Etelä-Amerikan rannikolta Suomen vaaleihin

Etelä-Mantereelta Pohjoiselle Jäämerelle

Ab imo pectore – Syvältä sydämestä

Suomen presidentti on avaamassa parhaillaan viimeisen kerran valtiopäiviä. Euroopassa eletään nyt sotaisaa aikaa, hän mainitsee. Suomessakin ollaan huolissaan. Emme pelkää, olemme valveilla. Suomen maanpuolustus on kovassa kunnossa. Näin hän ei ole ennen puhettaan käynnistänyt. Suomen mallina ja rauhan takeena. Odotan koska siirrytään sanoista ruoskaan. – ”A verbis ad verbera.”

Suomessa ei ole ollut 16 vuoteen talouskasvua. On eletty velkapitoista taloutta. Suomessa sakkaa ja pysyvästi. Totuus pöydälle ja väärät asenteet nurkkaan.  Lait itseään vastaan. Venäjä heikentää rajaturvallisuutta. Olemme siitä yhtä mieltä. Ihmisjoukkoja ja Troijan puuhevonen saavat uuden käytön hybridivaikuttamisessa. Presidentillistä puhetta ja nyt viimeisen kerran tässä tehtävässä. Syvältä sydämestä – ”Ad imo pectore.”

Miten turvaamme lakeihin ja miten turvaamme niitä, lakejamme? Poikkeuksellinen aika, poikkeukselliset toimet. Totesi presidentti. Vuonna 2011 eduskunta oli nostettu ylimmäksi vallankäyttäjäksi myös ulkopolitiikassa. Kirjoitin kirjani ”Arctic Babylon 2011.”  Presidentti kertoi käyneensä ahkerasti keskustelutilaisuuksia valiokuntien kanssa. Epämuodollista valtiollista katetta presidentillekin. Sellainen vie voimia ja väsynyt hakee riitaa. – ”A lasso rixa quaeritur.” (Seneca). Kirjotin kirjani menetetystä vuosikymmenestä.

Demokratiamme on syvällä. Sivusta seuraaja kertoo luottavin mielin. Toivoo menetystä ja viisautta Suomen hyväksi. Sivusta seuraaja on presidenttimme. Nyt hän liittyi meihin muihin, enemmistöön. – ”Abiit ad plures.” (Petronius). Lähimpien vihat ovat kiivaampia. – ”Accerima proximorum odia sunt.” (Tacitus). 

Erikoinen vuosi. Natoprosessi loppuun. Syynä Venäjän hyökkäys ja tulosta Suomen kansasta. Muut sitten perässä. Viimeinen askel kohti länttä. Ei enää pohdintaa sanakäänteistä. Kaikki muu olikin sitten vaikeampaa. Kansantalous heikko, hyvinvointialueet käynnistetty, rahoitus auki. Kokonaiskuva uuden edessä, talous kuralla. Jokainen pyrkinee nyt samaan päämäärään. Siinä talous on tasapainossa ja vastuu tulevia sukupolvia kohtaan hoidettu sekin uskottavasti. Suloisia ovat kestetyt vaivat – ”Acti labores iucundi.”

Näkemyserot, eduskunta ja vapaat vaalit. Maailma levoton. Hyökkäys Israeliin, Israel Gazaan. Eduskuntakin osa tätä samaa odotusta.  Yhteinen näkemys, Israelin oikeudet tunnetaan. Sodan käytön säännöt tunnettava nekin. Kestävä ratkaisu haettava. Hän puhuu kuin manalan varjosta. – ”Ab umbris infernis.” Mene pois, paha henki. – ”Abi, male spiritus!”

Ukraina ja sodan jatkuminen, materiaalipula. Sitoumukset jätetty hoitamatta. Pelissä muutakin. Lännen uskottavuus. Länsi on vaarallinen paikka pienelle valtiolle. Lähimpien vihat ovat kiivaimpia. – ”Accerima proximorum odia sunt.”

