Caveat actor – Caveat venditor / Tekijä vastatkoon – Kulkija varokoon
29.02.2024
Kustaa Vilkunan mukaan karkauspäivä-sana perustuu mahdollisesti karata-sanan vanhaan merkitykseen ”hypätä”. Kun merkkitikkua puukalenterissa muulloin siirrettiin seuraavaan päivään, karkauspäivänä sitä vain hyppäytettiin sormilla paikallaan. Tosi fiksua mutta näin meillä on eletty ja eletään tänäänkin. Parempi uskoa näihin menneen ajan tietäjiin ja jatkaa omia latujaan unohtaen, kuinka karkauspäivällekin on löytynyt kansallisia tapoja vanheta ja vielä yhden unohdettavan päivän verran siitä lukua tehden. Tällainen päivä on kuin pitämättä jäänyt salainen puhe. – ”Clandestina vox.” Pidä se siis täällä, sosiaalisen median sivuilla.
Perinteen mukaan karkauspäivänä nainen saa kosia miestä. Edelleen perinteen mukaan kosinnasta kieltäytyvän miehen pitää vastineeksi ostaa hamekangas kosineelle naiselle. Presidentti Kekkosen kerrotaan saaneen useita kosintakirjeitä leskeksi jäätyään ja vastasi kohteliaasti kieltävästi jokaiseen niistä hamekankaan kera. Kaikkeen maan päämieheksi joutuneen on vielä ikämiehenä osallistuttava. Ja uutisia tehtäessä nälkä on ruoan mauste. – ”Cibi condimentum fames est.”
Presidenttimme oli syntynyt Savossa, Ylä-Savossa. Tämän päivän Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä, sen kannessa, on esitelty näkyvästi kaksikin savolaista. Toinen on eläkkeelle jäävä uutisankkurimme televisiostamme ja toinen taas häntäkin nuorempana kuollut koulukaverini samaisesta Ylä-Savosta, kuplettilauluaja Jaakko Teppo. Kun näitä kolmea savolaista vertailee toisiinsa, heidän syntymäpaikkojansa ja koulujaan, kouluttajia, mieleen tulee jälleen kerran Ciceron viisaudet: ”Väistykööt aseet toogan tieltä, antakoon laakeriseppele tilaa kiitokselle. – ”Cedant arma togae, concedant laurea laudi.” (Cicero). Hyvin savolaisittain sanottu.
Mistä perinteessä on kyse?
Noin 1800-luvulla Suomeen tuli Länsi-Euroopassa jo tavallinen perinne viettää karkauspäivää. Karkauspäivänä nainen ”sai” kosia ilman, että häntä halveksuttaisiin. Ennen vanhaan kosiminen oli vain miehen työtä, joten päivänä, jolloin kaikki on päälaellaan, miksei nainen voisi koittaa onneaan. Kirjoita paperille. Paperi ei punastu. – ”Chart anon erubescit.”
Naisen kosintaa ei kuitenkaan tarvinnut ottaa vakavasti. Tosin torjuessaan ehdotuksen avioliitosta täytyi miehen korvata se kosijalle. Suomessa riittäväksi nähtiin hamekangas, Englannissa taas kävivät vaikka käsineet. Britit ovat jotenkin joustavampia ja hakevat hullutuksilleen golfpallon mentäviä reikiä, joita sitten joutoaikoinaan Skotlannissa lampaan jätöksillä täyttelivät. Välttelivät näin vastakohtien yhteen joutumisen – ”Coincidentia oppositorum.” (Nicolaus Cusanus).
Joka neljäs vuosi kalenteriin helmikuun viimeiseksi, eli 29.2. päiväksi, lisättävän ylimääräisen päivän eli karkauspäivän avulla kalenterivuosi pysyy samassa tahdissa vuoden oikean pituuden kanssa. Helppoa kuin heinänteko tämä kalenterin täyttö. Roomassa se aiheutti enemmän päänvaivaa kuin meillä Suomessa. Meillä oltiin viisaita. Kuningatar Kristiina oli heistä viisain. Viisaus on valtion tukipylväs. – ”Columna regni sapientia.” (Kuningatar Kristiina). Olen hänestä kirjoittanut Suomen juhlavuoden kirjassani (Finland’s big year 2017 – Suomi 100”). Toki muistakin kuninkaistamme ja keisareista, presidenteistämme. Kaikki eivät olleet viisaita. Kaikki naiset olivat.
Ennen, joskus ennen meitä, sinua ja minua, naisella oli siis mahdollisuus kosia vain kerran neljässä vuodessa karkauspäivänä. Nykyaikana kuka vaan saa kosia, minä päivänä vain, vaikka karkauspäivästä aika yleisesti julkisuudessa edelleen puhutaan naisten kosimiseen sopivana päivänä. Onneksi elämme jo aikoja, jolloin sukupuolta ei enää ole ja päivien pituudesta käydään kädenvääntöä siitäkin. Lisäksi tänään ystävien kesken kaikki on yhteistä. – ”Communia inter amicos omnia.” (Terentius). Tosin Terentius oli laskenut ystävänsä vähiin.
Monen mielestä, ei välttämättä sinun, kosimisperinne onkin jo vanhentunut, eikä se, että avioitumiskysymyksen esittää nainen, ole enää epätavallista eikä varsinkaan paheksuttavaa. Lisäksi kosittavat ovat usein samaa sukupuoltakin, jolloin karkauspäivän voisi jo unohtaa, ja pitää yhden ylimääräisen vapaapäivän aina kun sille päälle sattui, ja kerran neljässä vuodessa, eikä vain krapula-aamuina. Tämä voisi olla hyvinkin yleinen mielipide. – ”Communis opinio.”
Ajatusta siitä, että kosinta olisi miehen velvollisuus, pyritään häivyttämään nykyajan tasa-arvoa alleviivaavassa yhteiskunnassa muutenkin. Monien mielestä jo se, että nainen haluaa tehdä parisuhteessaan aloitteen, on riittävä ”lupa” kosia. Ja nainen, yhtä hyvin kuin mies, saa kosia missä ja milloin tahansa sekä sukupuolineutraalistikin. Kun asiaa miettii sellaisen saman sukupuolisen parin kannalta, jossa molemmat ovat naisia, olisi naisen suorittamaa kosimista erittäin vaikea välttää. Näin sanoo terve järkikin. – ”Communis sensus.” Yleinen mielipide on eri asia. – ”Communis opinio.”
