01.07.2022
Runsas vuosi takaperin kirjoitin kirjaani ”Härän ja Omikron vuosi – Bull and Omicron year 2011”. Kerroin kirjan johdannossa, kuinka kiinalaiset viettävät härän vuottaan ja meille Euroopassa asuville härkä tuo mieleen joko Espanjan tai Yhdysvallat. Horoskoopin sijaan kuvaamme härällä meille sopivampia arvoja ja niistä härkätaistelujen sijaan tunnetumpi on Yhdysvalloissa pörssi sekä markkinoiden käyttäytyminen. Olemme siirtyneet härän ajasta karhun aikaan.
Toki pörssin ja sijoitusmaailman kohdalla härkä tarkoitti alkujaan aivan oikeita eläimiä ja niiden markkinoita. Nyt Nato-jäsenyyttämme valmistellessa on hyvä muistaa, kuinka sijoitusten arvot ovat laskeneet vuoden alusta ja olemme hyvästelleet härän vuoden myös Kiinassa. Inflaatio on saavuttanut tason, jota useimmat meidän nuoremmista oman hallituksemme jäsenistä eivät ole koskaan kokeneet ja vanhemmatkaan eivät aina muista, miksi keskuspankkien on pakko ryhtyä toimiin.
Mitä keskuspankit sitten tekevät ja miksi? Ne nostavat korkoja hillitäkseen taloudellista toimintaa ja siten hidastaakseen inflaatiota. Kun Yhdysvalat toimii näin, silloin markkinoilla pelätään taantumaa. Markkinakorot nousevat ja Ukrainassa riehuva sota nosti entisestään energian ja elintarvikkeiden hintaa. Sellainen pahensi korkean inflaation ja nousevien korkojen ongelmaa.
Mitä tällaisesta seuraa? Siirrymme laskeviin osakekursseihin ja härän vuosista siirrytään karhun aikaan. Jenkeillä on hauska tapa kuvata myös takavuosien sijoittamista ja nykyistä maailmaamme edelleen noilla ikivanhoilla eläinsymboleilla.
Nousevat korot vaikuttavat luonnollisesti kaikkien sijoitusmuotojen hinnoitteluun. Korkeamman korkokannan vuoksi kassavirtojen nykyarvot ovat pienemmät. Se näkyy etenkin korkosijoituksissa negatiivisena hintakehityksenä, kun korkotaso on noussut erittäin voimakkaasti lyhyessä ajassa.
Normaali korkosijoituksista odotettavissa oleva tuttu hajautushyöty osakekurssien laskiessa on ikään kuin kadonnut poikkeuksellisissa markkinoissamme. Kaisa Kivipelto pitää tätä erittäin poikkeuksellisena senioristrategikkona Danske Bankista.
Me häntä ikääntyneemmät muistamme kyllä karhuvuodet, jolloin suomalaiset pankin menivät nurin ja sijoituksemme saman tien, oli ne sitten sijoitettu vaikka kuinka viisaasti ja hajauttaen Kansallispankin tai Työväenpankin neuvomana, Postipankin asiakkaana.
Ainut poikkeus oli Nokia. Jos huomasit hankkia Nokian osakkeita ja pitää ne itselläsi isomummosi tapaan. Hän kun huomasi olevansa huomattavan vauras mummo Nokian räjähtäessä nousuun ja vieden muut mukanaan. Tosin mummon markan aikana vain devalvaatio oli kaatanut kuin heinää pienyrittäjiämme.
Karhumarkkinat on amerikkalainen ikivanha termi ajanjaksolle, jonka aikana osakemarkkinat ovat laskeneet vähintään 20 prosenttia edellisestä huipustaan. Niiden kääntöpuoli on härkämarkkina, joka kuvaa vähintään 20 prosentin kurssinousua edellisen pohjan jälkeen. Perinteisesti härkämarkkinat kestävät pidempään kuin karhumarkkinat. Osakemarkkinat ovat siten pääsääntöisesti pikemminkin nousussa kuin laskussa. Ne keskeytyvät aika ajoin tilapäisten laskumarkkinoiden ja korjausten vuoksi. Niitä ei pidä säikähtää eikä menettää yöuniaan.
