Pitkän kierron kautta syntyi uutta neuvottelukulttuuria ja Suomen malli, jossa liikkeelle lähdetään neljästä periaatteesta. Tulos on hyvä ja aika ei mennyut nyt hukkaan. Tätä Suomen mallia voidan jatkossa käyttää ja toivottavasti nyt viimeisen kerran tilanteessa, jossa jaettavana ei ole muuta kuin leikkauksia.
Neljä periaatetta ovat kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukyky, työllisyys, tuottavuus ja julkisen talouden tasapaino.
Hallitukselta odotetaan vastauksia asiaan nopeasti, mahdollisesti jo tänään.
– Hallitus on saanut eilen vastauksen ja ilmoittanut, että iso peruslinja riittää määrittelemään jatkoa, joten odotan vastausta pian. En tiedä tuleeko se tänään vai huomenna, kertoo Lauri Lyly Iltalehdessä (11.3).
– Ne neljä periaatetta ovat ne, jotka määrittävät sitä raamia, millä pitäisi kustannustasoa määritellä vuodesta 2017 eteenpäin, Lyly lisäsi.
Lylyn mukaan tärkeintä oli, että hallitus on nyt saanut näkymän siitä, miten SAK:ssa ajatellaan tapahtuvan vuoden 2017 jälkeen kustannusraamien puitteissa.
– Varsinainen valmistelutyö lähtee liikkeelle sitten, kun kilpailukykysopimus tulee voimaan eli todennäköisesti ensi syksynä. Sen osalta voin sanoa, että kaikille ammattiliitoille, keskusjärjestöille palkansaajapuolella ja myös työnantajapuolella tulee paljon töitä. Synnytetään sellaista neuvottelukulttuuria, Suomen mallia, jolla sitten nämä neljä isoa pääperiaatetta tulisi todennettua työsopimuskierroksilla. Sitä työtä ei ole tehty vielä yhtään.
Kun tämä sama Suomen malli saadaan mukaan myös rakennemuutos neuvotteluihin, tuloksena on todennäköisesti viiden yliopistosairaalan ja 18 maakunnan malli. Siihen malliin juna nyt etenee. Samalla pienten yrittäjien asema on varmistettava monikansallisten suurten rinnalla. Muitakin palveluja kun tarvitaan kuin yliopstollisten keskussairaaloiden tarjoamat.
Perussuomalaisten panos on tässä väännössä joustavin ja ilman ikivanhoja sekä ideologisia painolasteja oman vallan pönkittämiseksi. Käytännön järki ja pragmatismi on suomalaista ideologiaa meillä. Asialinja, sanoisi Veikko Vennamo.
Pelko että suuralueet vievät valtaa maakunnilta on aiheellinen mutta ei yhtään sen suurempi kuin tähän saakka vaivannut isännätön raha tai keskuhallinnon puuttuminen kaiken aikaa paikallishallinnon tehtäviin. Suomen mallia tässäkin kaivataan. Poteroihin ei saa jäädä makaamaan, sanoisi taas suomalainen sotilas ja vänrikki Koskela.
Maatalouden kohdalla taas maaseuviraston toimet otettiin suoraan ministeriölle. Olisiko otettu ilman tämän päivän traktorimarssia? Kun sähköt menevät poikki maatiloilta, täysin sähköistetyiltä, silloin uhattuna ovat tuotantoeläinten terveys ja henki. Näin ei voi tuloja yrittäjälle jakaa ja kohdella kun samaan aikaan elintarvikkeiden hintoja suuret kauppaketjut laskevat.
Jos tämä hallitus saa taloutemme vakaalle pohjalle ja vielä ennen vuotta 2019 kasvuun, rakennemuutokset maaliin ja vielä pakolaiskysymyksetkin mallilleen, silloin se jää historiaan. Haasteiden puutteesta ei ainakaan tätä hallitusta voi haukkua. Timo Soini sai ansaitut kiitokset hänkin. Oppositiojohtajalta. Siltä todelliselta tornilta, Heinäluomalta.