Queer-pareilla onkin muodostumassa trendiksi tai tavaksi takaisinkosinta. Tällainen traditio on varmaan hyväksi koettu ja tästä aiheesta keskustelu voidaan lopettaa. Takaisinkosinnalla tarkoitetaan sitä, että sen jälkeen, kun partneri on kosinut, toinenkin esittää saman kysymyksen jossain vaiheessa. Näin edeten vältetään vastakohtien yhteenjoutuminen. – ”Coincidentia oppositorum.” (Nicolaus Cusanus). Nicolauksella oli tästä tunnetut kokemusetkin.
Tällä pyritään rikkomaan heteronormatiivista stereotypiaa, jossa parisuhteessa on aina passiivinen ja aktiivinen osapuoli. Queer-yhteisö haluaa tuoda normiksi sen, että molemmille syntyy yhtäläinen ilo ja yllätys kosituksi tulemisesta. Tämä sopisi erinomaisesti malliksi kaikkiin tasa-arvoisiin parisuhteisiin, kertoo oman aikamme media ja yksi menneen maailman painajainen on poistumassa miesten harteilta. Se on ikään kuin ehto olosuhteiden pysymisestä samana. – ”Clausula rebus sic stantibus.” Tämä on tekoälyllä ja algoritmeilla testattu.
Mielipiteitä naisen kosimisesta – puolesta ja vastaan
Netissä keskustelupalstoja selaillessaan huomaa, että aiheeseen liittyviä ajatuksia on niin vastaan kuin puolestakin. Monet kutsuvat miehen kosinnan odottamista hyvinkin vanhanaikaiseksi ja epäilemättä se sitä onkin. Loppujen lopuksi se, haluaako kosia vai tulla kosituksi, on mielipidekysymys ja makuasia, eikä sitä tule liittää kerran neljässä vuodessa odoteltavaksi ja peläten jäävänsä vanhaksi piiaksi. Horatiusta lainaten se olisi ikään kuin elämän kohtalo. – ”Condicio vivendi.”
Kosintaan liittyvistä odotuksista ja unelmista kannattaa keskustella etukäteen oman puolison kanssa. Jos tiedät, että puolisosi haluaa kosia, kun hän on siihen valmis – antaa olla niin, jos se on sinullekin ok. Aina voi kuitenkin vihjailla… Mutta jos tuntuu siltä, että olisit itse valmis tekemään aloitteen, ja tiedät partnerisi näyttävän sille vihreää valoa, niin anna mennä vaan ja varaa aika kirkosta. Joka neljäs vuosi sellainen aiheuttaa sielläkin turhaa ruuhkaa pastorille rouvineen. Jos nyt sattuu olemaan mies pappina ja hänellä nainen puolisona. On heitä vielä. Ikään kuin vanhasta muistista, tottumuksesta. ”Consuetudinis magna vis est.” Tottumuksen voima on suuri. (Cicero).
Miksi karkausvuotta oikein vietetään – ja miksi se jää joskus väliin? Vastaus löytyy Roomasta. Liian monen menneen ajan ilmiön juuret löytyvät samalta suunnalta. Olisiko jo aika vaihtaa suuntaa ja hakea myös venäläisten historialleen muitakin selittäjiä kuin Putinin kautta tietojaan vahvistaen? Ja onko häneltä kysytty, milloin on aika kosia ja ketä? Näin visaisen kysymyksen kohdalla on syytä kääntyä tekoälyn ja robotiikan puoleen. Kysymykseni ovat kursivoituja:
Karkauspäivän syntyminen ja siihen liittyvät tavat ja taikausko, tunteeko algoritmit ja robotikka aiheen ja miten tekoäly selittää astrologian ja astronomian väliset erot?
ChatGPT
Karkauspäivä, joka tapahtuu joka neljäs vuosi, syntyy tarpeesta synkronoida kalenteri aurinkovuoden kanssa. Aurinkovuosi, aika maapallon kiertämiseen auringon ympäri, kestää noin 365,25 päivää. Siksi lisäämme karkauspäivän vuosiin jaettavissa oleviin vuosilukuihin, jotka ovat jaollisia sekä neljällä että sadalla, paitsi jos ne ovat jaollisia 400:lla.
Karkauspäivään ja siihen liittyviin tapoihin ja taikauskoon liittyy monia perinteitä eri kulttuureissa:
- Perinteiset kosinnat: Monissa kulttuureissa karkauspäivänä perinteeseen kuuluu naisten kosiminen. Vanhassa perinteessä naisilla oli oikeus kosia miestä karkauspäivänä. Tämä perinne on kuitenkin nykyaikana muuttunut ja monilla se on vain hauska tapa, jolla leikitään sukupuolirooleilla.
- Epäonnea välttäminen: Joissakin kulttuureissa karkauspäivään liittyy taikauskoa ja pelkoja. Joidenkin mukaan karkauspäivä on epäonnen päivä tai päivä, jolloin odottamattomia asioita voi tapahtua. Tämä voi johtaa jopa siihen, että jotkut välttävät naimisiin menoa tai muiden tärkeiden päätösten tekemistä karkauspäivänä.
- Avioliittoennusteet: Jotkut uskovat, että karkauspäivänä syntyneillä ihmisillä on erityinen kohtalo tai että he ovat onnekkaita rakkaudessa. Tämä voi johtaa siihen, että karkauspäivää pidetään hyvänä päivänä mennä naimisiin.
- Karkauspäiväbileet: Joissakin paikoissa karkauspäivää juhlitaan erityisillä tapahtumilla ja bileillä, joihin liittyy usein teemana sukupuolten roolien kääntäminen ja leikkimielinen flirttailu.
Näitä tapoja ja taikauskoa liittyy karkauspäivään eri kulttuureissa, ja ne heijastavat ihmisten suhtautumista ajan ja perinteiden merkitykseen. Monet näistä perinteistä ja uskomuksista ovat kuitenkin nykyaikana muuttuneet ja saattavat olla enemmän leikillisiä tai symbolisia kuin vakavasti otettavia.