Vuosi 2022 käynnistyi kaikin puolin hyvin erilaisissa tunnelmissa verrattuna mihin tahansa vuoteen. Olemme eläneet nolla koron aikoja ja ilman inflaatiota. Korkea inflaatio ja koronnosto-odotukset yhdistettynä osakemarkkinoiden korkeaan arvostustasoon ovat aiheuttaneet rotaation korkean korkoriskin kasvuyhtiöistä kohti matalamman korkoriskin osinkoyhtiöitä. Nasdaq 100 ja Russell 2000 ovat laskeneet 14-17 % eikä pohjaa näy.
Laskumarkkinat on kohdannut aluksi etenkin näitä pienyhtiöitä, kasvuyhtiöitä ja teknologiaa. Voittajana on ollut lähinnä energia, hivenen myös finanssi. Hajauttamalla tappiot ovat jääneet pienemmiksi kuten aina markkinaturbulenssissa.
Karhumarkkinoista puhutaan siis silloin, kun kurssit laskevat 20 %. Amerikkalaiset pienyhtiöt ja teknologiayhtiöt, piilaaksojen valtiaat, ovat innovaatioineen karhumarkkinoilla. Vuoden 1929 jälkeen karhumarkkinat ovat kohdanneet Yhdysvallat 26 kertaa, kirjoittaa Henri Huovinen. Siis korjaus tapahtuu kaksi tai kolme kertaa vuosikymmenessä. Suomessa ne tahtovat olla dramaattisempia kuin Yhdysvalloissa koettuina. Jo aivastus siellä johtaa vilustumiseen meillä.
Kun on asunut ja kulkenut tiedepuistojen innovaattoreiden maailmassa, ilmiö on siten hyvinkin tuttu vuosikymmenten saatossa. Karhumarkkinat on taloutta ja sen kuumenemista hoitava terve ilmiö sekin. Karhumarkkinat ovat taitolaji siellä toimien ja osa yritysten normaalia kehityskaarta.
Sijoittaminen karhumarkkinassa perustuu härkämarkkinan tavoin sijoitussuunnitelmaan. Siinä on hyvä pitää mukana muutakin kuin pelkkää rahaa ja valuuttaa. Moni sijoittaa taiteeseen ja elämänlaatuun, korvien väliinsä ja elämän laatuunkin. Siinä sijoittaminen on iloinen asia.
Pelkkää aktiivista sijoittamista harrastava muuttaa sijoitussalkun koostumusta markkinatilanteen mukaan. Ensin pyritään pienentämään ja minimoimaan tappiot ja sen jälkeen hyötymään myös kurssilaskuista. Näkemyksellinen sijoittaja analysoi nykytilanteessa sijoitussalkkunsa, vähentää markkinariskiä, huomio myös inflaatio- ja korkoriskitkin.
Toisin sanoen ottaa yhteyttä pankkinsa alan osaajiin ja toivoo, etteivät ne tällä kertaa kaadu kuten takavuosina tapahtui ja myöhemmin huomasimme, kuinka Nokian osakkeet olisivat olleet lottovoitto sijoitussuunnittelussa. Ne vain tuli osata myydä silloin kun hinta hipoi 50 euroa. Ei silloin kun ne olivat 5 euroa.
Joitakin asioita voi pyrkiä ennakoimaankin. Voidaan vaikkapa olettaa kuinka Ukrainan tilanne lisää inflaatiopaineita, öljyn hinnalla on taipumusta nousta silläkin, komponenttien kysyntä kasvaa ja siellä hintakehitys voisi olla nouseva jne. Dollari saattaa hyvinkin heikentyä, Saksa ja Kiina eivät ehkä tarvitse nykyisen kaltaista dollarireserviä, sotakustannukset aiheuttavat ehkä elvyttävämpää rahapolitiikkaa, talouskasvu todennäköisesti heikkenee, kun Fed nostaa korkotasoa, hyödykkeiden kysyntä ja tarjonta voisi hyvinkin olla paremmassa balanssissa jne. jne.
