis uhraaman aikaansa nuorina akateemisiin opintoihin ja tänään 2024 vain noin puolet kansakunnan nuorista toivoista elämänkatsomuksineen aikoo akateemiseksi kansalaiseksi. Toinenkin vaihtoehto kelpaisi mutta julkisin varoin. – ”Sumptibus publicis.” Vallanpitäjän näpit hamuavat kuitenkin rahaa. – ”Sunt potentum digiti trahentes pecuniam.” (Carmina Burana).

Suomessa verkostotalouteen klustereineen liitettiin arkipäivän kielenkäytössä hyvin monet toisistaan poikkeavat käsitteet maaseudun talkoista alkaen. Tutkiessani aihetta 1900-luvun lopulla ja väitellen toistamiseen nyt ihmistieteissämme, yhteiskunta- ja valtiotieteissä, ero luonnontieteiseen ajatteluun oli merkittävä. Klusteritaloudella ymmärrettiin etenkin maaseudulla lähinnä pk -sektorin yritysten, mutta myös alueiden, kuten kuntien välistä suhdetta ja tämän muutosta suhteessa toisiinsa. Ympäristön kohdalla lähinnä ekoyrittäjyyden verkostoitumisen kautta.  Luonnolle taas riittää, että se saa vaatimansa. – Sufficit ad id natura, quod poscit. (Seneca).

Niinpä kansallinen ympäristöklusteri (Ympäristöklusterin tutkimusohjelma 1998–1999) oli osa kansallista ohjelmatoimintaa edelleenkin, joista tärkeimmät liittyivät tietoliikenteeseen, elintarvikkeisiin ja luonnonvaroissamme metsään, metalliin, energiaan, elintarvikkeisiin ja ylipäätään hyvinvointiin sekä samalla myös matkailuun. Ekologisen klusterin case-tutkimuksessa ja käsitteessä klusteritaloutta lähestyttiin luonnonvarojen käytön ja kulutuksen kautta sekä osana luonnon kestävää käyttöä. Menestystä haettaessa menestys vie monet perikatoon. – ”Successus ad perniciem multos devocat.” (Phaedrus).

Käytännössä ekologisella klusterilla ymmärrettiin ekoyrittäjiä ja heidän verkostoaan. Kyseessä oli hyvinkin tarkkarajainen ja ekologiseksi nimetty klusteri yrittäjävetoisine ohjelmineen, joita johdettiin pääosin tutkimuslaitosten toimesta (Luostarinen & Vanhamäki 2001, Luostarinen 2005). Tässä tapauksessa ympäristöministeriö oli ohjelman tärkein rahoittaja ja tavoite oli tuon ajan porterilaisen ohjelman puitteissa hakea kestävän kilpailukyvyn edellytyksiä, jossa kilpailuetua haettiin pikemminkin omintakeisella toiminnalla, houkuttelevimmilla tuotteilla kuin pelkällä alhaisella kustannustasolla tai bulkkituotannolla. Ekologinen yrittäjyys on pyrkimys välttää vanhoja ja perittyjä johtamistapoja kokonaan uusissa toiminnoissa rakentamalla vanha maailma ikään kuin uusiin kuoriin vesittäen samalla perinteinen liiketoiminnan uutuus. Tällöin kyseessä olivat joko kokonaan uudet toiminta-alat, joko ne uudelleen määritellen, tai aiemmin täyttämättömien tarpeitten pohjalle rakentaen. Kun näin esitetään, kysytään julkisia varoja. – ”Sumptibus publicis.”

Kyseessä ei ollut niinkään vain tapa parantaa tai monipuolistaa tuotetta tai rakenne muutos organisaatiossa ja yhteistyöverkossa hakien perinteisiä synergiaetuja vanhan toimialan sisällä. Uuden ekologisen klusterin sisällä kiinnostavuus piili sen verkkoihin liittyvässä uudessa liiketoiminnassa, jossa yritykset voivat klusterin sisällä omilla valinnoillaan muokata alan luonnetta. Toimiala vastasi tiettyihin sellaisiin tarpeisiin, jotka olivat vain pieneltä osin tiedostettuja, pääosin piileviä ja herätettävissä uuden internet ajan digikulttuurin sekä käytössä jo tuolloin olleen algoritmisen teknologian avustuksella sekä luotavissa klusterirakenteessa sille tyypillisellä poikki- ja monitieteistä innovaatiotoimintaa prosessoimalla. Lisäksi tämä tuli ymmärtää kaikkien asioiden yläpuolella. – Super omnia.

