Lokakuun viimeinen sunnuntai
Kellot siirtyvät lokakuun viimeisen sunnuntain kohdalla talviaikaan. Aika on ihmisen keksinnöistä se epäonnisin enkä suostu sitä edes pohtimaan siirrellen kellojen viisareita ikään kuin olisin voittanut tunnin lisää elinaikaa. Aika kulkee eteen- ja taaksepäin, hidastuu ja pysähtyykin. Sen pohtiminen ei ole omana aikanamme ajankohtaista. Historiasta spekuloivat ovat usein ulkona ajatuksesta, jossa oma syntymäkin edellytti menneen maailman tapahtumien hoitumista tavalla, josta spekulointi ei kuulu fysiikan lakeihimme. Olemme maaseudun väkeä ja meitä kiinnostavat maaseutua koskevat asiat. – ”Res rustica”. Suurkaupunkeja koskevat asiat – ”Res urbana” – ovat meille vieraita.
Ihmistieteet ovat toki erikseen. Ne eivät ole sidottuja luonnontieteisiin ja siellä saa vapaasti pohtia mitä sattuu ja siirtää sen medioihimme, sosiaalisen median sivuilla ja päivälehtiinkin. Poliitikot tekevät sitä ammatikseen tietäen, miten maailma olisi parempi, jos he olisivat olleet sitä järjestelemässä. Tosin eivät olisi syntyneet tuon järjestelyn tuloksena lainkaan, ja se olisi usein juuri odotetuin sekä toivotuin tapahtuma ulkopuolisen tarkkailijan kokemana. ”Rooma on puhunut, asia on loppuun käsitelty” – ”Roma locuta est, causa finita est.”
Ajasta puhuminen ja kirjoittaminen on kuitenkin juuri luonnontieteilijöitten asia. Poikkitieteiseksi sen tekeminen ei muuta asiaa yhtään. Sen sijaan monitieteisessä pulinassa kaikki on mahdollista, ja tätä totuutta yhteiskuntamme edustaakin. Vaalit Yhdysvalloissa hoidetaan harvinaisen monitieteistä tietä kulkien ja Suomi muistuttaa ikävällä tavalla Yhdysvaltain itäisintä osavaltiota. Jos vaalit ratkaistaisiin täällä, saisimme naisen presidentiksi ja Donald Trump ei edes yrittäisi käännyttää suomalaisia mieleisekseen. Ikääntyvä kansa ja ajatus suomettumisesta ei sekään houkuttele. Se mitä vanheneva kansakunta kaipaa on mielenrauha. Hae siis kirjoitus, jossa olet edes sivunnut tätä aihetta, mielenrauhaa, joka koskettaa suomalaisen lukijan tulevaa talviaikaa. Siinä Ciceroa lainaten käytäntö on paras opettaja – ”Usus magister est optimus.” Vaikka voimia puuttuu, himokkuus on kuitenkin kiitettävä. – ”Ut desint vires, tamen est laudanda voluptas.”
Mielenrauhaa
”Ede, bibe, lude, post mortem nulla voluptas” (Seneca).
23.05.2023 – 27.10 2024
Suomalaiset yliopistot ovat pudonneet globaaleissa listauksissa Helsingin yliopistoa myöten tuhannen kehnommalle puolelle. Listauksia ei tehdä yliopistoille, jotka eivät mahdu tasoltaan enää listattavin joukkoon lainkaan. Pari yliopistoa lukuun ottamatta yliopistomme professoreineen kuuluvat tähän listaamattomaan joukkoon. Listauksia eivät tee kohumediat ja niiden uutisankkurit. Tällaiset uutiset ovat haudattuja niin viinillä kuin unellakin. – ”Vino somnoque sepulti”.
Tämä ei merkitse sitä, etteikö opetus ja koulutus tuloksineenkin olisi Suomessa myös ammattikorkeakouluissamme laadukasta. Kilpailu maailman huipulla on vain myös vaikkapa urheilussa muuttunut Paavo Nurmen ja Hannes Kolehmaisen ajoista. Olympialaisissa mittelöissä emme mahdu oikein sadan kärkimaan joukkoon ja vaikka lajeja on pilvin pimein, mitaleita ei tahdo tulla mistään lajista. Ja kun näin kirjoitan, tytöille ja pojille minä laulan. – ”Virginibus puerisque canto”, Horatiusta siteeraten. En kansakunnan kaapin päälle nostetuille poliittisille johtajille.
Sen sijaan Suomessa syntyneet yksittäiset kansalaiset saattavat menestyä niin tieteessä, taiteessa ja urheilussa hyvinkin mitali kandidaattien tapaan, mutta urheillen vaikkapa koripalloa ja jääkiekkoa Yhdysvalloissa. Sama pätee luonnollisesti kulttuuriinkin, tieteeseen ja taiteeseenkin. Menestys edellyttää vain työskentelyä sellaisissa laitoksissa ja tiimeissä, jotka ovat globaaleja, kansainvälisiä. Tai EU:n sisällä hakien rahoitusta, jolloin oma kansakunta ja yliopisto ei saa näkyä hakijoiden papereissa. Jos ne vahingossa näkyvät, hakemus hylätään. Näissä mittelöissä luotetaan hyveisiin, ei aseisiin. – ”Virtuti non armis fido.”
Oma kokemukseni näistä hakemuksista ja niiden lukemisesta on opettanut varovaisuutta ja olemme saaneet suomalaisina myös menestystä EU:n kansainvälisessä kilpailussa kiitettävästi, ohittaen jopa yliopistoja, joiden listaus on kymmenen kärkiyliopiston joukossa. Hakemuksen ja sen laadun ja innovatiivisuuden sekä aiempien näyttöjen on vain oltava maailmalla kymmenen joukossa ja joissakin tapauksissa myös aivan kärkeen aiemmin rankattuina. Ammattinsa osaavat lukijat kyllä erottavat ne suuresta massasta ja kärkeä vain kopioivista hakemuksistamme. Tieteen ja taiteen huippu kukoistaa kyllä ikuisuuteen. – ”Viret in aeternum.”
Kun on tehnyt tätä työtä vuosikymmenet poikkitieteisesti, kärkihakemukset ja niiden seulonta ei ole edes erityisen työlästä ja muistuttaa mitä tahansa vaikkapa pitkän koripalloilijan suorituksia vuosikymmenet seuratenkin. Ongelmana tämän yksittäisen koripalloilijan kohdalla on vain kyky menestyä vaikkapa Yhdysvaltain markkinoilla ja kyetä pääsemään joukkueeseen, joka voi menestyäkin. Lauri Markkanen ja jääkiekkoilijamme ymmärtävät mistä nyt kirjoitan. Olen heitä tukenut taustalla siinä missä tieteilijöitämme ja taiteilijoitamme. Se tapahtuu lopulta yhdistetyin voimin. – ”Viribus unitis.” Ekologinen klusteri ja sen kärkihahmot ovat tyypillinen tällainen toimija, siinä missä aropolis strategian toteuttajat tai nyt algoritmien kuninkaat (Luostarinen 2003, 2004; 2023, 2024).