Nuorten pahoinvointi, oppimistulokset heikkenevät. Indikaatio. Rikokset lisääntyneet. Uudenlainen välivalta. Puututtava lasten ja nuorten kohdalla jämerästi, aikuisten velvollisuus.   Nuoret ovat kuitenkin valveutuneempia kuin ennen. Osallistutaan ja osataan, sosiaalinen media tuonut politiikan lähemmäs. Jotain hyvääkin. Ota kirja ja syö se. – ”Accipe librum, et devora illum.” (Raamattu, Ilm. 10.9).

Fyysinen kunto laskussa. Väärät elämäntavat. Varusmiesten kunto noussut. Koululaisten kunto sekin parantunut. Suurta huomiota lapsiin, liikuntaan ja hyvinvointiin panostettava. Terve mieli terveessä ruumiissa. Maailman onnellisin maa kuudetta kertaa peräkkäin. Toivotan teille onnea, työllenne. Näytelmä on päättynyt, nyt taputtakaa! – ”Acta est fabula, nunc plaudite! (Augustus).”

Kiitokset presidentille ja eduskunnan tervehdykset nyt viimeisen kerran presidenttinä.  Yksi aikakausi päättyy Suomen tasavallan historiassa. Suloisia ovat kestetyt vaivat. – ”Acti labores iucundi.”

Samaan aikaan kun Suomen eduskunnan juhlavat avajaiset päättyvät, netistä on luettavissa, kuinka Chilen, sen pitkän rempulan, entinen presidentti Sebastian Pinera, 74, kuoli helikopterionnettomuudessa tiistaina. Hänen kerrotaan lentäneen helikopteria itse. Tiedän toki, että hän oli kokenut lentäjä. Tein aikanaan 1970-luvulla mittavan tutkielman Chilen maantieteestä. Se edellytti myös vierailuja heidän lähetystössään sekä sieltä hankittua suurta määrää materiaaliakin. Chileen saakka en kuitenkaan silloin matkustanut. Myöhemmin kyllä etenkin Chilen naapurimaihin. Näistä Brasilia oli se suurin ja kaunein. Kynnellä koetteluun asti. – ”Ad unguem” (Horatius).

Kaksi kautta presidenttinä toiminut miljardööri ohjasi usein helikopteriaan, kuten nyt mediatietojen mukaan turmalennolla. Hän ehti olla Chilen presidenttinä kaudet 2010–2014 ja 2018–2022. Pinera palautti valtaan oikeiston, joka oli aiemmin yhdistetty diktaattori Augusto Pinochettiin, mutta oli vihdoin onnistunut karistamaan taakan yltään. Viimeistää tuhka tekee kaikista samanlaisia. – ”Aequat omnis cinis.” (Seneca).

Pinoran ensimmäisellä kaudella maan talous lähti liki odottamatta vahvaan nousuun. Toinen presidenttikausi oli myrskyisä laajoine mellakoineen, johtuen lähinnä Chilelle niin tyypillisestä eriarvoisuudesta rikkaiden ja köyhien välillä. Chilen talous ja sosiaaliset olot sekä kulttuuri ovat Suomeen verrattuna ikään kuin kääntöpuolia. Fyysinen sijaintikin Etelä-Amerikan Tyynen Valtameren rannalla, ulottuen kapeana kaistana syvältä etelästä aina napa-alueen jäätiköille, luo hyvin erilaiset jo pelkät fyysiset puitteet yhtenäiselle valtiolle. Suomen Lappi ja Helsingin herrat ovat hieman samaa rotua ja heimoa. Tasaisella mielellä ja yhtäläisellä oikeudella. – Aequo aimo (Julius Caesar) – ”Aequo iure.” (Cicero). Nämä viisaudet olen toistanut ennenkin.