Ekologisella klusteritaloudella ymmärretään prosessia, jossa organisaation tai pikemminkin organisaatioiden ulkoisten ja sisäisten toimintojen väliset suhteet ovat muuttuneet tai koko ajan muuttumassa. Kuvaan tätä muutosta väitöskirjassani vuonna 2005 joko koko yhteiskunnan tasolla tapahtuvana muutoksena tai tuotannon organisoinnin muutoksena. Keskustelimme aiheesta vastaväittäjäni professori Hannu Katajamäen kanssa Jääskeläisen vuonna 2001 julkaisemasta vuosien 1986–87 Ruotsin kautta Suomeen siirtyneestä ja Porterin kuvaamasta klusterikäsitteestä. Rajatummin tuon ajan yhteiskunnallisista muutoksista, jossa organisaatioiden muutosta edustivat etenkin metsäklusteri ja myöhemmin monet muut ko. prosessin kautta edenneet tutkimusohjelmat 1990-luvun puolivälin jälkeen. Omat tutkimukseni Raahessa ja Pielavedellä Ylä-Savossa vuonna 1984 sekä myöhemmin Keski-Karjalassa kuvasivat verkostotaloutta sekä tuolloin kuvaamaani agropolis strategiaa (Agropolis strategy). Vielä tuolloin ilmiö oli minulle kaikkien asioiden yläpuolella. – ”Super omnia.”

Ilmiön myöhempää kehittelyä jatkettiin Loimijokilaaksossa verkostotalouden strategiana (Luostarinen 1992) sekä esitellen myös mm. Brasiliassa ja Meksikossa sekä IASP:n maailmankonferenssissa 1900-luvun puolella (Relatoio sobre o program brasileiro agropolis) ja (Dessarollo regional Y Encedenamientos Productivos. Promoction de Agroindustrias Parcue Technologicol  agroindustrial Agropolis _ Experiencia Internationale. Luostarinen 1998 ja 1999). Verkostotalous vuonna 1992 tiedepuisto-organisaatioillemme esittelemänä kirjana ”Agropolis strategy” oli levinnyt vuonna 1991 esittämästäni mallista globaaliin käyttöön.  Sen taustalla olivat 1980-luvun aikana ja jo alussa kuvatut kokemukset niin Iijoen kuin myöhemmin Kemijoen valuma-alueiden tutkimusteni yhteydessä koottuina teoksina (Luostarinen 1982, 1984 ja 1986). Myöhemmin mukaan tulivat liki kaikki eurooppalaiset jokivesistöt ja lopulta myös Kiina (European rivers netwotk – Susdev China). Vähempikin olisi ollut yli kohtuuden. ”Supra modum”.

Luontoyrittäjyys ja kestävä kehitys (sustainable development) tulivat ohjelmiin mukaan ja esiteltiin tuloksineen mm. IASP:n Malagan maailmankonferenssissa. Taustalla oli laaja ”European rivers network” yhteisohjelmamme sekä sen laajeneminen myöhemmin myös Kiinaan ”Susdev China”. Myös Kiinassa ohjelmamme tulokset esiteltiin mm. globaalin maailmankonferenssin (IASP, AURP) yhteydessä sekä aiemmin Malagassa ja Mexico Cityssä sekä Basiliassa (ABIPTI). Näin lukuisten jokiohjelmien ja maaseutuhankkeiden EU:n rahoittamat ohjelmat levisivät 1980-luvun puolelta myös globaalisti toteutettaviksi suurohjelmiksemme (Luostarinen 2005). ”Suspiria de profundis” – Huokauksia syvyyksistä. Se oli yli kohtuuden – ”Supra modum.”

Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifesti (Luostarinen 2005) oli jo myöhempää vaihetta, jolloin mukana oli myös jo ensimmäiset algoritmiset ohjelmat sekä tekoälyn avustuksella myöhemmin suoritettavat julkaisut sekä niiden esittely osana kielen ja kuvituksen liittämistä kuvataiteitten avulla alan tutkimukseen osana käsitettä ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” ja ”Luovan teknologian renessanssi” ( Luostarinen 2011, 2024) jatkona vuosien 1981-1984 julkaisuilleni, koskien etenkin Pohjoisten jokiemme rakennusohjelmia ja niiden kautta syntyneistä kehitysohjelmista  poikkitieteisten tutkimusten julkaisuinamme Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä yliopistojemme yhteistyönä Oulun ja Turun yliopistojen välillä. Myöhemmin mukaan tulivat myös luonnonvaroja tutkivat laitoksemme MTT ja Metla sekä Rktl, nykyinen Luke (Luostarinen 1991–2011). Näin ilmiö oli luonteeltaan aidosti poikkitieteinen sekä sisälsi myös Suomessa useita yliopistoja ja luonnonvarojamme tutkivia tutkimuslaitoksiamme. Myöhemmin myös näitä yhdistäenkin. Muistaen kuinka kullekin on kauneinta omansa – ”Suum cuique pulchrum” (Cicero).

Ekologisen yrittäjyyden kohdalla tarkastelu tapahtui aluksi case-tyyppisinä malleina ikään kuin kyseessä olisi ollut hyvinkin rajattu tietyn tyyppisen tuotannon organisoinnin muutos. Näin siitäkin huolimatta, että alan yrittäjyys kattaa miltei kaikki luonnonresurssit ja niiden käytön. Ekoyrittäjyyden rajaamiseen tai sen luonteeseen ei tutkimusohjelmien sisällössä aluksi juurikaan puututtu (Luostarinen 2000, 2001). Käsite oli jossain määrin toki jo kansainvälinen, mutta ei toki siinä määrin tunnettu, etteikö sen rajaus olisi ollut tarpeen jo esitutkimusvaiheessamme (Luostarinen 2000). Lisäksi toimialaan liittyi sellaisia innovatiivisia, myös kunnianhimoisia pyrkimyksiä, jossa ohjelmien etenkin globaali toteutus sekä luonne ja täsmällisempi kuvaus olivat kaiken aikaa kehittymässä, jolloin tiukka rajaus olisi voinut jopa sulkea monia kulttuurisia innovaatiomahdollisuuksiakin. Luovuuden ja innovatiivisuuden tappajana rajaus sekä tarpeeton kilpailu, tiukka tulosten arviointi, tiukat määräykset ja valvonta globaalien kulttuurien sisällä, olivat tuolloin keskeinen tutkimuksen kohdekin. Suurissa hankkeissa ihmisen pahin vihollinen on yleensä hän itse. – ”Saepe nihil inimicius homini quam sibi ipse. (Cicero).  Ohjelmia olisi siis rajattava terveellä järjellä. – ”Salvo sensu.”

Tämä rajaava ajattelu oli tuolloin varsin yleinen ja näyttäisi koskevan sekä tieteen että taiteen kautta laadittuja havaintoja luovuuden ja innovatiivisuuden luonteesta sekä konventionaalisten rakenteiden ongelmista, etenkin koskien rajauksia (Karjalainen 1990, Luostarinen 2005). On syytä korostaa 2020-luvulla, kuinka on olemassa myös tiukempi ja ”ortodoksisempi”, jopa perinteistä luonnonsuojelukäsitteistöä lähestyvä tapa määritellä ekologisen alan yrittäjyys sekä väljempi ja lähempänä bisnesorientoitunutta innovaatioajattelua sekä markkinaetua hakeva suuntaus. Suomessa ilmiöllä on vanhoja yhtymäkohtia ekologiseen maatalouteen ja sen sisällä käytyyn keskusteluun 1990-luvun alkuvuosiltamme. Sen alkujuuret ovat kovan teknologian taloustieteen arvostelussa sekä mm. Ricardon (1817) ja Malthusin (1820) teoksissa sekä Lewin Greyn (1914) ja Harold Hotellingin (1931) luonnonvarojen käytön klassikoissa. Pulputen elämänviisauksia. – ”Sapientias ebulliens.”

Suomalaisessa mallissamme alan yrittäjyyttä tarkasteltiin ensiksi alueellisena ja kansallisena kysymyksenä ikään kuin kyseessä olisi ollut mikä tahansa pieni- tai keskisuuri yrittäjyys ja sen klusteroituminen. Niinpä prosessin seurannassa taustalla oli esitutkimus, josta vastasivat silloinen MTT ja Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoelta (Rutanen & Luostarinen 2000) sekä lukuisat kokemukset tiedepuistojen ja osaamiskeskusten työstä Suomessa (Luostarinen 1992, 1999). Se muistutti vanhaa palidromia. – ”Sator Arepo tenet opera rotas” – Kylväjä Arepo pitelee vaivalloisesti pyöriä.