Tällaisessa rakenteessa ei toimita niinkään suomalaisina, vaan osana globaalia menestystarinaa. Esimerkkeinä maailman tiedepuistojärjestöt ja niiden hakemat huiput AURP:n ja IASP:n hallinnossa. Sekä samalla myös mentoroiden opiskelijoita, väitöskirjojaan valmistelevia, jotka eivät ole suomalaisia. Tieteen ja taiteen huiput eivät ole sidottuja kansallisiin ja nationalistisiin väreihin rakennettaessa tiimejä, klustereita ja globaaleja menestystarinoitamme. Ne eivät myöskään näy päivittäisten medioittemme sivuille sen enempää kuin sosiaalisen median kuohunnassa tai Yhdysvaltain presidenttien valinnassa. Ne ovat kaksi eri maailmaa. Siellä luotetaan hyveisiin, ei aseisiin. – ”Virtuti non armis fido.”
Ihminen on tutkitusti onnellisimmillaan, kun hän rakastelee, urheilee tai keskustelee. Salaisuus on siinä, että silloin hänen ajatuksensa eivät harhaile. Harhaileeko sinun ajatuksesi rakastellessa, urheillessa tai keskustelussa, tiedettä tehden tai taidetta toteuttaen? Kokeile silloin lausua tyhjiä sanoja, ääntä ilman ajatusta. Dat inania verba, dat sine mente sonum, neuvoo Vergilius.
Mielenrauha on aikamme teemana se kaikkein kimurantein. Lähestyn sitä käyden keskustelua psykologi Arto Pietikäisen kanssa. Hänen tekstinsä on lähinnä omaani ja vastaankin hänelle suulla suuremmalla. Käytän apuna ja tukenani vuosituhantista viisautta, latinankielisten sananlaskujen aarteistoa. Se on pohjaton, joten valitsen vain lähinnä D-kirjaimella alkavat. Vältän käyttämästä tekoälyä ja robotiikkaa. Jos muulta vaikuttaa, syynä on ns. shakin pelaajan syndrooma. Siinä huudetaan eläkööt kuninkaalle ja kuningattarelle. – ”Vivant rex et regina.”
Se että tärkeimmät asiat – ”Res summae” – alkavat jollakin muulla kirjaimella, johtuu vain suurkaupunkeja koskevista asioista -”Res urbana”. Meitä kiinnostavat kuitenkin vain maaseutua koskevat asiat. – ”Res rustica.”Tiesitkö että agropoliksia on nyt maailmalla tuhatmäärin? Kun kirjoitin kirjani ”Agropolis Strategy” ja lähetin sen maailman kaikille tiedepuistojen ja teknologiakeskusten johtajille, Agropoliksia ei ollut tunnetusti maailmalla lainkaan. Paitsi ehkä yksi Ranskassa, Montpellierin agropolis? Mutta sen strategia ei ollut likimainkaan se, mitä kirjassani esittelin ja levisi ympäri globaalia maailmaa. Poistaen samalla vanhan liekin jäljet. – ”Veteris vestigia flammae”. Näin säilytät samalla mielenrauhasikin.
Mielenrauha on sitä, että tykkäät olla juuri siinä missä nyt olet. Bussissa tai sohvalla lukemassa tätä lehteä, harvemmin kirjaa, matkalla kotiin tai kaverille. Se on sitä, ettet haikaile bussista sohvalle etkä sohvalta bussiin. Ettet mieti kaverin luona, että voi kun pitäisi olla jo kotona, tai kotona, että voi kun pitäisi nähdä kavereitakin. Et haluaisi olla missään muualla. Ja se on huima saavutus. Elät nykyhetkessä etkä vatvo menneitä tai murehdi tulevia. Neuvoo meitä ja minua teksti, jota lainaan ja samalla kritisoin. Kritiikki kun antaa korpeille anteeksi mutta kiusaa kyyhkysiä. Dat veniam corvis, vexat censura columbas. Ei tätä Kolumbus keksinyt vaan Juvenalis.
– Mielenrauha tarkoittaa sitä, ettet anna kielteisten ajatusten hallita itseäsi vaan tunnet eläväsi omien arvojesi mukaista elämää. Mielenrauha ei ole tunne, vaan kyky, jota voi harjoitella, psykologi Arto Pietikäinen Tampereen Terveystalosta sanoo. Osaatko sinä harjoitella mielenrauhaa? Onko sinulla ehkä vihollisia, jotka piinaavat mielenrauhaasi? Siihenkin minulla on tarjota sinulle lääke. Älä puhu vihollisistasi pahaa, ajattele vain. De inimico non loquaris, sed cogites!
Kuka tämän vuosituhantisen viisauden lausui? Pubilius Syrus, henkilö, jonka lausahduksia on mitattu paljon kauemmin kuin kenenkään eläväisen ja oman aikamme tietäjän. On syytä luottaa sellaisten henkilöiden sanomisiin, joista on tullut vuosituhantisia sananlaskuja latino kieliä puhuville kansoille sekä sitä kautta viimein suomalaisillekin. Carpe diem ei ole niistä ainut. Tiesitkö että linnunrata ”Via lactea” onkin oikeastaan ”maitoinen tie”. Tietäisit jos olisit lukenut kirjain ”Agropolis Stratetgy”.
Aikaan tarttuva ihminen on ajan vanki maailmassa, jossa aika ja sen suhteellisuus ovat muuttaneet tieteemme myötä kaiken. Muutos oli paradigmainen, maailmankuvat muuttava. Jos et ole kyennyt muuttamaan suhdettasi aikaan ajoissa, olet hukassa, hukkunut. Elät väärässä maailmassa tieteemme kanssa. Historiaa tutkivan ei ole tarvis ajautua ajan vangiksi, eikä pyövelin hirttäytyä köyteensä. Tämän voit kirjata vaikkapa minun sanomakseni. Jokaisen meistä on oltava oman onnensa seppä, ei muilta lainatun. Elä omien sananlaskujesi kautta viimeistään eläkeikään ehtiessäsi. Valitse suora hyveellisyyden tie – ”Via recta” – Via virtutis”.
Kun olet sovussa mielesi kanssa, otat tyynesti vastaan myrskytkin. Mielenrauhan metsästäminen kannattaa aloittaa teoista, sillä niitä on helpompi hallita kuin ajatuksia. Vaikein on muuttaa tunteita, joten niiden pöyhiminen kannattaa jättää viimeiseksi. Ajatuksesi on sanoista tehtyjä. Hallitse sanasi, joita käytät. Ja näin sinä olet lopulta vapaamatkustaja lopun aikaa elämästäsi. Tällainen matkaaja suorastaan ahmii tietä.
Ihminen on tutkitusti onnellisimmillaan, kun hän rakastelee, urheilee tai keskustelee. Salaisuus on siinä, että silloin hänen ajatuksensa eivät harhaile. Harhaileeko sinun ajatuksesi rakastellessa, urheillessa tai keskustelussa? Kokeile silloin lausua tyhjiä sanoja, ääntä ilman ajatusta. Dat inania verba, dat sine mente sonum, neuvoo Vergilius. Vakuuta itsellesi ja muille, kuinka olet mielestäsi elänyt onnellisesti – ”Videor mihi beate vixisse.”