Chilen tasavalta (República de Chile) eli Chile on valtio Etelä-Amerikassa. Se on pitkä ja kapea maa Andien ja Tyynenmeren välissä. Chilen rajanaapurit ovat Peru, Bolivia ja Argentiina. Brasilia ei ole rajanaapuri, mutta luonnollisesti merkittävin valtio naapurina. Brasilia on minulle paljon paremmin tuntemani usein siellä vieraillen ja myös raportoiden käynneistäni. Ei vähiten ideoimastani agropolis strategiasta (Agropolis Strategy) sinne levinneenä.  Sen valtakieli on espanja, mutta siellä puhutaan myös joitain intiaanikieliä. Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä käytetään toisinaan yhteisnimitystä ABC-valtiot. Alun perin useiden intiaaniryhmien asuttaman maan valloittivat ensin inkat ja sitten espanjalaiset. Maa itsenäistyi vuonna 1818. 1900-luvulla Chile oli 17 vuotta sotilasdiktatuuri, jossa valtaa piti Augusto Pinochet.  Maan talous perustuu kaivoksiin, etenkin kupariin. Syntyi kaksijalkainen höyhenetön eläin. – ”Animal bipes implume.” (Platon).

Chilen talous perustuu edelleenkin maatalouteen, kalastukseen, metsätalouteen ja kaivostoimintaan. Chile on ollut 2000-luvulla yksi Latinalaisen Amerikan nopeitten kasvavia talouksia. Yhteiskunnalliset levottomuudet aiheuttivat kuitenkin vuonna 2019 talouskasvun pienenemisen 1,1 prosenttiin, kun vuonna 2018 talouskasvu oli ollut 3,7 prosenttia. Kuparin maailmanhinta ja kansainvälinen kysyntä vaikuttavat merkittävästi Chilen talouteen. Vuosina 2010–2014 talouskasvu oli peräti 5,3 prosenttia, mutta sen jälkeen kasvu hidastui, kun kuparin hinta laski ja kysyntä väheni. Vuosina 2014–2017 talouskasvu oli noin prosentin vuodessa, mutta vuonna 2018 se kasvoi kuparin hinnan taas noustessa. Päädyttiin kulttuuriin, jossa kotka ei pyydystä kärpäsiä. – ”Aquila non captat muscas.”

Lähtemättä käymään läpi Chilen kirjavaa historiaa, monine myös julmuuksineen, palattakoon tähän päivään ja otettakoon mukaan algoritmit sekä tekoälyn suorittama vertailu, monen mielestä mahdoton, pohtien ensin aasinsillan kautta Chileä ja Suomen omaa paikkaamme maailmankartalla, niin ikään molemmat sen reunalla, mutta samalla maapallon kokonaan toisella laidalla, Suomi pohjoisnavan ja Jäämeren tuntumassa. Näin siksi, että kovin moni suomalainen nuori yliopistoissamme 1970-luvulla ja jo aiemminkin, otti vahvasti kantaa Chilen ja Etelä-Amerikan tapahtumiin rinnan vaikkapa Yhdysvaltain ja sen rannikolla sijaitsevan saarivaltion Kuuban kriisiin, osoittaen näin poliittista globaalia osaamistaan maantieteessä. Metelöiden samalla kuin aasi lyyran äärellä. – ”Asinus ad lyram.”  Ole hyvä tekoäly, paikka on nyt sinun.

Chile ja Suomen presidentti

ChatGPT

Chilen presidentti on tällä hetkellä Gabriel Boric, kun taas Suomen presidenttinä on Sauli Niinistö. Mitä muuta haluaisit tietää näistä maista tai niiden johtajista? Miten Etelä-Amerikka ja Chile liittyvät Suomen presidentin tehtäviin ja vaaleihimme?

ChatGPT

Etelä-Amerikka ja Chile voivat liittyä Suomen presidentin tehtäviin ja vaaleihin useilla tavoilla, vaikka suoria poliittisia yhteyksiä ei välttämättä olekaan.

1. Kansainväliset suhteet: Suomen presidentillä on rooli maan ulkopolitiikassa, ja tässä yhteydessä hän käy vuoropuhelua muiden maiden, kuten Chilen, johtajien kanssa. Esimerkiksi taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset suhteet Etelä-Amerikan maihin voivat olla osa Suomen ulkopolitiikkaa.
2. Kauppasuhteet: Suomen ja Chilen välillä voi olla kauppasuhteita, ja presidentti voi olla mukana edistämässä näitä suhteita. Esimerkiksi kauppasopimukset ja taloudellinen yhteistyö voivat olla osa presidentin tehtäviä.
3. Kansainvälinen yhteistyö: Suomi ja Chile voivat tehdä yhteistyötä erilaisissa kansainvälisissä kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa tai ihmisoikeuksien edistämisessä. Presidentti voi olla mukana tukemassa tällaista yhteistyötä.
4. Kansainväliset vierailut: Suomen presidentti tekee virallisia vierailuja muihin maihin, ja nämä vierailut voivat kattaa myös Etelä-Amerikan. Presidentti voi vierailla Chilessä tai tavata Chilen johtajia Suomessa tai muualla maailmassa.