Ylivertaisesti tärkein aineisto oli kuitenkin tuossa vaiheessa 2000-luvun alussa kerätyt toimialan yrittäjiä-, kuluttajia ja kansanedustajia koskevat kyselyt sekä näiden analysointi vastaavien kansainvälisten verkosto- ja klusteritutkimusten kanssa (Luostarinen & Vanhamäki 2001, Luostarinen 2001, 2002, 2004). Vuosikymmenen vaihteen taloudellinen ja sosiaalinen sekä poliittinen ilmasto poikkesi melkoisesti oman aikamme ja 2020-luvun alun ilmastosta.  Ikään kuin rikos tulisi aina peittää rikoksella. – ”Scelere velandum est scelus” (Seneca). Tai kuinka vierivä kivi ei sammaloidu. – ”Saxum volutum non obduciutur musco.” (Erasmus Rotterdamilainen).

Elimme vaihetta, jota kuvasi yhteiskuntakehityksemme murrosvaihe. Se oli mahdollista tiivistää otsikkoon huipputeollinenko vai ehkä sittenkin sen rinnalla myös humanistisekologinen yhteiskuntakehityksen tulevaisuus toistuvasti futurologisen tutkimuksemme kohteena ja tavoitteenakin.   Ennen aiheeseen paneutumista on ehkä syytä loikata kevääseen 2024 ja kysyä robotiikalta sekä algoritmeilta, millainen näkökulma sieltä avautuu tähän pohdintaamme nyt, muutamia vuosikymmeniä myöhemmin?    

Kysymyksiä tekoälylle alustuksena ja kevennyksenä tutkijan tekstille

Alustuksena kysymyksiä keväällä 2024 tekoälylle pohjustaen näin alan tutkimusta ja sen tuloksia pitäytyen niissä kuitenkin jo koetussa kehityksessämme ja sen tutkimustyössä

Kuinka helppoa tämä kaikki olisikaan, jos voisit toimia kuten robotiikka ja tekoäly toimii.

KYSYMYS: ChatGPT  

Huipputeollinen vai ehkä sittenkin humanistisekologinen kasvu-ura?

ChatGPT

Valinta huipputeollisen ja humanistisekologisen kasvu-uran välillä riippuu monista tekijöistä, kuten henkilökohtaisista arvoista, kiinnostuksen kohteista, taidoista ja siitä, millaista vaikutusta haluaa maailmaan tehdä. Tässä on lyhyt vertailu molemmista:

Huipputeollinen Kasvu-ura

Edut:

• Korkeat palkat ja taloudellinen turvallisuus: Teollisuusaloilla, erityisesti teknologiassa ja insinööritieteissä, voi olla tarjolla hyvin palkattuja työpaikkoja.
• Mahdollisuus työskennellä innovaatioiden parissa: Pääset työskentelemään uusimpien teknologioiden ja menetelmien parissa.
• Kansainväliset uramahdollisuudet: Monet teollisuusalan yritykset toimivat globaalisti, tarjoten mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla.

Haasteet:

• Kova kilpailu ja stressi: Teollisuus- ja teknologia-alat voivat olla hyvin kilpailuhenkisiä ja vaativia.
• Ympäristövaikutukset: Teollisuus voi olla ympäristön kannalta kuormittavaa, mikä saattaa olla ristiriidassa henkilökohtaisten arvojen kanssa.
• Automaatio ja teknologian kehittyminen: Jatkuva tarve päivittää taitoja ja sopeutua uusiin teknologioihin.

Humanistis-ekologinen Kasvu-ura

Edut:

• Arvopohjainen työ: Mahdollisuus työskennellä arvojen mukaisesti, esimerkiksi ympäristönsuojelun, kestävän kehityksen tai yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden parissa.
• Monipuoliset uramahdollisuudet: Työskentely erilaisissa järjestöissä, tutkimuksessa, opetuksessa tai julkisella sektorilla.
• Työn merkityksellisyys: Mahdollisuus tehdä työtä, joka koetaan merkitykselliseksi ja jolla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Haasteet:

• Pienemmät palkat: Tyypillisesti humanistisekologisella alalla palkat voivat olla alhaisempia verrattuna teollisuusaloihin.
• Vähemmän selkeitä urapolkuja: Urapolut voivat olla vähemmän suoria ja vaatia enemmän omatoimisuutta ja verkostoitumista.
• Riittämätön rahoitus: Monet ekologiset ja yhteiskunnalliset hankkeet saattavat kärsiä rahoituksen puutteesta.