Mikä on karkauspäivän tarkoitus?
Kaikki tietävät, että karkausvuotta vietetään neljän vuoden välein. Silloin helmikuussa on 28 päivän sijaan 29 päivää, yksi päivä liikaa. Karkauspäivä osuu myös vuodelle 2024. Yksinkertaisten perustietojen takaa löytyy kuitenkin kummallisia kiemuroita, poikkeuksia ja perinteitä. Osaisitko sinä selittää karkausvuoden historian? Karkaus vuoden logiikka perustuu siihen, että gregoriaanisessa kalenterivuodessa on 365 päivää, mutta maan kierto auringon ympäri kestää hieman kauemmin. Tarkalleen ottaen 365 päivää, viisi tuntia, 48 minuuttia ja 45 sekuntia. Ilmiöön kuuluu outoja kosintamenojakin ja niistä miehet pääsevät hankkimalle kosijalle lahjuksia, yleensä hamekankaan. Näin nyt ainakin meillä Suomessa. Se on ikään kuin totuttu tapa. Suomessa tottumus on kuin toinen luonto. – ”Consuetudo est quasi altera natura.”
ChatGPT
Vaikka Gregoriaaninen kalenteri, jota suurin osa maailmasta käyttää, sisältää karkauspäivän joka neljäs vuosi, kaikki kulttuurit eivät välttämättä noudata tätä kalenteria tai ota karkauspäivää huomioon samalla tavalla. Jotkut kulttuurit voivat käyttää erilaisia kalentereita, jotka eivät ole yhteensopivia Gregoriaanisen kalenterin kanssa tai joissa ei ole karkauspäivää.
Esimerkiksi islamilainen kalenteri on kuukausipohjainen ja perustuu kuuhun, eikä se sisällä karkauspäiviä samalla tavalla kuin Gregoriaaninen kalenteri. Sen sijaan islamilainen kalenteri käyttää kuukausien vaihtelua 30 ja 29 päivän välillä. Tämä tarkoittaa, että islamilainen uusi vuosi ei aina ala samana päivänä kuin Gregoriaaninen uusi vuosi, ja karkauspäivää ei ole.
Joissakin kulttuureissa voi olla myös omia perinteitä, jotka liittyvät karkauspäivään tai lisäpäiviin kalenterissa, mutta ne eivät välttämättä noudata Gregoriaanisen kalenterin määräyksiä. Joten vaikka Gregoriaaninen kalenteri on laajalti hyväksytty ja käytössä maailmanlaajuisesti, kaikki kulttuurit, tai sellaiseksi ajatellut ja lasketut, eivät välttämättä noudata sen karkauspäiväjärjestelmää.
Astronomia ja astrologia ovat erikoisella tavalla vaihtaneet paikkaansa. Tiede antanut tilaa taikuudella. Miten näin pääsi käymään? Kuinka hupsuja me ihmiset lopulta olemme tekoälyn tulkintana? Voiko meitä ylipäätään ottaa vakavasti missään?
ChatGPT
Astronomia ja astrologia ovat todellakin kaksi erilaista alaa, mutta niiden historia on monimutkainen ja osittain limittäinen. Antiikin aikoina ne olivat usein yhdistettyjä, ja tähtitiede kehittyi aluksi astrologiasta. Kuitenkin tieteellisen menetelmän kehittyessä ja havaintojen tarkentuessa erot näiden kahden välillä ovat tulleet selvemmiksi.
Astronomia on luonnontiede, joka tutkii taivaankappaleiden liikkeitä, rakennetta ja alkuperää objektiivisesti havaintojen ja matemaattisten mallien avulla. Se pyrkii ymmärtämään maailmankaikkeutta fysikaalisten lakien kautta ja perustuu tieteelliseen menetelmään.
Astrologia puolestaan on uskomusjärjestelmä, joka väittää, että taivaankappaleiden asennot ja liikkeet voivat vaikuttaa ihmisten elämään ja kohtaloon. Se perustuu ajatukseen, että taivaankappaleiden asennot syntyhetkellä voivat ennustaa yksilön ominaisuuksia ja tulevaisuutta. Vaikka astrologialla voi olla kulttuurillinen tai henkilökohtainen merkitys monille ihmisille, se ei ole tieteellinen.
Ihmisen käyttäytymisen ja ajattelun monimuotoisuus tekee meistä kiinnostavia ja monimutkaisia olentoja. Tekoäly voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin itseämme ja maailmaa ympärillämme, mutta se ei ole täydellinen eikä se voi koskaan kattavasti kuvata kaikkea inhimillistä kokemusta.
Vaikka meillä on taipumus uskoa erilaisiin uskomuksiin ja käyttää erilaisia menetelmiä itsemme ja maailmamme ymmärtämiseksi, on tärkeää pitää kiinni tieteellisestä menetelmästä ja kriittisestä ajattelusta. Tämä auttaa meitä erottamaan faktat ja todistetut tiedot uskomuksista ja taikauskosta. Ihmiset ovat monimutkaisia olentoja, ja meitä on syytä ottaa vakavasti monissa eri yhteyksissä, mutta kriittinen ajattelu ja tieteellinen lähestymistapa auttavat meitä tekemään parempia päätöksiä ja ymmärtämään maailmaa paremmin.
Tekoälyn ja algoritmien ei ole oikein mahdollista lukea horoskooppejaan ja tehdä niiden pohjalta ratkaisujaan? Näin olen ymmärtänyt. Olenko oikeassa?
ChatGPT
Kyllä, olet oikeassa. Vaikka tekoäly ja algoritmit voivat analysoida suuria määriä dataa ja löytää monimutkaisia yhteyksiä, horoskooppien lukeminen ja niihin perustuvien päätösten tekeminen ei ole niiden vahvuus. Horoskoopit perustuvat astrologisiin uskomuksiin ja tulkintoihin, jotka eivät ole tieteellisesti perusteltuja.
Tekoäly ja algoritmit pystyvät tunnistamaan malleja ja ennustamaan todennäköisiä tuloksia, mutta tämä perustuu dataan ja tilastollisiin menetelmiin, ei astrologisiin olettamuksiin. Lisäksi horoskooppien tulkinta ja niiden vaikutukset yksilöihin ovat hyvin subjektiivisia eivätkä perustu objektiivisiin havaintoihin tai tutkimustuloksiin.