Mielenrauha on aikamme teemana se kaikkein kimurantein. Lähestyn sitä käyden keskustelua psykologi Arto Pietikäisen kanssa. Hänen tekstinsä on lähinnä omaani ja vastaankin hänelle suulla suuremmalla. Käytän apuna ja tukenani vuosituhantista viisautta, latinankielisten sananlaskujen aarteistoa. Se on pohjaton, joten valitsen vain lähinnä D-kirjaimella alkavat. Vältän käyttämästä tekoälyä ja robotiikkaa. Jos muulta vaikuttaa, syynä on ns. shakin pelaajan syndrooma. Tämän ymmärtäminen vaatii sinulta tutustumista algoritmeihin ja samalla kirjohinkin. (Luostarinen 2024: Algoritmikuningas). Toki löydät samalta vuodelta viisi muutakin kirjoittamaani kirjaa. Löydät ne kirjani lähdeluettelosta. Kaikkiaan 133 kirjaa samalla. Katso ja usko – ”Vide et crede”. Juvenalista lainaten viisaus voittaa kohtalon. ”Victrix fortunae sapientia.”
Mielenrauha on sitä, että tykkäät olla juuri siinä missä nyt olet. Bussissa tai sohvalla lukemassa tätä lehteä, matkalla kotiin tai kaverille. Se on sitä, ettet haikaile bussista sohvalle etkä sohvalta bussiin. Ettet mieti kaverin luona, että voi kun pitäisi olla jo kotona, tai kotona, että voi kun pitäisi nähdä kavereitakin. Et haluaisi olla missään muualla. Ja se on huima saavutus. Elät nykyhetkessä, et vatvo menneitä tai murehdi tulevia. Neuvoo meitä ja minua teksti, jota lainaan ja samalla kritisoin. Kritiikki kun antaa korpeille anteeksi, mutta kiusaa kyyhkysiä. Dat veniam corvis, vexat censura columbas. Ei tätä Kolumbus keksinyt vaan Juvenalis. Katso ja usko – ”Vide et crede”.
– Mielenrauha tarkoittaa sitä, ettet anna kielteisten ajatusten hallita itseäsi vaan tunnet eläväsi omien arvojesi mukaista elämää. Mielenrauha ei ole tunne, vaan kyky, jota voi harjoitella, psykologi Arto Pietikäinen Tampereen Terveystalosta sanoo. Osaatko sinä harjoitella mielenrauhaa? Onko sinulla ehkä vihollisia, jotka piinaavat mielenrauhaasi? Siihenkin minulla on tarjota sinulle lääke. Älä puhu vihollisistasi pahaa, ajattele vain. De inimico non loquaris, sed cogites! Kuka tämän vuosituhantisen viisauden lausui? Pubilius Syrus, henkilö, jonka lausahduksia on mitattu paljon kauemmin kuin kenenkään eläväisen ja oman aikamme tietäjän. On syytä luottaa sellaisten henkilöiden sanomisiin, joista on tullut vuosituhantisia sananlaskuja latino kieliä puhuville kansoille sekä sitä kautta viimein suomalaisillekin. Carpe diem ei ole niistä ainut. Huolet voi häätää pois muutenkin kuin viinin avulla. – ”Vino pellite curas.”
Aikaan tarttuva ihminen on ajan vanki maailmassa, jossa aika ja sen suhteellisuus ovat muuttaneet tieteemme myötä kaiken. Muutos oli paradigmainen, maailmankuvat muuttava. Jos et ole kyennyt muuttamaan suhdettasi aikaan ajoissa, olet hukassa, hukkunut. Elät väärässä maailmassa tieteemme kanssa. Historiaa tutkivan ei ole tarvis ajautua ajan vangiksi eikä pyövelin hirttäytyä köyteensä. Tämän voit kirjata vaikkapa minun sanomakseni. Jokaisen meistä on oltava oman onnensa seppä, ei muilta lainatun. Elä omien sananlaskujesi kautta viimeistään eläkeikään ehtiessäsi. Ala elää rakkaudesta hyveeseen. – ”Virtutis amore.”
Kun olet sovussa mielesi kanssa, otat tyynesti vastaan myrskytkin. Mielenrauhan metsästäminen kannattaa aloittaa teoista, sillä niitä on helpompi hallita kuin ajatuksia. Vaikein on muuttaa tunteita, joten niiden pöyhiminen kannattaa jättää viimeiseksi. Ajatuksesi on sanoista tehtyjä. Hallitse sanasi, joita käytät. Ja näin sinä olet lopulta vapaamatkustaja lopun aikaa elämästäsi. Alat muistuttaa tekoälyä, algoritmeja. Jos nyt et vielä varsinainen alan kuningas olisikaan. Kuitenkin puhumisen taitava kunnon mies. – ”Vir bonus dicendi peritus.” Ei rottakuningas kuitenkaan (Ks. Luostarinen 2024).
Sitä paitsi, kun teet ja ajattelet toisin, myös tunteesi muuttuvat. Jälleen lainaus, jonka kohdalla täytyy pysähtyä. Oletko sinä mielestäsi tekijä vai ehkä enemmänkin ajattelija? Pyrkiikö tekemisesi rahan ansaitsemiseen? Entä ajattelu? Onko siinäkin taloudellinen motiivi taustalla? Pyritkö korjaamaan tilannetta opiskelemalla? Minä arvaan ajatuksesi ja tekosi motiivit. Kysyt mitä mieltä olen opiskelusta: En arvosta enkä pidä hyvänä, jos se tähtää rahan ansaitsemiseen, vastaa sinulle Seneca. De liberalibus studiis quid sentiam, scire desideras: nullum suspicio, nullum in bonis numero, quod ad aes exit. Senecan elämä on ollut orjan elämää. Rahaan ja sen ansaintaan sidottua painajaista. Muistuttaa Suomen hallituksen kokoonpanoa ja siitä käytävää riitelyä medioissamme. Luota rakkauteen ja rakkaudesta hyveeseen, ystävyyden voimaan. – ”Virtutis amore” – ”Vis amicitiae.”
Keskity kuin rakastellessa
Harvardin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ihminen on onnellisimmillaan rakastellessaan, urheillessaan tai keskustellessaan muiden kanssa. Onnettomimmillaan hän on levätessään, tehdessään töitä tai nyhjöttäessään kotitietokoneensa ääressä. Olen siten juuri nyt poikkeuksellisen onneton, lepään ja nyhjötän kotikoneeni ääressä ja yritän kirjoittaa. Muistutan kuollutta ruumista. Kuolleista ei muuta kuin hyvää, kertoo Homeros. De mortuis nihil nisi bene.
Onnellisia puuhia yhdistää se, että niihin on paneuduttava. Kun rakastelet, mielesi ei harhaile, ja se synnyttää onnentunteen. Väittää lukemani teksti. Se provosoi minua ulos onnen tunteestani. Jo Lucretius tiesi kuinka: De gustibus non est disputandum. Olen häntä usein lainannut. ”Makuasioista ei pidä kiistellä”.
Valitettavasti samainen tutkimus paljastaa myös, että lähes puolet ajastaan ihminen ajattelee jotain muuta kuin sitä, mitä hän on tekemässä. Ja kuten sanottu, vaelteleva mieli taas on onneton. Näin lukemassani tekstissä jos samalla ajatukseni vaeltaa lukemastani tekstistä toiseen sekä latinankieliseen viisauteen. Terve mies ajattelee rakastelua joka toinen minuutti. Usein pelkkiä muistoja. Damnatio memoriae – ”Muiston tuomitseminen” on virheistä suurin. Oikein on uhrata elämänsä totuudelle. – ”Vitam impendere vero. Juvenalis osasi tämän.
