21.08.2022
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on laskettava draamakesän globaaliksi voimahahmoksi. Venäjän ja Ukrainan sota on vaikeuttaneet kahden suurimman viljantuottajan maataloustuotteiden vientiä meritse ja etenkin Afrikkaa uhkaa nälänhätä. Guterres on kyennyt vaikuttamaan Turkin Istanbulissa etenkin Ukrainan mahdollisuuteen viedä viljaa meritse ja ainakin 27 viljalaivaa on lähtenyt Mustan meren satamista maailmalle. Sopimukset sotaa käyvien maiden välillä ovat pitkälti YK:n ansiota. Neuvottelujen pääpaikkana on ollut jo jonkin aikaa Turkki ja Istanbul.
Itse sodassa on päädytty kuluvan kesän aikana vaiheeseen, jossa uutisointi on muuttunut kuvaamaan tapahtumia etenkin aroilla, mm ydinvoimaloiden alueilla sekä Krimillä. Iskut Krimillä ovat lisääntyneet ja samaan aikaan kulutussodan luonne on odottava. Venäjän taholta alkujaan lyhyeksi kaavailtu selkkaus on muuttunut perinteisemmän sodan luonteiseksi ponnisteluksi ja tällöin myös yksittäisten kohteiden ja strategioiden kuvaamiseksi. Nyt myös YK ja Ukrainan saama tuki sekä toisaalla Venäjän saartotoimet ovat kuukausia kestävässä sodassa muuttaneet sen luonnetta myös uutisoinnissa.
Draamakesä on kääntymässä syksyyn ja suurten uutistoimitusten tapa seurata tapahtumia Ukrainassa on muuttunut sekin. Niinpä me alamme seurata myös muita tapahtumia maailmalla ja viimeisin on Thaimaan yökerhopalo. Yökerho toimi laittomasti ja uhreja on ainakin 20 kuollutta, kymmeniä makaa sairaalassa.
Suomessa tyypillinen tähän tapahtumaketjuun liittyvä ilmiö on Fennovoiman toimitusjohtajan Joachin Spechtin ilmoitus välimiesmenettelystä Rosatomia vastaan. Hanhikiven ydinvoimalan laitostoimitukset sopimuksineen ovat viivästyneet ja Fennovoima hakee noin kahden miljardin korvauksia. Rosatom puolestaan vaatii korvauksia koska sopimus voimalan rakentamisesta irtisanottiin Rosatomin mukaan perusteettomasti. Tapauksen käsittely vie vuosia. Kovin rohkaisevia tuloksia Fennovoimalle on tässä vaiheessa vaikea mennä lupaamaan. Sama pätee luonnollisesti myös Saksaan ja Fortumin tapaan toimia siellä. Eikä Saksa ole ainut maa joka elää Euroopassa nyt pohtien syntyneitä laskujaan.
Ranska ja Loire ovat tuttuja vaikkapa aikanaan vetämämme Euroopan jokivesistöjen suurohjelmasta. European Rivers Network ohjelma käynnistyi meiltä Suomesta ja alkujaan Loimijokilaaksosta ja nykyisen Luken avustamana. Hanke oli ensimmäisiä, ehkä jopa ensimmäinen EU-rahoitteinen suurohjelma, jonka rahoittajana toimi juuri EU Suomen liityttyä sen jäseneksi. Tätä varten aihetta oli valmisteltu useamman maakunnan alueella jo jonkin aikaa MTT:n ja alan maatalousyrittäjien sekä kuntien ja maakuntien tukemana. Yhteistyökumppanit haettiin jo ”kuivaharjoitteluna” ennen liittymistänne EU:n jäseneksi. Se merkitsi kohdallani ohjelman kokoajana muutakin kuin vain lentokoneessa istumista.
Tänään Euroopan joet kuivuvat pitkään jatkuneen helteen ja sateettoman kauden seurauksena. Ranskassa Loire joen alue on julistettu hälytystilaan ja vastaavia kuivuvia suurjokia Euroopasta löytyy runsaasti. Pienet sadekuurot eivät juurikaan auta rinnan maastopalojen ja etenkin viiniviljelmien tuhoutumisen seurauksena. Tätä katastrofia hoidetaan näillä alueilla vielä kauan. Luonnonvaroja ja niiden käyttöä koskevissa kirjoissani ja agropolis strategiassa on useita lukuja, jotka käsittelevät näitä luonnonkatastrofeja ja niihin varautumista.