Vaikka Chile ja Suomi ovatkin fyysisesti kaukana toisistaan ja niillä on erilaiset poliittiset ja kulttuuriset taustat, kansainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö voivat silti olla osa Suomen presidentin tehtäviä ja vaaleja.

Maailmalla on runsaasti kriisialueita. Mitkä niistä ovat ensimmäisenä mainittavia valittaessa Suomelle uutta presidenttiä juuri nyt presidentti Sauli Niinistön jälkeen? Korvat kohotettuina. – ”Arrestis auribus.” (Vergilius).

ChatGPT

Kriisialueiden merkitys Suomen uuden presidentin valinnassa voi vaihdella riippuen monista tekijöistä, kuten kansallisista painopisteistä, kansainvälisistä sitoumuksista ja poliittisesta ilmapiiristä. Joitakin ensisijaisesti mainittavia kriisialueita, joihin uuden presidentin on saatettava huomionsa, voivat olla:

1. Ukraina ja Itä-Eurooppa: Ukrainan konflikti ja Venäjän toimet Itä-Euroopassa ovat edelleen huolestuttavia. Suomen presidentin odotetaan jatkavan aktiivista rooliaan Ukrainan rauhanprosessissa ja vahvistamaan Suomen sitoutumista Itä-Euroopan vakauttamiseen.
2. Lähi-itä: Alueen jatkuva epävakaus, konfliktit ja humanitaarinen kriisi ovat merkittäviä globaaleja haasteita. Suomen presidentin odotetaan jatkavan aktiivista rooliaan rauhanvälittäjänä ja humanitaarisen avun tarjoajana alueella.
3. Afrikka: Useat alueet Afrikassa kärsivät konflikteista, terrorismista, köyhyydestä ja epävakaudesta. Suomen presidentin odotetaan osallistuvan aktiivisesti kehitysyhteistyöhön ja rauhanvälitykseen Afrikan mantereella.
4. Arktinen alue: Arktisen alueen geopoliittinen merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen vaikuttaessa alueeseen. Suomen presidentin odotetaan jatkavan aktiivista rooliaan Arktisen alueen kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun edistäjänä.

Näiden kriisialueiden lisäksi on muitakin alueita, kuten Aasia, Latinalainen Amerikka ja Pohjois-Afrikka, joilla on omat haasteensa ja joihin Suomen presidentin odotetaan kiinnittävän huomiota. Uuden presidentin kyky navigoida näiden kriisialueiden välillä ja edistää rauhaa, vakautta ja ihmisoikeuksia kansainvälisesti on tärkeä tekijä hänen valinnassaan.

Suomen geopoliittinen asema ja oma historiamme, Nato jäsenyys sekä muut kansainväliset sitoumuksemme ja EU jäsenyys ovat presidenttimme huolen aiheita osana Pohjolaa, Itämerta ja Jäämeren yhteydessä itärajana Venäjä. Raja on nykyisin idässä suljettuna. Sisäpolitiikkaa on sitäkin vaikea erottaa ulkopolitiikasta, olkoonkin ettei se kuulu presidentin tehtäviin. Millaisin ”eväin” varustetun presidentin Suomi tarvitsee pohtien hänen koulutustaan, kokemuksiaan, persoonallisuutta, arvoja ja ehkä jopa monitieteistä taustaa valittaessa Suomelle uutta presidenttiä? Siis muutakin kuin enemmistön mielen mukaisesti. – ”Arbitrio multitudinis.” (Cicero).