Kannattaa siis aloittaa pikaiset tietoisuustreenit. Mindfulness, eli hyväksyä tietoinen läsnäolo on sanahirviö, joka tarkoittaa mielen kykyä havaita sitä, mitä itsessä ja ympärillä juuri nyt tapahtuu. Lähtökohta tuntuu lievästi nyrjähtäneeltä – pitääkö havaitsemistakin tosiaan harjoitella? On siitä tutkimusten mukaan ainakin hyötyä. Näin siis teksti, jota moni lukee ja toisen kuuntelevat. Kirja, luetuksi tarkoitettu, ei ole kuunnelma. Mitä vanhemmaksi sinä tulet, sitä enemmän ehdit lukea. Jotta tässä onnistut parhaalla mahdollisella tavalla, rukoile kuten Juvenalis Juppiteria: Anna, Juppiter, elinaikaa, anna paljon vuosia. Da spatium vitae, multos da, luppiter annos! Ja kun motiivisi on oikea, lukemiseen pyrkivä, sinua kuunnellaan.
– Tietoisuustaitojen vahvistaminen lievittää stressiä ja vähentää murehtimisajatuksia. Myös kipupotilaat ja ahdistuneet voivat saada siitä apua, Arto Pietikäinen sanoo. Mutta minä sanon teille: Anna minulle tuhat suudelmaa, sitten sata, sitten tuhat lisää. Da mi basia mille, deinde centum, / Dein mille altera (Catullus). Ja jos tämä ei onnistu, tehkää tietä paremmille. Da locum melioribus (Terentius).
”Kun viimeksi kävit ruokakaupassa, mitä päässäsi pyöri? Kinastelit ehkä mielessäsi työkaverisi kanssa. Pakastealtaan kohdalla muikistelit, koska juuri silloin keksit vastakommentin. Raahasit työkaveriasi mielessäsi kassalle asti ja poimit kärryihisi mitä sattuu. Et tuntenut pakasteherneiden kylmyyttä. Et huomannut eksynyttä pikkupoikaa etkä haistanut vastapaistettua korvapuustia.” Tämä lainaamani teksti on jatkoa edelliselle. Jos tapaatte ihmisen etsimässä rahoilleen vastiketta valintamyymälästä, minä neuvon teitä: Antakaa hänelle hieman rahaa ei siksi, millainen hän on ihmisenä, vaan siksi, millaisia me olemme ihmisinä.” Demus aliquid aeris tamquam homines, non tamquam homini (Herodes Atticus). Elä, kasva, kukoista. – ”Vivas, crescas, floreas!”
Ota tila murehtimisesta
”Oikeastaan kaupassa kävivät vain jalkasi. Ajatuksesi ja aistisi jäivät jumiin työpaikallesi”. Kirjoittaa lainaamani teksti ja osoittaa ylimielisen sormensa kohti sinua. Hennosta kynnestä lähtien. De tenero ungui (Horatius). De verbo, sananmukaisesti. Tarina kertoo sinusta. De te fabula narratur (Horatius). Yleisestä tavasta. – ”Vita communis” Sitä on marketeissa kauhea katsella. – ”Visu horrible.”
– Ihminen kulkee usein kuin automaatiossa. Mindfulness tähtää siihen, että tiedostamme miltä meistä juuri nyt tuntuu: pelottaako, palelenko, hakkaako sydämeni. Saatan esimerkiksi huomata, että jännitän ennen luennon pitämistä. Ja varmasti jännität. Ihminen ei pelkää kuolemaa vaan julkista esiintymistä. Se on lajimme juurista, evoluutiosta kertovaa. Debitum naturae / Velka luonnolle. Elä, kasva, kukoista! – ”Vivas, crescas, floreas!”
Aistin pelon kehossani ja huomaan, kuinka päähäni putkahtaa ajatus, että joku voi pitää puheitani tyhminä. Tiedostan ja hyväksyn nuo tunteet. En tule niille immuuniksi, mutta osaan suhtautua niihin lempeämmin, kehopsykoterapeutti Leena Pennanen sanoo. Mutta minä sanon teille muuta. Sinun ongelmasi ei ole vielä vanhuuden tylsistyminen tai vapiseva hulluus. Dementia senilisi / Delirium tremens. Jos paholainen sinua riivaa, muista kuinka hän on vain Jumalan apina. Diabolus est Dei simia. Oli se mitä tahansa: Antakoot jumalat sen päättyä hyvin. Di bene vortant. (Plautus, Terentius).
Kun mielen huomio kytkeytyy hetkeen, tilaa murehtimiselle jää vähemmän. Lain voimaa (Vis legis) suurempi voima (Vis maior) on luonnon parantava voima (Vis medicatrix naturae.)
Harjoitella voit heti huomisaamusta. Pureskele aamiaisesi hyvin, aisti miltä sämpylä tuntuu suussa, onko se makea vai suolainen. Sinun ei tarvitse syödä omituisen hitaasti, riittää kun huomaat mitä teet. Kun lähdet iltalenkille ja mielessäsi jatkat kinaa työkaverin kanssa, voit valita toisin. Kiinnitä huomiosi mieluummin puihin ja askeltesi ropseeseen. Mutta mitä teet, kun huomaat, kuinka kauniilla naisella, sen patsaalla, on kalan pyrstö? Desinit in piscem mulier formosa superno. Elä kuolemaa ajatellen – ”Vivere memor leti” Eläminen on ajattelemista – ”Vivere est cogitare”. Elämä on taistelua – ”Vivere est militare.” Se on sielusi eloisa voima – ”Vivida vis animi.”
Kalenteri paljastaa arvosi
Arvot kuulostavat hutulta, mutta ovat kaikkea muuta. Ilman niiden tunnistamista ja toteuttamista mielenrauhaa on vaikea saavuttaa. Pelkästään haluten ja kyeten – ”Volens et potens”. Esiintyen tahtovana ja mahtavana – ”Volens et valens”. Kuukausien vieriessä – ”Volvendis mensibus.”
Arvosi näet avaamalla kalenterisi. Silmäile erityisesti työpäivän jälkeisiä tunteja. Mitä siellä lukee? Mihin iltasi käytät? Luotan ikivanhaan viisauteen. Vergiliuksen oppeihin: Tämän rauhan on jumala meille suonut. Deus nobis haec otia fecit. Vuosien kuluessa. – ”Volventibus annis”. Pyöritellen rinnassani vihaisia tunteita. – ”Volvit in pectore iras.”
Vietät neljä iltaa työkokouksissa – plim, löytyi arvo! Niitä ovat ahkeruus, menestyminen, työlle omistautuminen. Seisotko valintojesi takana? Vievätkö ne aikaa jonkin toisen, kenties vielä tärkeämmän arvosi toteuttamiselta? Luotan Porin kaupungin mottoon: Deus protector noster. En nyt toki jokaiseen porilaiseen. ”Jumala meidän suojelijamme”. Hänkö tässä onkin tuomittu lupaukseensa? – ”Voti damnatus”. Ja vielä minun äänelläni. – ”Voto meo”. Ja sekö oli se ratkaiseva ääni – ”Votum dicisivum.” Ääni on taivaallinen ääni – ”Vox caelestis” Mutta sana on sivistymätön. – ”Vox barbara.” Niinpä tapanani on eksyä Porissa ja kiertää se myös kaukaa.