Loimijoki laskee Kokemäen jokeen vetensä ja saa alkunsa Forssan talousalueelta Lounais-Hämeestä. Tammela tunnetaan lukuisista järvistään ja Forssa syntyi aikanaan Axel Wahrenin ja hänen tukijoittensa aktiviteetista rakentaa alueelle voimalaitos ja kutomateollisuutta. Finlayson tunnetaan toki sittemmin myös Tampereella. Wahrenin kaltaisia talousneroja ja etenkin innovaattoreita kaivattaisiin Suomessa tänäänkin. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on maininnut tästä ja samalla klusteritoiminnan tärkeydestä (Cluster policy, Cluster economy, Cluster art jne.)
Forssa Lounais-Hämeen talousalueen keskuksena sai kuitenkin alkunsa ilman suuria omia investointeja ja MTT, nykyinen Luke siirrettiin aikanaan etenkin ministeri Johannes Virolaisen aktiivisen työn seurauksena Jokioisten kuntaan, Hämeen yhden komeimman kartanon maille. Nyt tuo kartano on tyhjä ja sen arvokkaat rakennukset ja puutarhat ilman hoitajaa. Olen esittänyt niiden siirtoa säätiöimällä kunnille ja esitin samalla jo 1990-luvun alussa alueelle perustettavan yhteisen Agropolis-tiedepuiston ja teknologiakeskuksen perustamista. Alustavaan kokoukseen oli kutsuttu kaikki suurimmat alan yrittäjät, ja valtaosa kunnistamme olisi ollut valmis tulemaan mukaan hankkeeseen.
Verkostoituminen ja yhteiset tutkimusohjelmat oli haettu yhdistämällä vastaavia hankkeita Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta mutta etenkin Japanista. ”Agropolis Strategy” kirjana ilmestyi samana vuonna ja tänään näitä agropoliksia on runsaasti tuota mallia plagioiden kaikilla mantereillamme. Suomessa hankkeen kaatoi etenkin Viikkiin rakennettava yliopiston oma pääkaupunkiseudun hanke ja paikallisten kuntien omat kilpailevat pienhankkeet. Sisäministeriö otti ohjelman käyttöönsä ns. osaamiskeskus kilpailuna ennen EU-kautemme alkua. Näin koko ohjelma vesitettiin.
Useamman maakunnan rajalla sijaitseva talousalue, Lounais-Häme, on helppo hajottaa myös poliittisesti, jolloin merkittävien klustereiden synty on mahdotonta. Forssa ja sen talousalue on viiden maakunnan rajalla ja sen toimintaa voidaan hajottaa niin Turun, Tampereen, Helsingin ja Lahden sekä Hämeenlinnan suunnalta.
Kanta-Hämettä suuremman maakunnan syntyminen olisi mahdollistanut sellaisten ohjelmien toteutuksen, jotka vaativat mm. erikoistumista omaan osaamiseen ja myös omien voimavarojen keskittämiseen näiden ohjelmien myös globaaliin toteutukseen. Yli 20 maakuntaa on kokonaan muuta kuin vaikkapa yhdeksän maakuntaa Sveitsin mallin mukaisina osavaltioina ja kymmenentenä Ahvenanmaa, kuten olin aikanaan esittänyt. Niillä olisi ollut riittävästi voimaa ja resursseja myös erikoistumiseen olettaen, että mukana olisi oma veronkanto-oikeus. Nykyinen yli 20 maakunnan malli on kehnoin mahdollinen ja periytyy pienkuntien ja yli 60 pienen seutukunnan ikivanhoista rakenteistamme ja poliittisesta edunvalvonnasta.
Tampereella suomalaisia nuoria ja vähän ikääntyneempiäkin varoitetaan tänään ”pöllönpää” myrkystä huumeena. Nimi tulee huumepillereiden pöllönpäätä muistuttavasta muodosta. Huumetta on markkinoitu bentsodiatsepiinina ja ekstaasina, kertoo Itä-Uudenmaan poliisi ja varoittaa tuosta myrkystä.
Pääministerimme kertoi käyneensä jo aiemmin huumetestissä. Ilmiö ei liity pöllönpäähän vaan epäilyyn, jossa hänen reipashenkinen tanssiesiintymisensä oli liitetty mahdolliseen päihteitten käyttöön, muihinkin kuin alkoholiin. Hän on alkujaan Tampereelta. Ilmiö on saanut runsasta julkisuutta globaaleissa medioissamme ja näkyy googlaten pääministerimme nimi. Se saa nyt liki sadan miljoonan levikin, kun muiden ministereittemme, mukaan lukien ulkoministerimme, pääsee vain prosentin osiin tästä levikistä.