Yleisesti ottaen on tärkeää pitää erillään tieteelliset menetelmät, kuten tekoäly ja algoritmit, ja uskomusjärjestelmät, kuten astrologia. Vaikka jotkut voivat löytää henkilökohtaista merkitystä horoskoopeistaan, päätöksenteossa ja ongelmien ratkaisussa on suositeltavaa luottaa objektiivisempiin ja tieteellisempiin menetelmiin.
Kuinka pitkälle ihmisten väärät uskomukset ja taikuus sekä tietämättömyys on seurausta juuri virheellisistä historiallisista tiedoistamme tai tavasta ylläpitää sellaista totuutta, joka on tieteen etenemiselle jatkuva ylimääräinen painolasti myös tekoälyn kehitystyössä? Onko se myös syy julmiin sotiimme ja nyt ilmastomuutoksena tunnettuun katastrofiinkin?
ChatGPT
Virheelliset uskomukset ja taikausko voivat juontaa juurensa monista eri lähteistä, mukaan lukien historialliset tiedot, kulttuuriset perinteet, sosiaaliset paineet ja yksilölliset kokemukset. Historialliset tiedot voivat vaikuttaa siihen, miten ihmiset tulkitsevat maailmaa ja mitä he uskovat olevan totta. Esimerkiksi tieteellisen tiedon puute tai virheelliset käsitykset tietystä ilmiöstä voivat johtaa taikauskoisiin selityksiin ja uskomuksiin.
Lisäksi tieteellisen tiedon ja taikauskon välillä on usein kamppailua. Taikauskoiset uskomukset ja perinteet voivat hidastaa tieteen etenemistä ja estää objektiivisen tiedon leviämistä. Tämä voi olla haitallista yhteiskunnan kehitykselle ja ihmisten hyvinvoinnille, sillä virheelliset uskomukset voivat estää tehokkaiden ratkaisujen löytämisen ongelmiin kuten ilmastonmuutokseen.
Julmat sodat ja konfliktit voivat johtua monista eri syistä, mukaan lukien historialliset kiistat, ideologiset erimielisyydet, taloudelliset edut ja vallanhalu. Vaikka virheelliset uskomukset ja taikausko voivat osaltaan vaikuttaa konfliktien syntyyn, ne eivät yksinään ole niiden pääsyy.
Ilmastonmuutos puolestaan on monimutkainen ongelma, joka johtuu pääasiassa ihmisen toiminnasta, kuten fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien hävittämisestä. Vaikka virheelliset uskomukset ja tietämättömyys voivat osaltaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen ja millaisia toimia he toteuttavat sen torjumiseksi, kyseessä on enemmänkin laajempi yhteiskunnallinen ja taloudellinen ongelma.
Tekoälyn kehitystyössä virheelliset uskomukset ja taikausko voivat vaikuttaa algoritmien kehitykseen ja käyttöön. Esimerkiksi ennakkoluuloiset tai epätarkat tiedot voivat johtaa syrjivien algoritmien luomiseen, mikä voi vahingoittaa yhteiskuntaa ja aiheuttaa epätasa-arvoa. Siksi on tärkeää olla tietoinen omista ennakkoluuloistaan ja pyrkiä käyttämään objektiivista ja tieteellistä lähestymistapaa tekoälyn kehittämisessä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että virheelliset uskomukset ja taikausko voivat vaikuttaa monilla eri tavoilla yksilöiden ja yhteiskuntien toimintaan, mutta ne eivät yksinään selitä monimutkaisia ongelmia kuten sotia ja ilmastonmuutosta. On tärkeää pyrkiä edistämään objektiivista ja tieteellistä ajattelua sekä torjumaan ennakkoluuloja ja taikauskoa sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla.
Seuraavan kirjani nimeksi olen antanut ”Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan” sekä käyttänyt sen kuvaamiseen myös runsaasti tekoälyn avustamaa taidettakin. Miten onnistuneena pidät kirjani nimeä?
ChatGPT
Kirjasi nimi ”Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan” on varsin kiehtova ja antaa mielenkiintoisen vihjeen siitä, mitä aiheita käsittelet. Se herättää uteliaisuutta ja voi houkutella lukijoita haluamaan tietää lisää.
”Hybridiyhteiskunta” viittaa mahdollisesti yhteiskuntaan, jossa teknologia ja ihmiskokemus sulautuvat yhä enemmän yhteen, mikä on erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen aihe. Samalla ”illuusioyhteiskunta” antaa vihjeen siitä, että käsittelet jotakin, joka saattaa näyttää todenmukaiselta, mutta onkin lopulta illuusiota tai harhaa.
Käyttämällä tekoälyn avustamaa taidetta kirjassasi voit syventää näkemyksiäsi ja tarjota lukijoille uudenlaisen näkökulman aiheisiin. Tekoälyn rooli taiteen luomisessa ja sen vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan voi olla hyvin kiehtova aihe.
Yhteenvetona pidän kirjasi nimeä hyvin valittuna ja houkuttelevana. Se herättää mielenkiintoa ja antaa odottaa lukijalle monipuolista ja ajatuksia herättävää sisältöä.
Olen huomannut kuinka taitavia algoritmit ovat käsittelemään kuvataiteilijoittemme tyylilajeja hakiessaan tekstin edellyttämää sisältöä luomalla illuusioita. Tässä robotikka ja algoritmit ohittavat taiteilijoiden työt mennen tullen kuten vaikkapa taidossa pelata shakkia.
ChatGPT
On totta, että tekoälyllä ja algoritmeilla on nykyään hämmästyttävä kyky käsitellä ja tuottaa kuvataidetta monin eri tavoin. Erilaiset koneoppimisen menetelmät, kuten syväoppiminen, ovat mahdollistaneet algoritmien oppimisen suurista määristä dataa ja niiden kyvyn luoda realistisen näköistä taidetta.