– Et ehkä ole vain pysähtynyt miettimään, mihin vapaa-aikasi haluat käyttää. Esimerkiksi terveys tai perhe muuttuvat arvoiksi vasta sitten, kun niiden hyväksi tekee konkreettisia tekoja. Arvo on aina teko, Arto Pietikäinen sanoo. Mutta minä sanon teille. Ennen kuolemaa ja viimeisiä hautatoimituksia ei pidä sanoa onnelliseksi kenenkään elämää. Dici beatus ante obitum nemo supremaque funera debet (Ovidus). Pyöritellen samalla rinnassaan vihaisia tunteita. – “Volvit in pectore iras.
Sinä määräät, ajatukset eivät
”Kuvittele että kun huomenaamulla heräät, sinulta puuttuu vasen käsi.
Alat kaivata kättäsi kiihkeästi. Päähäsi mahtuu vain yksi ajatus: jos vain saisin vasemman käteni takaisin, kaikki olisi hyvin. Pystyisin mihin tahansa. En valittaisi enää koskaan.” Hyvä avaus johdannoksi jo kerrotusta kertomiseen (Dictum de dicto), jossa ”sanottu riittää viisaalle”. (Dictum sapienti sat est (Plautus). Paholaisen ääni. – ”Vox diaboli.” Kansan ääni on paholaisen ääni. – ”Vox populi, vox diaboli. Kansa haluaa tulla petetyksi, petettäköön siis. – ”Vulgus vult decipi, ergo decipiatur.”
”Vasemmasta kädestäsi tulisi onnesi ehto. Vaikka juuri nyt, kuten eilen ja sitä edeltävinä päivinä, se todennäköisesti roikkuu sinussa tymäkästi kiinni. Tunnistat nytkin toki sen tarpeellisuuden, mutta sen olemassaolo ei silti riitä antamaan sinulle mielenrauhaa. Olethan ihminen, ja ihmisellä on tapana kehittää tyytyväisyydelleen aina uusia esteitä. Suurin uhka mielenrauhalle onkin tyytymättömyys.” Oli päivä mikä tahansa, minä sanon sinulle, se on vapautumisen päivä. ”Dies absolutionis”. Ellet nyt ole hukannut päivää. ”Diem perdidi”.
– Entä jos sinulla onkin tässä ja nyt kaikki mitä mielenrauhaasi tarvitset? Elämme helposti harhassa, että onni piilee jossain muualla. Vaikka rinnallamme olisi upea ihminen, mietimme, olisiko jossain vielä parempi. On kovin tyypillistä, ettei ihminen näe asioiden arvoa, ennen kuin menettää ne, Arto Pietikäinen sanoo. Mutta minä sanon sinulle. Tämä on onnen päiväsi. ”Dies faustus”. Juhlapäivä kerrassaan. ”Dies feriati”. Todellinen ilo on vakava asia, vakuutti aikanaan Seneca. – ”Res severa est verum gaudium.”
Myös ajatukset murentavat mielenrauhaasi. Jos uskot että kielteiset ajatuksesi ovat tosia, niillä on sinuun ylivalta. Pahimmillaan ohjailet elämääsi sen mukaan, mitä ajatuksesi sinulle sanelevat. Jos joku on sinulle jotain luvannut, hän on lupauksestaan vastuullinen. – ”Resu voti.”
Mieltäsi saattaa painaa esimerkiksi sitkeä pelko, että olet tylsää seuraa. Kun seuraavan kerran tunnistat ajatuksesi, liitä sen eteen lause ”Minulla on ajatus”. Kuningasajatus. Zachris Topeliusta lainaten kuningas on kuninkaalle kapinallinen. – ”Rex regi rebellis.” Se nauraa vatsassa. – ”Rideri in stomacho.”
Kas näin: ”Minulla on ajatus, että olen tylsää seuraa”. Mieti, onko ajatuksestasi sinulle mitään hyötyä. ”Olen tylsää seuraa” ei ole fakta vaan oma arviosi itsestäsi. Voit kirjoittaa sen paperille ja polttaa takassa.” Julma välttämättömyys? Dira necessitas (Horatius), Viimeinen taistelu? Dimicatio ultima? Vainajien hengille omistettu? Dis manibus (sacrum). Ethän sinä ole naurettava hiiri. – ”Ridiculus mus.” Naura, jos olet viisas. – ”Ride, si sapies, neuvoi Martialis.
Myös stressitön elämä voi olla vaarallinen tavoite. Jos vain hidastat, luovut ja lillut, saatat hylätä itsellesi tärkeän haaveen, jonka puolesta ponnisteleminen toisi elämääsi iloa ja merkitystä. Ainoaksi tavoitteeksesi tulee stressin välttely, etkä edes muista, että sinulla oli aikoinaan kiinnostavampiakin unelmia.” Ala opiskella, usko edes Cato vanhempaa: Opiskele, sillä kun onni äkkiä häipyy, jää sinulle tieto, joka ei hylkää ihmistä! ”Disce aliquid. Nam cum subito Fortuna recessit, ars remanet vitamque hominis non deserit umquam”. Lopeta ja katkaise viivytykset. – “Rumpe moras” Se on Vergiliuksen oppina vedenpitävä.
Kun lakkaat toteuttamasta haaveitasi, luovut myös arvoistasi. Säästyt suorituspaineilta, mutta samalla menetät jotain arvokkaampaa: mielenrauhasi. Elämässäsi ei ole varsinaisesti vikaa, se ei vain tunnu omalta. Siitä puuttuu myös myönteinen stressi, jota voit tuntea, ”kun näet vaivaa itsellesi arvokkaan asian vuoksi.” Mutta minä neuvon muuta. Vanhempiensa rakastaminen on luonnonlaeista ensimmäinen. Valerius Maximus ei sitä yksin sanonut. Diligere parentes prima naturae lex est. Vaikeudet tulevat opetuksesta. Tieto kun lisää tuskaa. Difficultatem facit doctrina (Quintilianus). Elmäsihän on kuin sairaan miehen unet. – ”Velut aegri somnia” lainaten Horatiusta.
– Minulla on paljon työuupumuspotilaita, joita ei stressaa työn määrä vaan se, ettei työ palkitse. Jos ihminen haluaa toipua, hänen on kirkastettava arvonsa ja mietittävä, mihin elämänsä oikeasti haluaa käyttää, psykologi Arto Pietikäinen sanoo. Tämä on kuin viimeinen taistelu. ”Dimicatio ultima”. Horatiuksen julma välttämättömyys: ”Dira necessitas”. Muistaen myös kuinka vatsallasi ei ole korvia. – ”Venter non habet aures.” Se ei kuule määräyksiä: se vain vaatii ja anelee. ”Venter preacepta non audi: poscit, appellat.”