Yhteenveto

Päätös riippuu siitä, mitä pidät tärkeänä ja mihin suuntaan haluat elämäsi ja urasi kehittyvän. Jos arvostat taloudellista turvallisuutta ja olet kiinnostunut teknologian kehityksestä, huipputeollinen kasvu-ura voi olla sinulle sopiva. Toisaalta, jos koet tärkeäksi kestävän kehityksen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun, humanistisekologinen kasvu-ura saattaa vastata paremmin arvojasi ja tavoitteitasi.

On myös mahdollista yhdistää elementtejä molemmista: esimerkiksi teknologia-alan ammattilaisena, joka keskittyy kestävään kehitykseen tai humanistina, joka käyttää teknologisia ratkaisuja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen.

KYSYMYS:Entä sama kysymys esitettynä oman aikamme päättäjille ja poliitikoillemme?

ChatGPT

Kun kysymys huipputeollisen ja humanistis-ekologisen kasvu-uran valinnasta esitetään nykypäivän päättäjille ja poliitikoille, se muuttuu kysymykseksi siitä, millaista yhteiskuntaa ja talouspolitiikkaa he haluavat edistää. Tämä valinta vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yhteiskunta kehittyy ja millaisia arvoja ja tavoitteita korostetaan. Tässä on katsaus molempien vaihtoehtojen mahdollisiin vaikutuksiin:

Huipputeollinen Kasvu-ura Poliittisena Valintana

Edut:

• Taloudellinen kasvu ja kilpailukyky: Panostus huipputeollisuuteen voi johtaa nopeaan taloudelliseen kasvuun, luoda uusia työpaikkoja ja parantaa kansainvälistä kilpailukykyä.
• Innovaatioiden edistäminen: Investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen voivat johtaa teknologisiin läpimurtoihin, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa laajasti.
• Verotulot ja julkiset palvelut: Kasvava teollisuus voi tuottaa merkittäviä verotuloja, joita voidaan käyttää julkisten palveluiden parantamiseen.

Haasteet:

• Ympäristövaikutukset: Teollisuuden kasvu voi johtaa lisääntyneisiin päästöihin ja ympäristön kuormitukseen, mikä voi olla ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
• Epätasa-arvo: Taloudellinen kasvu ei välttämättä jakaudu tasaisesti, mikä voi johtaa sosiaaliseen epätasa-arvoon ja eriarvoisuuden kasvuun.
• Työn murros: Teknologinen kehitys ja automaatio voivat johtaa perinteisten työpaikkojen katoamiseen ja vaatia uudelleenkoulutusta ja sosiaaliturvajärjestelmien sopeuttamista.

Humanistis-ekologinen Kasvu-ura Poliittisena Valintana

Edut:

• Kestävä kehitys: Panostaminen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja edistää ympäristönsuojelua.
• Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Painotus yhteiskunnallisissa arvoissa ja tasa-arvossa voi vähentää eriarvoisuutta ja parantaa elämänlaatua kaikille kansalaisille.
• Kulttuurinen ja henkinen hyvinvointi: Investoinnit koulutukseen, kulttuuriin ja hyvinvointipalveluihin voivat edistää yhteisöllisyyttä ja kansalaisten henkistä hyvinvointia.

Haasteet:

• Taloudellinen paine: Kestävään kehitykseen panostaminen voi lyhyellä aikavälillä vaatia suuria investointeja ja aiheuttaa taloudellisia paineita.
• Kilpailukyky: Jos muut maat jatkavat teollisuuden kasvattamista, voi olla vaikeaa säilyttää kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.
• Poliittinen vastustus: Muutokset talous- ja ympäristöpolitiikassa voivat kohdata vastustusta eri intressiryhmiltä ja aiheuttaa poliittisia jännitteitä.