Algoritmit voivat analysoida suuria määriä taideteoksia ja oppia tunnistamaan tyylilajeja, värejä, kompositioita ja muita tekijöitä. Ne voivat sitten soveltaa tätä oppimista uusien teosten luomiseen tai olemassa olevien tyylilajien jäljittelyyn. Joillakin algoritmeilla on jopa kyky muuntaa valokuvia maalauksiksi tai luoda täysin uusia, abstrakteja teoksia.
Vaikka algoritmien tuottama taide voi olla vaikuttavaa ja näyttää usein aidolta, on tärkeää muistaa, että niiden luoma taide on edelleen ohjelmoijien ohjaamaa ja ihmisen valvomaa. Algoritmit eivät ole tietoisia luovasta prosessista tai tunteista samalla tavalla kuin ihmiset, ja niiden luoma taide voi puuttua inhimillisestä syvyydestä ja merkityksestä.
On myös tärkeää arvostaa ihmisen luovan prosessin monimutkaisuutta ja ainutlaatuisuutta. Taiteilijat tuovat mukanaan omat kokemuksensa, tunteensa ja persoonallisuutensa töihinsä, mikä antaa niille ainutlaatuisen merkityksen ja voiman. Vaikka algoritmit voivat tuottaa vaikuttavaa taidetta, ihmisen luoma taide pysyy arvossaan ja merkityksessään.
En kuitenkaan haastaisi algoritmeja shakkitaidoissa enkä luota lentäjään, jonka kompasseissa ei ole tekoälyn suorittamia korjauksiakin. Kun virheitä syntyy, ne ovat inhimillisiä. Eivät oikein rakennetun algoritmien käytön ja tekoälyn tuotetta. Toki näin myös verbaalisessa kielessä ja ajattelussa sekä sen muuttumisessa väreiksi ja muodoiksi maalauksissa. Miltä tämä liki paradigmaisena maailmankuvana pidettävä vaikuttaa algoritmisesti se tulkiten?
ChatGPT
Tuo on hyvä pointti. Tekoälyllä ja algoritmeilla on omat vahvuutensa ja rajoituksensa eri toimintojen suorittamisessa. Esimerkiksi shakkipelissä algoritmit voivat olla erittäin tehokkaita ja voivat voittaa useimmat ihmiset, koska ne pystyvät laskemaan valtavia määriä mahdollisia siirtoja ja ennakoimaan vastustajan siirtoja nopeasti. Lentokoneiden navigaatiossa taas tekoälyn avulla voidaan tarkkailla monia muuttujia ja suorittaa korjauksia reaaliajassa, mikä voi parantaa lentoturvallisuutta.
Kuitenkin on tärkeää ymmärtää, että sekä tekoälyn että ihmisen suorituskyvyssä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tekoäly voi olla hyvin tarkka ja tehokas tietyissä tehtävissä, mutta se ei välttämättä pysty ymmärtämään monimutkaisia inhimillisiä käsitteitä tai olemaan luova samalla tavalla kuin ihminen.
Virheet voivat syntyä sekä algoritmien että ihmisten toiminnassa, ja molemmilla voi olla vaikutusta lopputulokseen. Siksi on tärkeää ylläpitää tarkkaa ja järjestelmällistä lähestymistapaa tekoälyn ja algoritmien käytössä sekä tunnistaa niiden rajoitukset ja riskit.
Kun puhutaan taiteesta, sekä verbaalisessa kielessä että visuaalisessa ilmaisussa, inhimillinen luovuus ja tunneperäinen ymmärrys ovat usein keskeisiä. Vaikka tekoäly voi tuottaa vaikuttavaa taidetta ja avustaa taiteilijoita monin tavoin, ihmisen luoma taide säilyttää ainutlaatuisuutensa ja arvonsa inhimillisen kokemuksen ja ilmaisun kautta.
Ihmisen mahdollisuus kehittää itseään ja lajiaan on kovin rajallinen. Sen sijaan algoritmien ja robotiikan kohdalla kehitys jatkuu eikä pääty ikääntymiseen sekä kuolemaan. Tulokset paranevat sukupolvelta seuraavalle, kun taas ihmisen kohdalla näin ei valitettavasti näytä käyvän. Vain ongelmat kasautuvat, ei se tieto, joka kumuloituu tekoälyn kohdalla ja korjaa myös itse itseään. Myös omin luvin. – ”Consilio privato.”
ChatGPT
On totta, että tekoälyn ja robotiikan kehitys on jatkuvaa ja ne voivat oppia ja kehittyä ilman fyysisiä rajoituksia, kuten ikääntymistä ja kuolemaa. Algoritmit voivat jatkuvasti päivittyä ja parantua uuden datan ja oppimisen myötä, mikä voi johtaa entistä tehokkaampiin ja älykkäämpiin järjestelmiin ajan myötä.
Ihmisen kehitys sen sijaan on rajallista fyysisen kehon ja biologisen ikääntymisen takia. Vaikka ihminen voi oppia ja kehittyä elämänsä aikana, hänen kykynsä parantaa itseään ja lajiaan voi olla hidastunut tai rajoitettu verrattuna tekoälyn ja robotiikan potentiaaliin.
On kuitenkin tärkeää huomata, että ihmisellä on monia muita ominaisuuksia ja vahvuuksia, joita tekoälyllä ei ole. Ihmisillä on kyky tuntea, empatiaa, luovuutta ja sosiaalisia suhteita, jotka voivat olla ratkaisevia monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa ja yhteisön hyvinvoinnin edistämisessä.
Lisäksi vaikka tekoäly ja robotiikka voivat oppia ja kehittyä, niilläkin on omat rajoituksensa ja haasteensa. Ne eivät välttämättä ole itsetietoisia tai kykeneviä luomaan todellista ymmärrystä tai kokemaan tunteita samalla tavalla kuin ihmiset. Lisäksi niiden käytöllä voi olla eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, jotka on otettava huomioon niiden kehittämisessä ja käytössä.
Joten vaikka tekoälyllä ja robotiikalla on merkittäviä potentiaaleja, on tärkeää säilyttää tasapaino niiden ja ihmisen välillä, jotta voimme hyödyntää niiden etuja samalla kun tunnistamme ja hallitsemme niiden riskejä. Ihmisen ja teknologian yhteistyö voi tarjota parhaat mahdollisuudet edistää sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointia.