Mielenrauhan juju on siinä, että hyväksyt asiat, joita et voi muuttaa – kuten sairautesi tai räntäsateen. Mutta vielä tärkeämpää on, ettet alistu kehnoon elämäntilanteeseen. Etkä työpaikkaan, jossa on tulehtunut ilmapiiri. Julma välttämättömyys. ”Dira necessitas”. Kuuntelet vääriä sanoja – ”Verba falsa”. Arvottomia sanoja. – ”Veba inania.” Elät esimerkin vuoksi. – ”Verbi causa.”
Jos haluat varmistaa, että olet matkalla arvojesi mukaiseen suuntaan, tee harjoitus. Kuvittele, että puolisosi pitää sinulle puheen 30-vuotishääpäivänänne. Kuinka toivoisit, että hän jatkaisi lausetta ”Elämänkumppanina suloisinta sinussa on ollut…”? Leiki myös, että lapsesi kiittää sinua 80-vuotispäivänäsi: ”Äitinä olet ollut minulle…” Muista kuitenkin, että sinä olet musiikin johtaja. ”Director musices”. Sinä olet se kapellimestari, ei joku muu sinun elämässäsi. Et elä vain esimerkin vuoksi. – ”Verbi causa”. Ladellen arvottomia sanoja. – ”Verba inannia:” Imeliä sanojasi. – ”Verba blanda.”
Lopuksi vielä tärkeä asia. Uskon, että aika moni juoksee itseään ja omia ajatuksiaan pakoon erilaisilla sijaistoiminnoilla. Tyhjyyden tunne ja pysähtyneisyys voi tuntua pelottavalta. Itsekin avioeron kokeneena huomaan kuinka helposti lähden tekemään asioita. Paikoillaan olo ei tahdo aina onnistua. Mieli vaeltaa seuraavassa hetkessä ja murehtii joko menneitä tai tulevaa. Eläminen tässä hetkessä tuntuu yllättävän vaikealta.” Muista kuinka sinä olet musiikin johtaja. ”Director musices”. Opiskele, hanki oppimisen tie. ”Discendi via”. Jos et muuten kykene niin edes esimerkin vuoksi. – ”Verbi causa.”
Olen samaan mieltä siitä, että itsensä ja mielensä rauhoittamista voi harjoitella. Yksinolo on myös tärkeä taito. Hankalatkin tunteet vaimenevat, kun ne kohtaa. Niistä lähtee tavallaan pahin ”terä” pois. Tämä loppu nyt on kuin vainajien hengille omistettu. ”Dis manibus sacrum”. Oppimisen tie. ”Discendi via” Kristus opetti sitä meille ja se oli opeista ylivertaisin. Hän kantoi itse ristinsä. Ruoski sinä, mutta kuuntele samalla. – ”Verbera sed audi.”
Taloudellinen mielenrauha 2023: suomalaisten huoli asumiskuluista kasvoi
Useampi kuin joka kolmas suomalainen (35 %) on suuressa tai erittäin suuressa määrin huolissaan asumiskustannusten noususta. Eniten huolta aiheuttaa yleiskustannusten nousu, käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2023-tutkimuksesta. Miten tähän pitäisi vastata? Hanki itsellesi luotettava pankki neuvojineen. Se alkaa olla nykyisin julma välttämättömyys. ”Dira necessitas” (Horatius). Se on julma totuus ja totuus synnyttää vihaa. – ”Veritas odium parit”, tiesi neuvoa jo Cicero aikanaan.
Asumiskustannuksistaan huolestuneiden osuus on noussut selvästi kahden vuoden takaisesta, jolloin asumiskustannustensa noususta oli huolissaan 21 prosenttia vastaajista. Huolestuneiden kolme yleisintä huolenaiheuttajaa olivat yleiskustannusten nousu (71 %), vuokrannousu (32 %) ja lainakorkojen nousu (27 %). Maksa lainasi ja vältä vuokra-asumista, elä säästäen kaikessa, vedessä, sähkössä ja ruokaile laskien kaloritarpeesi. Jos olet jo aloittanut, puolet työstö on tehty. ”Dimidium facit, qui coepit, habet” (Horatius). Myöhemmin päivä paljastaa kyllä totuuden. – ”Veritatem dies aperit”. Seneca oli aikanaan oikeassa hänkin.
”Korot ovat nousseet todella nopeasti, mutta suomalaiset asuntovelalliset ovat myös siihen varautuneet sekä säästämällä että ottamalla korkosuojia lainoihinsa. Myös asuntolainojen stressitestaus on toiminut. Olemme käyneet ja käymme jokaisen asiakkaan kanssa läpi, mitä korkeampi korkotaso tarkoittaisi omalle taloudelle”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala. Jos käytät muita pankkeja, hae oma Sari Takala ja kuuntele tai lue häntä. Se on nyt julma välttämättömyys. ”Dira necessitas”. Horatius tämänkin on havainnut. Tosin käännetyllä peukalolla. – ”Verso pollice.”
Useampi kuin joka viides vastaaja (21 %) harkitsee muuttoa tai on jo muuttanut liian kalliiden asumiskustannusten vuoksi. Muuttoa harkitsevista tai uutta asuntoa etsivistä 29 prosenttia harkitsee muuttoa toiselle paikkakunnalle edullisemman asumisen vuoksi. Joka viides vastaaja ei ollut vielä päättänyt asiaa. Varmaan on tähän hetkeen tultaessa jo päättänytkin. Se on tavallaan viimeinen taistelu. ”Dimicatio ultima”. Niin merkittävää asuminen on talvipakkasessa. Tänään syksyllä 2024 näkyy vain vanhan liekin jäljet. – ”Veteris vestigia flammae.” Vergilius oli näiden haistajana aikanaan suoranainen nero.
”Omasta kodista luopuminen taloudellisista syistä on iso ja monelle surullinen päätös. Jos oma talous on äärirajoilla, voi vaihto edullisempaan asuntoon kuitenkin tuoda taloudellista mielenrauhaa. Asunnonmyynnin ajaksi voi olla mahdollista saada helpotusta myös lyhennysvapaasta”, Takala sanoo. Vaikeudet tulevatkin usein opetuksesta – tieto lisää tuskaa. ”Difficultatem facit doctrina”. Tämä on yksi tärkeimmistä mietelauseistamme. Carpe diem on kaukana suomalaisen pragmaattisista asunto-ongelmista ja veloista. Onni on kääntynyt, matkaamme käännetyllä peukalolla. – ”Verterat dortuna” – ”Verso pollice.”
Mielenrauhaa korkosuojauksesta
Huoli asuntolainojen koroista on jakautunutta. Jopa viidesosa (21 %) omistusasujista tai asunnonostoa suunnittelevista ei ole lainkaan huolissaan korkojen noususta. Samaan aikaan kolmasosa (30 %) on suuressa tai erittäin suuressa määrin huolissaan asuntolainan korkojen noususta. Nousevat korot ovat julma välttämättömyys, kertoisi Horatius: ”Dira necessitas”. Oppimisen tie velallisille: ”Discendi via” ja ”Dimicatio ultima”, viimeinen taistelu.