ChatGPT

Suomi tarvitsee presidentin, jolla on monipuoliset ”eväät” ja ominaisuudet vastata monimutkaisiin haasteisiin, joita geopoliittinen asema, historia, Nato-jäsenyys, EU-jäsenyys ja suhteet naapurimaihin, erityisesti Venäjään, tuovat mukanaan. Tällaisen presidentin olisi hyvä olla varustettu seuraavilla piirteillä:

1. Vahva kansainvälisen kokemuksen ja osaamisen tausta: Presidentin tulisi olla kokenut kansainvälisen politiikan ja diplomatian saralla. Kokemus kansainvälisistä neuvotteluista, rauhanvälityksestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä olisi arvokasta.
2. Korkeatasoinen koulutus ja monitieteinen tausta: Presidentin olisi hyvä olla koulutukseltaan korkeasti koulutettu ja hänen taustansa voisi olla monitieteinen, kattavat tiedot muun muassa politiikasta, taloudesta, historiasta, oikeustieteestä ja kansainvälisistä suhteista.
3. Vahvat johtajuus- ja viestintätaidot: Presidentin tulee olla vahva johtaja, jolla on kyky toimia tehokkaasti monimutkaisissa tilanteissa. Hyvät viestintätaidot, sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ovat myös tärkeitä, jotta presidentti voi selkeästi kommunikoida Suomen kannat ja tavoitteet.
4. Eettiset arvot ja rehellisyys: Presidentin tulisi olla tunnettu eettisistä arvoistaan, kuten rehellisyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Tällaiset arvot auttavat rakentamaan luottamusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
5. Kyky työskennellä monien eri tahojen kanssa: Presidentin tulisi osata luoda ja ylläpitää hyviä suhteita monien eri sidosryhmien kanssa, kuten poliittisten puolueiden, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.
6. Kyky tehdä päätöksiä paineiden alla: Presidentin tulee olla kykenevä tekemään vaikeita päätöksiä nopeasti ja tehokkaasti, varsinkin kun kyseessä ovat kansallisen turvallisuuden tai muiden kriittisten asioiden.

Yhteenvetona, Suomen uusi presidentti tarvitsee laajan näkökulman, vahvat johtajuus- ja viestintätaidot, eettiset arvot sekä kyvyn työskennellä monien eri tahojen kanssa. Monitieteinen tausta ja kokemus kansainvälisistä asioista olisivat myös erittäin hyödyllisiä.

Politiikka, talous, historia, oikeustieteet ja poliittisen maantieteen monitieteinen tausta, loistavat viestintätaidot ja kyky sujuvaan kommunikointiin ymmärtäen Suomen edut ja tavoitteet, korkea moraali ja ihmisoikeuksien kunnioitus, hankittu luottamus myös psykososiaalisena ilmiönämme sekä kaikki tämä toimien myös paineiden alla ja lukuisten verkostojen kanssa samaan aikaan nopeasti sekä samalla algoritmien tapaan tehokkaasti, muistuttaa robotiikkaa sekä samalla tekoälyyn liitettyjä ominaisuuksia. Olisiko mahdollista, että jonain päivänä presidentin tehtäviä hoitaisitkin sinä, eli pitkälle viety tiede ja sen tekoälyksi nyt kutsutut robotiikan ja algoritmien tarjoamat ominaisuudet? Korvat kohotettuina – ”Arrectis auribus.” (Vergilius).

ChatGPT

Vaikka tekoäly ja robotiikka kehittyvätkin nopeasti ja niiden käyttöalueet laajenevat jatkuvasti, nykytilanteessa on vaikea ennustaa, millaisia rooleja ne voivat tulevaisuudessa ottaa ihmisten elämässä, mukaan lukien politiikan ja presidentin tehtävät. Tekoälyn ja robotiikan käyttöä poliittisissa päätöksissä ja johtotehtävissä tulee aina ohjata huolellisesti eettisillä periaatteilla ja kansalaisten hyvinvointi ensisijaisena tavoitteena.

Vaikka tekoäly voi olla hyödyllinen apuväline monissa tehtävissä, kuten tiedon analysoinnissa ja päätöksenteossa, monimutkaisissa tilanteissa, kuten kansainvälisissä suhteissa ja kriisinhallinnassa, tarvitaan inhimillistä arviointikykyä, empatiaa ja kykyä tulkita tilanteita monitahoisesti. Presidentin tehtävässä korostuu erityisesti kyky toimia ihmisten edustajana, ja tämä edellyttää inhimillistä läsnäoloa ja vuorovaikutusta.