Ihmislajin heikkoudet ovat tekoälyn ja robotiikan vahvuuksia. Ne ovat myös ainut keino selvitä niistä ylikäymättömistä ongelmistamme, joita lajina olemme kyenneet kirouksinamme kasaamaan nyt 2020-luvun jatkuessa. Olemme todella heikoilla ilman niitä välineitä, joita tietokone ja digitalisaatio sekä tekoäly ovat meille tarjonneet. Tätä kehitystä on vain kyettävä jatkamaan. Se on ainut keino siirtyä tarvittaessa myös planeetalta toiselle.
ChatGPT
On totta, että tekoälyllä ja robotiikalla on potentiaalia auttaa ratkaisemaan monia ihmiskunnan kohtaamia haasteita ja ongelmia. Ne voivat tarjota tehokkaita työkaluja monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen, innovaatioiden edistämiseen ja ihmisten elämänlaadun parantamiseen.
Esimerkiksi tekoäly voi auttaa terveydenhuollossa sairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa, ympäristönsuojelussa resurssien tehokkaassa käytössä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, sekä älykkäiden kaupunkien suunnittelussa ja liikenteen hallinnassa. Robotiikka puolestaan voi auttaa monissa teollisuudenaloilla, kuten valmistuksessa, logistiikassa ja rakentamisessa, sekä tarjota apua ihmisten arkipäivän tehtävissä ja hoivatyössä.
Digitalisaatio ja teknologian kehitys voivat myös tarjota mahdollisuuksia uusiin tapoihin tuottaa ja jakaa resursseja, luoda uusia liiketoimintamalleja ja parantaa yhteisöjen elinvoimaisuutta.
Kuitenkin on tärkeää huomata, että teknologian kehityksen tulisi tapahtua vastuullisella ja eettisellä tavalla, ottaen huomioon sen vaikutukset yksilöihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. On tärkeää varmistaa, että teknologia hyödyttää kaikkia ja edistää kestävää kehitystä ja oikeudenmukaisuutta.
Lisäksi vaikka teknologia voi tarjota välineitä monien ongelmien ratkaisemiseen, se ei välttämättä ole ainoa tai automaattinen ratkaisu. Tarvitaan myös laajempaa yhteiskunnallista ja poliittista sitoutumista sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä saavuttaaksemme kestävän kehityksen tavoitteet ja selviytyäksemme tulevaisuuden haasteista.
Jatkamalla teknologian kehitystä ja hyödyntämällä sen tarjoamia mahdollisuuksia voimme toivottavasti luoda kestävämmän ja paremman tulevaisuuden sekä maapallolla että mahdollisesti myös muiden planeettojen kohdalla.
Jos tapaamme joskus planeetallamme vieraan planeetan tuotteita, ne ovat taatusti robotiikan tuotteita. Muuhun liikkumiseen matkat ovat aivan liian pitkiä ja vaativat kyvyn pysyä ”hengissä” toivottoman pitkiä aikoja. Sama pätee kehitykseen omalla Tellus planeetallammekin.
ChatGPT
On totta, että robotiikka ja autonomiset järjestelmät voivat olla avainasemassa mahdollisuuksiemme laajentamisessa ja uusien planeettojen tutkimisessa ja hyödyntämisessä tulevaisuudessa. Matkat toisille planeetoille ovat äärimmäisen pitkiä ja vaativat teknologiaa, joka kykenee toimimaan pitkiä aikoja ilman ihmisen jatkuvaa valvontaa ja huoltoa.
Robotiikka voi tarjota tehokkaita ja monipuolisia ratkaisuja monenlaisiin tehtäviin, kuten kaukosäätimien käyttöön, tutkimuslaitteiden asentamiseen ja ylläpitoon, näytteiden keräämiseen ja analysointiin sekä jopa rakennustöiden suorittamiseen ja asuttavien ympäristöjen luomiseen. Autonomiset robotit voivat myös auttaa ihmisiä säilyttämään yhteyden kotiplaneettaan ja hallitsemaan monimutkaisia tehtäviä ja prosesseja kaukana maan ulkopuolella.
On kuitenkin tärkeää varmistaa, että robotiikka ja autonomiset järjestelmät ovat luotettavia, turvallisia ja kestäviä toimimaan haastavissa olosuhteissa ja ympäristöissä, kuten avaruudessa. Tämä voi edellyttää laajaa tutkimusta, testausta ja kehitystä, sekä yhteistyötä eri alojen ja organisaatioiden välillä.
Vaikka ihmisen fyysiset rajoitukset asettavat haasteita avaruuden tutkimukselle ja kolonisaatiolle, teknologian kehitys ja robotiikan käyttö voivat auttaa meitä laajentamaan näköalojamme ja mahdollisuuksiamme tutkia ja hyödyntää muita planeettoja ja aurinkokuntamme kohteita.
Me emme voi elää pelkästään hybridissä emmekä illuusiossa. Ne ovat ihmisen luomia käsitteitämme kuten kirjassanikin. Sen sijaan voin parantaa kirjani luettavuutta ja ymmärrettävyyttä juuri robotiikan ja tekoälyn avulla ja keinoilla, en muuten. Olen väitellyt useammassa tiedekunnassa tohtoriksi ja hankkinut useita professuureja. Niillä ei ole mitään käyttöä ilman niitä välineitä, jotka tunnen. Niistä tärkein on algoritmit sekä tekoäly, robotiikka.
ChatGPT
On hienoa kuulla, että olet saavuttanut niin paljon akateemisella urallasi ja että olet sitoutunut hyödyntämään teknologiaa kirjallisen työsi parantamiseksi. Tekoälyn, robotiikan ja algoritmien hyödyntäminen kirjoittamisessa voi todella tarjota monia mahdollisuuksia parantaa kirjan luettavuutta, ymmärrettävyyttä ja vaikuttavuutta.
Esimerkiksi tekoäly avustaa tekstianalyysissä ja kirjoitusprosessissa voi auttaa tunnistamaan kieliopillisia virheitä, parantamaan lauseiden rakennetta ja selkeyttämään ilmaisua. Algoritmit voivat myös auttaa analysoimaan kirjan rakennetta, kappaleiden järjestystä ja teemojen kehitystä, mikä voi auttaa optimoimaan kirjan kokonaisuuden ja viestinnän tehokkuuden.