Eniten asuntolainojen koroista huolehtivat ensiasunnon ostajat sekä nuoret, korkeakoulutetut kaupunkilaiset. Näillä ryhmillä korkojen nousulla on myös tyypillisesti suurin vaikutus omaan talouteen. Kukaan ei ole niin rikas, tai omista niin paljon, etteikö toivo yhtään enempää. ”Dives est cui tanta possession est, ut nihil optet amplius” (Cicero)
Suomessa asuntolainat ovat pitkälti vaihtuvakorkoisia. Asuntolainoja sidotaan jopa 3 kuukauden euriboriin ilman korkosuojausta, jolloin kiristyvä rahapolitiikka näkyy lähes heti velallisen kukkarossa. Monissa Keski-Euroopan maissa markkinakäytäntönä on koko laina-ajaksi otettava korkosuojaus, jolloin myös menot ovat ennakoitavia. Saatte neuvon: Oppikaa oikeudenmukaisuutta ja oppikaa olemaan ylenkatsomatta jumalia. ”Discite iustitiam moniti et non temnere divos” (Vergilius).
Danske Bankin asuntolainoista noin joka seitsemäs on korkosuojattu. Tänä vuonna korkosuoja on otettu noin joka kolmanteen uuteen asuntolainaan. Epäilen, siis ajattelen, ajattelen, siis olen olemassa. ”Dubito, ergo cogito, cogito, ergo sum”. (Rene Descartes).
”Suomessa on yleistynyt nopeasti tapa ottaa esimerkiksi seitsemän vuoden korkosuojausjakso asuntolainan alkuun. Se suojaa velallista juuri silloin, kun kotitalouden korkoriski on suurimmillaan. Korkosuojaus on kuin vakuutus, joka takaa tälläkin hetkellä levolliset yöunet monessa kodissa”, Takala sanoo. Syökää, juokaa ja iloitkaa, kuoleman jälkeen ei ole nautintoja. ”Ede, bibe, lude, post mortem nulla voluptas” (Seneca). Totuus on tänäänkin Ajan tytär. – ”Veritas filia Temporis (Aulus Gellius).
Sitä paitsi, kun teet ja ajattelet toisin, myös tunteesi muuttuvat. Jälleen lainaus, jonka kohdalla täytyy pysähtyä. Oletko sinä mielestäsi tekijä vai ehkä enemmänkin ajattelija? Pyrkiikö tekemisesi rahan ansaitsemiseen? Entä ajattelu? Onko siinäkin taloudellinen motiivi taustalla? Pyritkö korjaamaan tilannetta opiskelemalla? Minä arvaan ajatuksesi ja tekosi motiivit. Kysyt mitä mieltä olen opiskelusta: En arvosta enkä pidä hyvänä, jos se tähtää rahan ansaitsemiseen, vastaa sinulle Seneca. De liberalibus studiis quid sentiam, scire desideras: nullum suspicio, nullum in bonis numero, quod ad aes exit. Senecan elämä on ollut orjan elämää. Rahaan ja sen ansaintaan sidottua painajaista. Muistuttaa Suomen hallituksen kokoonpanoa ja siitä käytävää riitelyä medioissamme.
Keskity kuin rakastellessa
Harvardin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ihminen on onnellisimmillaan rakastellessaan, urheillessaan tai keskustellessaan muiden kanssa. Onnettomimmillaan hän on levätessään, tehdessään töitä tai nyhjöttäessään kotitietokoneensa ääressä. Olen siten juuri nyt poikkeuksellisen onneton, lepään ja nyhjötän kotikoneeni ääressä ja yritän kirjoittaa. Muistutan kuollutta ruumista. Kuolleista ei muuta kuin hyvää, kertoo Homeros. De mortuis nihil nisi bene.
Onnellisia puuhia yhdistää se, että niihin on paneuduttava. Kun rakastelet, mielesi ei harhaile, ja se synnyttää onnentunteen. Väittää lukemani teksti. Se provosoi minua ulos onnen tunteestani. Jo Lucretius tiesi kuinka: De gustibus non est disputandum. Olen häntä usein lainannut. ”Makuasioista ei pidä kiistellä”.
Valitettavasti samainen tutkimus paljastaa myös, että lähes puolet ajastaan ihminen ajattelee jotain muuta kuin sitä, mitä hän on tekemässä. Ja kuten sanottu, vaelteleva mieli taas on onneton. Näin lukemassani tekstissä ja samalla ajatukseni vaeltaa lukemastani tekstistä toiseen sekä latinankieliseen viisauteen. Terve mies ajattelee rakastelua joka toinen minuutti. Usein pelkkiä muistoja. Damnatio memoriae – ”Muiston tuomitseminen” on virheistä suurin. Valitsen hyveellisyyden tien. – ”Via virtutis” Tässä iässä ei enää ahmita tietä. – ”Viam vorut”. Lisäksi edessä avautuva tie on jo kulunut, monen kulkema. – ”Via tria.”
Kannattaa siis aloittaa pikaiset tietoisuustreenit. Mindfulness, eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo on sanahirviö, joka tarkoittaa mielen kykyä havaita sitä, mitä itsessä ja ympärillä juuri nyt tapahtuu. Lähtökohta tuntuu lievästi nyrjähtäneeltä – pitääkö havaitsemistakin tosiaan harjoitella? On siitä tutkimusten mukaan ainakin hyötyä. Näin siis teksti, jota moni lukee ja toisen kuuntelevat. Kirja, luetuksi tarkoitettu, ei ole kuunnelma. Mitä vanhemmaksi sinä tulet, sitä enemmän ehdit lukea. Jotta tässä onnistut parhaalla mahdollisella tavalla, rukoile kuten Juvenalis Juppiteria: Anna, Juppiter, elinaikaa, anna paljon vuosia. Da spatium vitae, multos da, luppiter annos! Ja kun motiivisi on oikea, lukemiseen pyrkivä, sinua kuunnellaan. Oppimisen tie on jo takana. – ”Via discendi”.
– Tietoisuustaitojen vahvistaminen lievittää stressiä ja vähentää murehtimisajatuksia. Myös kipupotilaat ja ahdistuneet voivat saada siitä apua, Arto Pietikäinen sanoo. Mutta minä sanon teille: Anna minulle tuhat suudelmaa, sitten sata, sitten tuhat lisää. Da mi basia mille, deinde centum, / Dein mille altera (Catullus). Ja jos tämä ei onnistu, tehkää tietä paremmille. Da locum melioribus (Terentius).
”Kun viimeksi kävit ruokakaupassa, mitä päässäsi pyöri? Kinastelit ehkä mielessäsi työkaverisi kanssa. Pakastealtaan kohdalla muikistelit, koska juuri silloin keksit vastakommentin. Raahasit työkaveriasi mielessäsi kassalle asti ja poimit kärryihisi mitä sattuu. Et tuntenut pakasteherneiden kylmyyttä. Et huomannut eksynyttä pikkupoikaa etkä haistanut vastapaistettua korvapuustia.” Tämä lainaamani teksti on jatkoa edelliselle. Jos tapaatte ihmisen etsimässä rahoilleen vastiketta valintamyymälästä, minä neuvon teitä: Antakaa hänelle hieman rahaa ei siksi, millainen hän on ihmisenä, vaan siksi, millaisia me olemme ihmisinä.” Demus aliquid aeris tamquam homines, non tamquam homini (Herodes Atticus).
Ota tila murehtimisesta
”Oikeastaan kaupassa kävivät vain jalkasi. Ajatuksesi ja aistisi jäivät jumiin työpaikallesi”. Kirjoittaa lainaamani teksti ja osoittaa ylimielisen sormensa kohti sinua. Hennosta kynnestä lähtien. De tenero ungui (Horatius). De verbo, sananmukaisesti. Tarina kertoo sinusta. De te fabula narratur (Horatius).