Jos kaikki tämä tuntuu työläältä ja turhalta, kannattaa varautua kuitenkin sekä korkean inflaation, että hiipuvan inflaation skenaarioihin. Juuri nyt korkea inflaatio on se, joka toteutuu mutta pitemmällä aikavälillä, jo muutaman vuoden horisontilla, inflaatio alkaa hiipua.
Jälkiviisaana voi todeta kuinka Yhdysvaltain keskuspankki on myöhässä rahapolitiikan kiristämisessä. Toki voimme välttääkin taantuman, olettaen että alamme nähdä merkkejä inflaation hidastumisesta ja samalla myös rahapolitiikan kiristymisestä. Se voisi näkyä myös osakemarkkinoillamme.
Mitä sitten neuvoksi karhun kaatamisessa? Pitäisikö myydä sijoitukset ja keskeyttää säästäminen?
Ei kannata, neuvoo pankkisi ja varmaan myös omanikin. Pysy rauhallisena ja pankkisi neuvomassa strategiassa. Suuretkin hintavaihtelut kun ovat osakemarkkinoiden elämää ja perusehtokin. Ilman näitä heilahteluja ei synny myöskään hyviä tuottoja.
Normaali suomalainen välttää nyt tarpeettomat riksit. Osakkeissa suositaan varmaan laatuyhtiöitä ja vahvoja yrityksiä. Vankka taloudellinen perusta ja vakaa liiketoimintamalli, usein vielä taustalla ylipainottaen perinteisiä yhdysvaltalaisia osakkeita.
Markkinoiden ajoitusta paljon tärkeämpää on tietää aika, jonka raha todennäköisesti sijoitetussa kohteessaan säilyy. Jos sijoitus on kasvanut kaksinkertaiseksi vuosikymmenen aikana, se on ihan hyvä tulos ja välillä se varmaan myös hiven menettääkin arvostaan.
Oleellista on myös hajasijoittaa ja varmistaa siten yöunensa vaikkapa hajautettujen rahastojen avulla. Kukaan ei voi ennustaa, etteikö joskus tapahtuisi totaali rahoitusmarkkinoiden ja talouden romahdus. Omana aikanasi se ei ole kuitenkaan uskottavaa ja realistinen vaihtoehto.
Pitkäjänteiset sijoittajat ovat usein poissa aikoina, joita karhu hallitsee. Se ei ole aina paras mahdollinen tapa toimia varmistaen kuitenkin yhdessä pankkisi kanssa sijoitussuunnitelmastakin.
Jos olet ollut mukana tässä karhujen ja härkien mittelössä jo vuosikymmenet, ajoittaminen on yleensä haastavaa kurssien laskiessa. Itse en jäisi odottamaan kurssipohjia vaan etenisin aiempien sijoitussuunnitelmien mukaan. Etenkin jos ne ovat olleet onnistuneita.
Karhumarkkinoissa lähes kaikki osakkeet laskevat. Osakkeiden välinen korrelaatio siis kasvaa. Tällöin eräs keino on sijoitustyylit ja niiden välinen hajauttaminen. Varojen allokointi muihin omaisuusluokkiin osakkeiden lisäksi on mielestäni merkittävin salkun riskienhallinnassa.
Juuri tällaiseen hetkeen liittyy myös aktiivisen sijoittajan tapa tarkentaa inflaatio- ja korkoriskit siinä missä kyky nukkua yönsä rauhassa. Ajoittaminen on jostakin syystä vaikeaa juuri kurssien laskiessa ja pikavoittojen hakijat eivät ole riskienhallinnan mestareita. Tämä nyt koskee elämää ylipäätään ja sen mukanaan tuomia voittoja ja tappioita.