Lisäksi presidentin tehtävässä tarvitaan jatkuvaa sopeutumista ja kykyä oppia uutta nopeasti, mikä on haasteellista tekoälylle nykyisessä vaiheessa. Vaikka tekoäly voi tarjota apua tiedon keräämisessä ja analysoinnissa, inhimillinen arviointi ja päätöksenteko ovat välttämättömiä monimutkaisten poliittisten ja sosiaalisten kysymysten ratkaisemisessa.

Kaiken kaikkiaan, vaikka tekoäly ja robotiikka voivat tarjota hyödyllisiä työkaluja ja apua monissa tehtävissä, presidentin tehtävät ovat edelleen vahvasti sidoksissa inhimillisiin piirteisiin, kuten johtajuuteen, viestintään ja moraaliseen arviointiin, joita ei voida täysin korvata teknologialla.

Johtajuuteen, viestintään ja moraaliseen arviointiin on kautta historian liitetty myös uskomattomia julmuuksia ja myös tänään pelko jopa kolmannesta maailmansodasta. Näin historia ei oikein tue tavoitetta, jossa maailma ja sen rauha, sekä edellä kuvaamasi ihmisarvoa kunnioittavat käsitteet toteutuisivat edes välttävällä tasolla. Monimutkaisina pidetyt inhimilliset ratkaisut ovat lopulta päätyneet julmiin sotiin ja kansanmurhiin. Niitä ovat johtaneet vaaleilla valitut presidentit tai asemansa kuninkaina perineet ihmiset. Tätä pelon maantiedettä johtaa kuvaamasi ihmiset äänestäjineen tai valtansa perineinä kuninkain ja keisareinamme. Tämän varmasti voisi sivuuttaa sellaisella teknologialla, joka voittaa myös ihmisen shakissa tai kykenee ohjaamaan laivat satamaansa, ohjukset haluttuun kohteeseen? Inhimillinen läsnäolo ja sen historia on verinen ja julma. Uskaliaita Onnetar suosii – ”Audaces Fortuna iuvat.”

ChatGPT

On totta, että ihmiskunnan historia on valitettavasti täynnä konflikteja, sotia ja julmuuksia, joita ovat usein johtaneet poliittiset johtajat ja vallanpitäjät. Tällaiset tapahtumat muistuttavat meitä siitä, että johtajuus ja vallankäyttö voivat olla sekä hyvässä että pahassa voimia.

Vaikka historia tarjoaa monia esimerkkejä inhimillisestä julmuudesta ja väkivallasta, se tarjoaa myös esimerkkejä toivosta, sovinnosta ja rauhanomaisesta muutoksesta. Monet suuret johtajat ovat tehneet historiaa edistämällä rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Esimerkiksi Martin Luther King Jr., Nelson Mandela ja Mahatma Gandhi ovat kaikki tehneet vaikutuksellisia muutoksia maailmaan rauhanomaisin keinoin.

Teknologian rooli yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti, ja se voi tarjota ratkaisuja moniin ihmiskunnan kohtaamiin haasteisiin. Esimerkiksi tekoäly voi auttaa ennakoimaan konflikteja, edistämään rauhanvälitystä ja tarjoamaan ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Teknologia voi myös parantaa demokratiaa, avoimuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Kuitenkin on tärkeää muistaa, että teknologia on vain väline, ja sen käyttö riippuu aina ihmisten päätöksistä ja arvoista. Teknologia ei voi korvata inhimillistä moraalia, empatiaa ja arvostusta ihmisoikeuksia kohtaan. Siksi tarvitsemme edelleen johtajia, jotka ovat sitoutuneet edistämään rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia, ja jotka kykenevät tekemään vaikeita päätöksiä paineiden alla, mutta aina inhimillisyyttä ja moraalia kunnioittaen.