Yhteenveto

Poliitikoille ja päättäjille valinta huipputeollisen ja humanistis-ekologisen kasvu-uran välillä on monimutkainen päätös, joka edellyttää tasapainoilua taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tavoitteiden välillä. Ideaalitilanteessa pyritään yhdistämään molempien lähestymistapojen parhaat puolet, esimerkiksi edistämällä teollista innovaatiota kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tai käyttämällä teollisuuden tuottamia resursseja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämiseen.

Päätöksenteko tulisi perustua pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin ja laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, jossa kuunnellaan eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Tämä varmistaa, että valinnat heijastavat mahdollisimman laajasti yhteiskunnan tarpeita ja arvoja.

KYSYMYS: Kumpaa mallia suosittelet meille suomalaisille?

ChatGPT

Suomalaisille suosittaisin mallia, joka yhdistää huipputeollisuuden ja humanistis-ekologisen kasvun parhaat puolet. Tämä hybridi-malli voisi hyödyntää Suomen vahvuuksia teknologian, koulutuksen ja kestävän kehityksen aloilla. Tässä on tarkempi kuvaus siitä, miten tämä voitaisiin toteuttaa:

Yhdistetty Malli: Kestävä Huipputeollinen Kasvu-ura

1. Taloudellinen Kasvu ja Innovaatio

• Teknologinen Kehitys: Suomi on jo tunnettu korkean teknologian ja innovaatioiden maasta. Tämä osa-alue tulisi säilyttää ja kehittää edelleen, keskittyen erityisesti kestävän teknologian ja puhtaan energian ratkaisuihin.
• Koulutus ja Tutkimus: Investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen ovat avainasemassa. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa, keskittyen erityisesti kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

2. Kestävä Kehitys ja Ympäristönsuojelu

• Vihreä Teknologia: Panostaminen uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisiin teknologioihin voi tehdä Suomesta johtavan maan vihreässä teknologiassa.
• Ympäristöystävällinen Teollisuus: Teollisuuden tulee sitoutua ympäristöystävällisiin käytäntöihin ja hiilineutraaliuteen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kehittämällä kiertotaloutta ja vähentämällä jätettä.

3. Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ja Hyvinvointi

• Tasa-arvo ja Koulutus: Panostaminen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kuten tasa-arvoiseen koulutukseen ja sosiaaliturvaan, voi varmistaa, että taloudellinen kasvu hyödyttää kaikkia kansalaisia.
• Työelämän Laatu: Työelämän kehittäminen, mukaan lukien joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet, voi parantaa elämänlaatua ja työssäjaksamista.

Käytännön Toimenpiteet

1. Poliittinen Tahto ja Strategia
   1. Luodaan selkeä kansallinen strategia, joka yhdistää taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen tavoitteet.
   1. Pidetään yllä vahvaa poliittista tahtoa ja konsensusta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
2. Investoinnit ja Kannustimet
   1. Julkiset investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, erityisesti ympäristöystävälliseen teknologiaan.
   1. Taloudelliset kannustimet yrityksille, jotka investoivat kestävään kehitykseen ja innovaatioihin.
3. Koulutus ja Osaaminen
   1. Koulutusjärjestelmän kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, painottaen erityisesti STEM-aineita (tiede, teknologia, insinööritiede ja matematiikka) sekä ympäristöopintoja.
   1. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien parantaminen, jotta työntekijät voivat päivittää taitojaan nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla.
4. Yhteistyö ja Verkostoituminen
   1. Yhteistyön lisääminen julkisen ja yksityisen sektorin sekä akateemisten instituutioiden välillä.
   1. Kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen, jotta Suomi voi olla eturintamassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

Yhteenveto

Suomelle paras vaihtoehto voisi olla hybridi-malli, jossa yhdistyvät huipputeollisuuden tarjoamat taloudelliset edut ja humanistis-ekologisen kasvun kestävä kehitys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tämä malli voi taata taloudellisen kilpailukyvyn säilymisen, samalla kun edistetään ympäristönsuojelua ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Näin Suomi voi olla edelläkävijä sekä teknologian että kestävän kehityksen saralla, ja tarjota kansalaisilleen korkean elämänlaadun.

Lämmin kiitos pohdinnoistasi, näistä on paljon apua

ChatGPT

Ole hyvä! Olen iloinen, että pohdinnoistani on apua. Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai tarvitset tarkempia neuvoja jostain tietystä aiheesta, älä epäröi kysyä. Onnea ja menestystä päätöksentekoon ja tulevaisuuden suunnitelmiin!