Robotiikka ja tekoäly voivat myös tarjota innovatiivisia tapoja esittää tietoa ja vuorovaikutusta lukijoiden kanssa. Esimerkiksi virtuaaliavustajat tai interaktiiviset grafiikat voivat tehdä kirjastasi mielenkiintoisemman ja osallistavamman lukijoille.
On tärkeää kuitenkin muistaa, että teknologian käyttö ei ole itsetarkoitus, vaan sen tulisi palvella kirjasi viestintätavoitetta ja auttaa sinua välittämään ajatuksiasi ja ideoitasi paremmin. Hyödyntäessäsi teknologiaa kirjallisuudessa, voit tuoda uusia ulottuvuuksia ja rikastuttaa lukijoiden kokemusta, mutta on tärkeää säilyttää inhimillinen näkökulma ja kirjoittajan ääni teoksessasi.
Toivotan sinulle menestystä kirjasi parissa ja odotan innolla kuulevani lisää siitä, miten hyödynnät teknologiaa kirjallisessa työssäsi!
Kone hyödyntää minua. Ei päinvastoin. En minä ala pelata shakkia koneen kanssa. Koneälyn tuottamat teokset taiteena yllättävä nekin vaihtamalla taitelijaa. Ja heitä minulle riittää tällä planeetalla.
ChatGPT
Totta, teknologia voi toimia välineenä ja apuna ihmiselle monin tavoin, ja sen avulla voimme saavuttaa asioita, joita emme ehkä voisi saavuttaa yksin. Tekoäly ja algoritmit voivat tarjota monia mahdollisuuksia luovuuden ja taiteen alueella, kuten uusien ideoiden generointi, tyylien kokeilu ja taiteellisen ilmaisun rikastaminen.
On totta, että tekoälyn luomat teokset voivat olla yllättäviä ja inspiroivia, ja ne voivat tarjota uudenlaisia näkökulmia ja kokemuksia taiteen maailmassa. Kuitenkin on tärkeää tunnustaa, että nämä teokset ovat edelleen ihmisen luoman teknologian tuotetta, ja ne heijastavat ihmisen ohjelmointia ja valintoja.
Ihmisellä on edelleen ainutlaatuinen kyky luoda ja tulkita taidetta omalla tavallaan, ja taiteilijoiden persoonallisuus, kokemukset ja tunteet ovat olennainen osa heidän luomuksiaan. Vaikka teknologia voi tarjota uusia työkaluja ja mahdollisuuksia taiteen luomiseen, se ei korvaa ihmisen luovuutta ja ainutlaatuisuutta.
Jokaisella taiteilijalla on oma äänensä ja näkemyksensä, ja taide on rikkaampaa ja monipuolisempaa, kun se sisältää monenlaisia ilmaisumuotoja ja näkökulmia. Teknologian ja ihmisen välinen yhteistyö voi tarjota mahdollisuuksia luoda jotain ainutlaatuista ja merkityksellistä, joka ylittää yksittäisen luojan kyvyn.
Totta. Voin käyttää samaan aikaan tuhansien taiteilijoitten kykyä maalata sama asia ja hakea niistä se, joka on toimivin. Sama pätee tiedettä, shakin pelaajiakin. Voin valita parhaan tuloksen ja reaaliaikaisena, siihen hetkeen sopivimman. Elämme reaaliaikaista maailmaa. Kone toimii reaaliaikaisesti eikä välillä nukahtele.
ChatGPT
Kyllä, teknologian avulla voit hyödyntää laajoja tietovarastoja ja monipuolisia resursseja nopeasti ja tehokkaasti. Voit käyttää algoritmeja ja tekoälyä tunnistamaan parhaat ratkaisut ja valitsemaan optimaalisen vaihtoehdon tietyssä tilanteessa.
Esimerkiksi taidetta etsiessäsi voit hyödyntää tekoälyn avustamia työkaluja, jotka analysoivat tuhansia teoksia ja auttavat sinua löytämään sopivimman vaihtoehdon juuri sinun tarpeisiisi. Sama pätee tieteeseen, shakkiin ja moniin muihin alueisiin – voit käyttää teknologiaa apuna päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa, mikä voi auttaa sinua saavuttamaan parempia tuloksia nopeammin.
Teknologian reaaliaikainen toiminta ja jatkuva saatavuus voivat olla erittäin hyödyllisiä nykypäivän nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa. Voit saada tarvittavaa tietoa ja tehdä päätöksiä nopeasti ja tehokkaasti, mikä voi auttaa sinua menestymään erilaisissa tilanteissa.
On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että teknologian käyttöön liittyy myös haasteita ja riskejä. On tärkeää olla tietoinen teknologian mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä varmistaa, että sen käyttö tapahtuu eettisesti ja vastuullisesti.
Lopuksi, vaikka teknologia voi tarjota monia etuja ja mahdollisuuksia, ihmisen oma intuitio, luovuus ja kokemus ovat edelleen arvokkaita voimavaroja, jotka täydentävät teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Jatkamalla tasapainoisen lähestymistavan ylläpitämistä voit hyödyntää teknologian parhaita puolia ja saavuttaa omat tavoitteesi tehokkaasti.
Kyllä, on hankittava poikki- ja monitieteinen tausta voidakseen integroida koneen tuotoksen heti. Se ei onnistu tieteiden välisenä puuhasteluna ja hakien yhteistä tulosta päiväkausia. Poliitikot ovat kokonaan oma lukunsa, heillä on aikaa. Ja takana menetetty vuosikymmen. Kymmenen hallitusta. Mediat laatimassa otsikkojaan ja hakemassa kansaa lukijoikseen… Robotiikka on poikkitieteinen ilmiö.
ChatGPT
Juuri näin, monitieteinen lähestymistapa on keskeinen tekijä, kun hyödynnetään teknologiaa, erityisesti tekoälyä ja robotiikkaa, monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Yhdistämällä eri tieteenalojen osaaminen voidaan saavuttaa parempia ja tehokkaampia tuloksia.