Vain ”Cluster art” ohittaa sen suomalaisena tuotteena ja manifestinamme (www.clusterart.org). Se tekeekin sen koko ajan ja vuosikymmenten tuotteena moninkertaisesti. Oman nimen käyttö ei ole viisasta silloin, kun kyse on tuotemerkistä, yhtiön nimestä tai vaikkapa sellaisesta instituutiosta, joka yhdistetään pääministerin tai presidentin tehtäviin. Putin on tällainen nimi ja samalla nyt käsitteenä Venäjän yhteyteen liitetty ilmiö. Ei välttämättä pelkästään positiivinen.
Ilman viisumia jäävät tai olympialaisten ulkopuolelle suljettavat eivät tästä varmaan pidä. Suomalaisista 60 % pitää sopimattomana pääministerin esiintymistä instituutionsa ulkopuolisena henkilönä pohtimatta, millaisesta julkisuudesta on kyse muuttuen välillä yksityishenkilöksi. Tämä korkea luku on helppo ymmärtää.
Tutkimusten mukaan nuorten alkoholin käyttö on reippaasti vähenemässä. Se on liki ainut draamakesän todella hyvä ja rohkaiseva uutinen. Nuorten alkoholiasenteet ovat muuttuneet. Syyksi kerrotaan kasvava kilpailu kouluissamme, harrastuksissa ja työelämässä sekä vanhempien alkoholiasenteiden jyrkentyminen. Päihteitä on aiempaa vaikeampi saada, kerrotaan tiedotteessa tämän aamun uutissäkeitä lukien.
Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super ruuhkauttivat Avit ja yhteydenottoja on ollut tuhatmäärin. Sovittelu on siis käynnissä. Jos lakkoihin joudutaan, niin ensimmäisenä on mainittu, kuinkas muuten, Kanta-Häme.
Tätä lukiessani Kanada teki Suomen nuorten maaliin jatkoajalla ikävän yllätyksen. Hopea ei kuitenkaan ole häpeä. Meitä ilahduttaa yleisurheilun MM-kisojen mitalisade, kaksi kultaa ja yksi hopea. On toivoa uuden nuoren sukupolven esiinmarssista yleisurheilussakin. Tässäkin on muistettava kuinka yksityinen urheilija edustaa siellä kansakuntaansa. Hänen on myös panostettu tässä merkityksessä ja käytetty kansallisia tunnuksia. Jos niiden sietäminen on vaikeaa, silloin on valittava lajit, joiden yhteydessä kansakunnan merkitystä ja statuksia ei mainita, mutta usein kuitenkin taustalla ovat sponsorit. On esimerkkejä, joissa olympialaisten yhteydessä mieltään esittävät on poistettu olympiakylästä.
Tällä kertaa suomalaisten menestys tuli vielä tutuissa lajeissakin yleisurheilussa ja vielä todella meille maineikkaassa ympäristössä Anssi Kukkosen selostaessa Lasse Virenin ja Pekka Vasalan juoksuja. Nyt pääosassa ovat olleet kuitenkin naiset ja se on aina uutisena merkillepantava. Kyse on kilpailusta myös politiikan areenoilla ja tämä on hyvä myös naisten muistaa muuten niin maskuliinisessa seurassa. Ei pidä turhasta hätkähtää vaalien lähestyessä.
Vesilintujen metsästys käynnistyi ja sen nyt huomasi kokiessaan verkkoja Kaukjärvellä Tammelan ja Forssan yhteisellä järvialtaallamme. Oikeammin kyse on miltei suurikokoisesta lähteestä harjujonon kyljessä. Se on syntynyt samaan tapaan kuin Salpausselät poikittaisharjun kupeeseen ja sitä on joskus vaikea muistaa kompassisuuntaan yleensä eläen etenkin muualla Suomessa.
Metsästäjiä ajatellen runsaslukusia ovat etenkin sinisorsa, tavi ja telkkä. En itse biologina ja luontoihmisenä pidä metsästyksestä. Kalastus sopii etenkin, kun saaliiksi on joutunut Suomen suurin hauki, kuha ja karppi.