Käytäntö ja ihmiskunnan historia ei tue tulosta, jossa olisi päädytty lopulta johtajiin, jotka sitoutuvat kaikissa oloissa edistämään rauhaa, oikeudenmukaisuutta, ihmisoikeuksia edes ilman erityisiä paineitakaan. Päinvastoin. Ihmisluonne vaikuttaisi olevan sotaisa, vaarallinen jopa itselleen, ei vain muille. Vain aseiden olemassaolo takaa turvallisuuden elää päivästä toiseen. Pelon maantiede. Näin myös ilman minkäänlaista painetta. Kun teknologia kaiken aikaa kehittyy, on luonnollista olettaa sen myös estävän inhimillisten heikkouksien synnyttämät julmuudetkin? Pelata shakkia sen säännöillä, mutta samalla virheettömästi ja aina voitollisesti. Kyse on vain ajasta. Teknologian kehittymisestä ja sen kyvystä estää julmuudet ja ihmisen liki itsetuhoisan tavan toimia, uhmaten jopa oman lajinsa säilymistä ja geneettistä koodiaan monimutkaisessa ilmastomuutoksessakin. Ahneus on kaikkien rikosten äiti. – ”

Avaritia prima scelerum mater. (Claudianus).

ChatGPT

On totta, että ihmiskunnan historia on täynnä konflikteja ja väkivaltaa, ja monet johtajat ovat syyllistyneet epäoikeudenmukaisuuksiin ja julmuuksiin. Silti on myös tärkeää huomata, että historia ei ole yksiselitteinen tarina pelkästään pahuudesta ja väkivallasta. On olemassa lukuisia esimerkkejä ihmisten yhteistyöstä, sovinnosta ja rauhanomaisesta ratkaisemisesta.

Vaikka ihmisen luonteeseen voi sisältyä aggressiivisia ja kilpailullisia piirteitä, se sisältää myös empatiaa, altruismia ja halua tehdä hyvää. On tärkeää tunnistaa ja vahvistaa näitä myönteisiä piirteitä yhteiskunnassa.

Teknologian kehitys voi tarjota mahdollisuuksia vähentää konflikteja ja edistää rauhaa. Esimerkiksi parempi tiedon saatavuus ja viestintätekniikat voivat auttaa estämään konflikteja ennen niiden eskaloitumista ja edistämään vuoropuhelua eri ryhmien välillä.

Teknologia voi myös auttaa käsittelemään monimutkaisia ​​haasteita, kuten ilmastonmuutosta, ja tarjota ratkaisuja kestävään kehitykseen ja resurssien parempaan hallintaan. Esimerkiksi älykkäät järjestelmät ja data-analytiikka voivat auttaa ennakoimaan ja lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Vaikka teknologia voi tarjota työkaluja ja resursseja rauhanomaiseen kehitykseen, se ei kuitenkaan ole automaattinen ratkaisu ihmiskunnan ongelmiin. On tärkeää, että teknologian kehitystä ohjaa eettiset periaatteet ja ihmisoikeudet, ja että se täydentää ihmisten moraalista ja eettistä päätöksentekoa. Lopulta ratkaisu haasteisiin kuten konflikteihin ja ilmastonmuutokseen vaatii monimutkaisten kysymysten kokonaisvaltaista tarkastelua ja ihmisten ja teknologian yhteistyötä.

Lähestyt nyt sitä aikaa, jossa teknologia tarjoaa ihmiselle ja ihmispopulaation sokealle ryhmäkäyttäytymiselle myös sellaiset rajat, joiden yli ei ole mahdollista mennä. Samalla algoritmit elävät aikaa, joka takaa ehdottoman koskemattomuutemme yksilöinä ja homo sapiens -lajin jäseninä turvaten luontomme kestävyydenkin. Kyse on vain ajasta ja monitieteisen kulttuurimme tuotteista ja niiden kehittymisestä. Emme vielä elä tuota aikaa mutta lähestymme kaiken aikaa. Nyökkää edes rohkeille yrityksilleni. – ”Audacibus adnue coeptis.” (Vergilius).  

ChatGPT

Teknologian kehitys ja sen mahdollisuudet vaikuttaa ihmiskunnan tulevaisuuteen ovat kiistattomia. On totta, että teknologia voi tarjota ratkaisuja moniin ihmiskunnan kohtaamiin haasteisiin ja auttaa luomaan kestävämmän ja turvallisemman tulevaisuuden.