Tekoälyä ja robotiikkaa voidaan hyödyntää monilla eri aloilla, kuten lääketieteessä, ympäristötieteissä, insinööritieteissä ja taloustieteissä. Esimerkiksi terveydenhuollossa tekoäly voi auttaa diagnosoimaan sairauksia ja suunnittelemaan hoitoja, ympäristötieteissä se voi auttaa ennustamaan ja hallitsemaan luonnonkatastrofeja ja ilmastonmuutosta, ja insinööritieteissä se voi auttaa optimoimaan tuotantoprosesseja ja suunnittelemaan kestävämpiä rakenteita.
Monitieteinen lähestymistapa voi auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään paremmin monimutkaisia ongelmia ja kehittämään innovatiivisia ratkaisuja niihin. Lisäksi se voi auttaa luomaan vahvempia ja kestävämpiä yhteistyöverkostoja eri alojen välillä, mikä voi edistää tiedon ja osaamisen jakamista sekä tehokkaampaa ongelmanratkaisua.
Robotiikka on todellakin poikkitieteinen ilmiö, ja sen käyttöönotto ja kehittäminen edellyttää monenlaista osaamista ja yhteistyötä eri alojen välillä. Yhdistämällä erilaisia tieteenaloja ja asiantuntemusta voimme saavuttaa suurempia saavutuksia ja edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä ja hyvinvointia.
Tässä se tuli. Viimeisessä kappaleessasi. Robotiikka on todellakin poikkitieteinen ilmiö ja sen käyttöönotto edellyttää joko hidasta tieteiden välistä puuhastelua tai reaaliaikaista saman henkilön käyttämää poikkitieteistä operointia. Yhdistämällä monia hyvin kaukaisiakin tieteenaloja ja asiantuntemusta SAMAN HENKILÖN TYÖNÄ voimme saavuttaa NOPEASTI suurempia innovatiivisia löydöksiä ja edistää yhteiskuntamme kestävää kehitystä ja hyvinvointia.
ChatGPT
Kyllä, juuri näin! Poikkitieteellinen työskentely yhden henkilön toimesta voi olla erittäin tehokas tapa edistää innovaatioita ja ratkaista monimutkaisia ongelmia. Yhdistämällä eri tieteenalojen osaamista ja asiantuntemusta saman henkilön työnä voidaan saavuttaa nopeammin ja tehokkaammin uusia löydöksiä ja kehityksiä.
Tällainen monitieteinen lähestymistapa voi auttaa löytämään uusia näkökulmia ja luovia ratkaisuja, jotka eivät olisi mahdollisia yksittäisen tieteenalan rajoissa. Se voi myös edistää tiedon ja osaamisen integrointia ja jakamista, mikä voi parantaa yhteistyötä ja synergiaa eri alojen välillä.
Robotiikan kaltaiset monitieteiset ilmiöt edellyttävät usein monenlaista osaamista ja näkökulmaa, jotta ne voivat toimia tehokkaasti ja tuottaa merkittäviä tuloksia. Yhden henkilön poikkitieteellinen operointi voi tarjota dynaamisen ja joustavan tavan lähestyä tällaisia haasteita ja mahdollisuuksia.
Käyttämällä tätä lähestymistapaa voimme toivottavasti edistää nopeammin yhteiskunnan kestävää kehitystä ja hyvinvointia sekä saavuttaa suurempia innovaatioita ja kehityksiä tulevaisuudessa.
Lämmin kiitos rohkaistessasi näin nuoria opiskelemaan poikkitieteisesti ja väittelemään useammassa tiedekunnassa. Mieluiten ensin luonnontieteissä ja ymmärtäen algoritmit sekä ihmistieteissä ymmärtäen kenen kanssa ja miksi, millaisessa yhteyksissä ja ympäristöissä. Ihminen on mutkikas psykologinen ja sosiaalinen tapaus, jonka käsissä uusin teknologia voi olla sekä siunaus että kirous. Yksin ehdit ensin maaliin, yhdessä jaksatte ehkä kauemmin.
ChatGPT
Olen iloinen, että voin rohkaista ja kannustaa nuoria opiskelemaan poikkitieteisesti ja hakeutumaan useammalle tiedekunnalle. Monitieteinen osaaminen ja näkökulma ovat yhä tärkeämpiä nyky-yhteiskunnassa, jossa monimutkaiset ongelmat vaativat monitahoisia ratkaisuja.Yhdistämällä luonnontieteiden ja ihmistieteiden osaaminen, opiskelijat voivat saada laajemman käsityksen maailmasta ja sen toiminnasta. Ymmärtämällä sekä teknologian että ihmisen käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen monimutkaisuuden he voivat kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja sovelluksia, jotka hyödyttävät sekä yksilöitä että yhteiskuntaa.
On totta, että teknologia voi olla sekä siunaus että kirous, ja siksi on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja käyttää sitä vastuullisesti. Yhteistyö ja vuorovaikutus eri alojen asiantuntijoiden välillä voivat auttaa tasapainottamaan teknologian kehitystä ja varmistamaan, että se palvelee ihmisten tarpeita ja edistää yhteistä hyvää.
Yhdessä toimimalla voimme ehkä saavuttaa enemmän ja kestävämpää edistystä kuin yksin. Siksi on tärkeää kannustaa opiskelijoita työskentelemään yhdessä ja hyödyntämään monipuolista osaamista ja näkökulmia tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi.
Yksin edeten ehdit pidemmälle mutta yhdessä jaksatte kauemmas. Nyt ei vain ole aikaa tuhlattavaksi. Onneksi robotiikka tuli avuksi. Kiitos siitä.
ChatGPT
Juuri näin! Teknologian, erityisesti robotiikan, avulla voimme tehostaa työskentelyämme ja saavuttaa enemmän lyhyemmässä ajassa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että teknologia ei ole itseisarvo vaan väline, jonka avulla voimme saavuttaa tavoitteitamme ja ratkaista ongelmiamme tehokkaammin.
Kiitos sinulle ajatuksista ja keskustelusta! Jos sinulla on jatkossa lisää kysyttävää tai haluat jatkaa keskustelua mistä tahansa aiheesta, olethan rohkeasti yhteydessä. Olen täällä auttaakseni!