Luonnon käyttö ja mieltymykset periytyy varmaankin vanhemmiltani ja suvulta samalla. Isä rauhoitti kotitilamme, pellot, metsät ja rantakaislikot metsästäjiltä, mutta suosi toki kalastusta. Jos joku eksyi maillemme aseita kannellen, siitä ei hyvä seurannut sotaveteraanin ja vanhemman konstaapelin juostessa karkuun pyrkivät kiinni. Oma biologin taustani on kotikyläni peruja mutta sen syventämien yliopistoissamme on kokonaan oma lukunsa laboratorioineen. Laboratoriotieteet ovat taas kokonaan muuta kuin ihmistieteet. Ei niitä pidä vertailla keskenään. Opinnäytteetkin tehdään väitöskirjoneen kovin eri tavalla. Kun ne hoidetaan erikseen molempiin tiedekuntiin, silloin on syytä muistaa välillä unohtaa sellaista, joka ei sovi toisen tiedekunnan paradigmaiseen luonteeseen. Jos siihen ei kykene, on syytä syventyä vain toiseen, lähtemättä kuitenkaan väheksymään, saati pilkkaamaan toista. Tieteen sodat ovat kaukana takana.
Jos joku kurittomasti elävä pääsi isältäni karkuun, hän kyllä ilmoittautui myöhemmin ja lupasi nuorena alan harrastajana parantaa tapansa muussakin kuin aseita kantaessaan. Talvi- ja jatkosota olivat jättäneet jälkensä nuo ajat rintamalla kokeneisiin miehiin ja heidän asenteensa aseisiin oli poikkeuksellisen jyrkkä. Kyllä sen toki lapsena ymmärsi seuraten sodassa vaikeasti vammautuneitten elämää maaseudulla. Isälläni oli lisäksi muisto parhaan kaverinsa surmatyöstä, joka johti aseiden tuonnin kieltoon rintamalta lomilla kotiseudulle.
Pidättäessä surmatyön tekijän Pohjois-Karjalassa isäni oli saman ikäinen kuin itse valmistellessani ensimmäistä pro gradu työtäni, parikymppinen nuorukainen. Vielä ensimmäistä väitöskirjaa tehdessäni minua pidettiin liian nuorena kaupunginjohtajaksi kotikaupunkiini Iisalmeen. Näin jälkeenpäin pohtien hyvä niin.
Tänään alkaneen metsästyksen kohdalla on hyvä muistaa kuinka taantuneita lajejamme ovat etenkin heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka ja nokikana nyt ainakin. Jos et niitä heti lennosta tunne, älä mene aseinesi järvelle vaan tyydy soutelemaan ja heittele virveliäsi tai koe verkkoja. Jos nekin ovat vieraita, luonnossa voi liikkua muutenkin kuin metsästäen tai kalastaen.
Urheilussa ja sen menestymisessä tämä kesä esitteli myös erilaisia taloudellisen tuen muotoja, joihin mm. miljonäärit osallistuvat. Tyyppiesimerkki on nuori Keely Hodginson, joka onnistui lahjakkaana urheilijana saalistamaan hetkessä neljä kultaa miljonäärin häntä taloudellisesti tukien. Ei näitä ainakaan Suomesta löytynyt 1960-luvun puolella ja maaseudulla syntyen. Pikemminkin menestystä tuki miljonäärien pysyminen kaukana harrastuksestamme. Oppipahan tekemään suorituspaikatkin omin käsin ja siitä oli enemmän iloa myöhemmin kuin itse urheilusuorituksesta.
Riika Turunen on tyyppiesimerkki oman aikamme osaajasta. Hän kun päätti muuttaa ammattinsa ja osaamisen tuottamalla itse ruokansa ja elää nyt täysin omavaraisesti. Ensin tällaiselle tietysti kuuluu naureskella vaan eipä naureta enää.
Lauantai 27. elokuuta on Suomen luonnon päivä. Jenni Haukio on tuon päivän suojelija. Jos valittavana on Olympiastadion ja Ed Sherran sekä suomalainen järvi ja joki, kalat ja katiskat, matkan varrella harjuinen rinne ja rimpisuo, sienet ja mustikat, arvaa kumman valitsen? Musiikki kun kulkee tarvittaessa mukana ja harjun rinteiltä löytyy usein lähteitä, joiden vesi on sopivaa juotavaksi ja teltassa soiva musiikki voi hyvinkin olla olympiastadionin akustiikan mennen tullen voittava ympäristönä ja jopa seura voi olla paremmin tuohon musiikkiin ja sen tunnelmaan sopivaa. Kokeile joskus, kun stadionin ahtaus alkaa ahdistaa. Elämä on toki tekoja mutta etenkin valintoja.