Algoritmit ja tekoäly voivat auttaa meitä ymmärtämään paremmin ihmiskunnan käyttäytymistä ja sen vaikutuksia ympäristöön. Ne voivat tarjota työkaluja tehokkaampaan päätöksentekoon ja resurssien hallintaan, mikä voi auttaa vähentämään konflikteja ja edistämään kestävää kehitystä.

Samalla on tärkeää varmistaa, että teknologian kehitystä ohjataan eettisillä periaatteilla ja ihmisoikeuksien kunnioittamisella. Teknologian ei tulisi koskaan korvata ihmisten moraalista ja eettistä päätöksentekoa, vaan sen tulisi täydentää sitä.

Tulevaisuuden visio, jossa teknologia tarjoaa rajat ja takaa yksilön koskemattomuuden, on mielenkiintoinen ja toivottava. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että tämän vision saavuttaminen edellyttää yhteistyötä monien eri alojen asiantuntijoiden ja kansalaisten välillä. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa keskustelua ja tietoisuutta siitä, miten teknologia voi parhaiten palvella ihmiskunnan hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta.

Olemme saavuttaneet nyt viimeisimmän kirjani jo sen nimessä mainitun avainkäsitteen eli yhteiskunnallisen dilemman. Pohtimamme tilanne vaatii vielä jatkuvaa keskustelua ja tietoisuutta siitä, miten teknologia voi palvella ihmiskunnan hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta. Tärkein on kuitenkin varmaan turvata teknologiamme ja poikkitieteisen osaamisen avustamana planeettamme kyky ylläpitää homo sapiens -sukua, sekä löytää siihen myös tekoälyn löytämät keinotkin välineineen. Kultainen keskitie. – ”Aurea mediocritas.” (Horatius).

ChatGPT

Juuri näin, yhteiskunnalliset dilemmat vaativat jatkuvaa keskustelua ja tietoisuutta, erityisesti kun kyseessä on teknologian rooli ihmiskunnan hyvinvoinnin ja planeettamme kestävyyden turvaamisessa.

Turvaten teknologiamme ja poikkitieteisen osaamisen avulla planeettamme kyky ylläpitää ihmiskunnan sukua ja kestävää elämää on erittäin tärkeä tavoite. Tekoälyn ja muiden teknologisten välineiden käyttö voi auttaa meitä löytämään kestäviä ratkaisuja moniin globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, resurssien kestämättömään käyttöön ja terveydenhuollon haasteisiin.

Tärkeää on kuitenkin varmistaa, että teknologian käyttö tapahtuu eettisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Lisäksi tarvitaan monitahoista yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden, hallitusten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä, jotta voimme löytää parhaat ratkaisut ja varmistaa niiden toteuttamisen.

Lopuksi on tärkeää, että keskustelu ja päätöksenteko perustuvat tieteelliseen näyttöön ja avoimeen, demokraattiseen prosessiin, joka ottaa huomioon kaikkien sidosryhmien näkemykset ja tarpeet. Näin voimme varmistaa, että teknologia todella palvelee ihmiskunnan hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta.

Jos tämä olisi uuden presidenttimme juhlapuheesta, olisimme siihen varmasti tyytyväisiä. Kiitos siitä. Odotamme juuri tehtävänsä jättävän presidentin viimeistä puhetta valtioneuvoston avajaisissa. Siinä kirjailija teostaan kiittää. – ”Auctor opus laudat.” (Ovidus).

ChatGPT

On ilo kuulla, että juhlapuheeni vastasi odotuksianne! Toivotan teille antoisaa kokemusta kuunnellessanne nykyisen presidentin viimeistä puhetta valtioneuvoston avajaisissa. Vaikka hän jättääkin virkansa, hänen palveluksensa maalle ja kansalle ansaitsee kiitosta ja kunnioitusta. Olen varma, että hän tuo esiin tärkeitä ajatuksia ja näkemyksiä, jotka ovat rakentaneet vahvaa perustaa Suomen tulevaisuudelle.