– Ihminen kulkee usein kuin automaatiossa. Mindfulness tähtää siihen, että tiedostamme miltä meistä juuri nyt tuntuu: pelottaako, palelenko, hakkaako sydämeni. Saatan esimerkiksi huomata, että jännitän ennen luennon pitämistä. Ja varmasti jännität. Ihminen ei pelkää kuolemaa vaan julkista esiintymistä. Se on lajimme juurista, evoluutiosta kertovaa. Debitum naturae / Velka luonnolle. Mielestäni olen elänyt onnellisesti. ”Videor mihi beate vixisse”.
Aistin pelon kehossani ja huomaan, kuinka päähäni putkahtaa ajatus, että joku voi pitää puheitani tyhminä. Tiedostan ja hyväksyn nuo tunteet. En tule niille immuuniksi, mutta osaan suhtautua niihin lempeämmin, kehopsykoterapeutti Leena Pennanen sanoo. Mutta minä sanon teille muuta. Sinun ongelmasi ei ole vielä vanhuuden tylsistyminen tai vapiseva hulluus. Dementia senilisi / Delirium tremens. Jos paholainen sinua riivaa, muista kuinka hän on vain Jumalan apina. Diabolus est Dei simia. Oli se mitä tahansa: Antakoot jumalat sen päättyä hyvin. Di bene vortant. (Plautus, Terentius).
Kun mielen huomio kytkeytyy hetkeen, tilaa murehtimiselle jää vähemmän.
Harjoitella voit heti huomisaamusta. Pureskele aamiaisesi hyvin, aisti miltä sämpylä tuntuu suussa, onko se makea vai suolainen. Sinun ei tarvitse syödä omituisen hitaasti, riittää kun huomaat mitä teet. Kun lähdet iltalenkille ja mielessäsi jatkat kinaa työkaverin kanssa, voit valita toisin. Kiinnitä huomiosi mieluummin puihin ja askeltesi ropseeseen. Mutta mitä teet, kun huomaat, kuinka kauniilla naisella, sen patsaalla, on kalan pyrstö? Desinit in piscem mulier formosa superno. Gelliusta lainaten, katson peiliin ja näen parran ja viitan, en filosofia. – ”Video barbam et pallium, philosophum non video.” Gellius ei kyennyt pohtimaan asemaansa suhteessa algoritmeihin.
Kalenteri paljastaa arvosi
Arvot kuulostavat hutulta, mutta ovat kaikkea muuta. Ilman niiden tunnistamista ja toteuttamista mielenrauhaa on vaikea saavuttaa. Ja sitten on tämä Hannibalin tauti. Osaat kyllä voittaa, mutta et käyttää voittoasi. – ”Vincere scis, Hannibal, victoria uti nescis.”
Arvosi näet avaamalla kalenterisi. Silmäile erityisesti työpäivän jälkeisiä tunteja. Mitä siellä lukee? Mihin iltasi käytät? Luotan ikivanhaan viisauteen. Vergiliuksen oppeihin: Tämän rauhan on jumala meille suonut. Deus nobis haec otia fecit.
Vietät neljä iltaa työkokouksissa – plim, löytyi arvo! Niitä ovat ahkeruus, menestyminen, työlle omistautuminen. Seisotko valintojesi takana? Vievätkö ne aikaa jonkin toisen, kenties vielä tärkeämmän arvosi toteuttamiselta? Luotan Porin kaupungin mottoon: Deus protector noster. En nyt toki jokaiseen porilaiseen. ”Jumala meidän suojelijamme”.
– Et ehkä ole vain pysähtynyt miettimään, mihin vapaa-aikasi haluat käyttää. Esimerkiksi terveys tai perhe muuttuvat arvoiksi vasta sitten, kun niiden hyväksi tekee konkreettisia tekoja. Arvo on aina teko, Arto Pietikäinen sanoo. Mutta minä sanon teille. Ennen kuolemaa ja viimeisiä hautatoimituksia ei pidä sanoa onnelliseksi kenenkään elämää. Dici beatus ante obitum nemo supremaque funera debet (Ovidus).
Sinä määräät, ajatukset eivät – Virtutis amore
”Kuvittele että kun huomenaamulla heräät, sinulta puuttuu vasen käsi. Ystävyyden side ja avioliiton side, suoja vääryyttä vastaan. – ”Vinculum amicitae”, ”Vinculum matrimonii”, ”Vindex iniuriae.”
Alat kaivata kättäsi kiihkeästi. Päähäsi mahtuu vain yksi ajatus: jos vain saisin vasemman käteni takaisin, kaikki olisi hyvin. Pystyisin mihin tahansa. En valittaisi enää koskaan.” Hyvä avaus johdannoksi jo kerrotusta kertomiseen (Dictum de dicto), jossa ”sanottu riittää viisaalle”. (Dictum sapienti sat est (Plautus).
”Vasemmasta kädestäsi tulisi onnesi ehto. Vaikka juuri nyt, kuten eilen ja sitä edeltävinä päivinä, se todennäköisesti roikkuu sinussa tymäkästi kiinni. Tunnistat nytkin toki sen tarpeellisuuden, mutta sen olemassaolo ei silti riitä antamaan sinulle mielenrauhaa. Olethan ihminen, ja ihmisellä on tapana kehittää tyytyväisyydelleen aina uusia esteitä. Suurin uhka mielenrauhalle onkin tyytymättömyys.” Oli päivä mikä tahansa, minä sanon sinulle, se on vapautumisen päivä. ”Dies absolutionis”. Ellet nyt ole hukannut päivää. ”Diem perdidi”.
– Entä jos sinulla onkin tässä ja nyt kaikki mitä mielenrauhaasi tarvitset? Elämme helposti harhassa, että onni piilee jossain muualla. Vaikka rinnallamme olisi upea ihminen, mietimme, olisiko jossain vielä parempi. On kovin tyypillistä, ettei ihminen näe asioiden arvoa, ennen kuin menettää ne, Arto Pietikäinen sanoo. Mutta minä sanon sinulle. Tämä on onnen päiväsi. ”Dies faustus”. Juhlapäivä kerrassaan. ”Dies feriati”.
Myös ajatukset murentavat mielenrauhaasi. Jos uskot että kielteiset ajatuksesi ovat tosia, niillä on sinuun ylivalta. Pahimmillaan ohjailet elämääsi sen mukaan, mitä ajatuksesi sinulle sanelevat. Ja vieläpä yhdistetyin voimin – ”Viribus unitis.”
Mieltäsi saattaa painaa esimerkiksi sitkeä pelko, että olet tylsää seuraa. Kun seuraavan kerran tunnistat ajatuksesi, liitä sen eteen lause ”Minulla on ajatus”. Sellainen, joka kukoistaa ikuisuuteen. – ”Viret in aeternum”.
Kas näin: ”Minulla on ajatus, että olen tylsää seuraa”. Mieti, onko ajatuksestasi sinulle mitään hyötyä. ”Olen tylsää seuraa” ei ole fakta vaan oma arviosi itsestäsi. Voit kirjoittaa sen paperille ja polttaa takassa.” Julma välttämättömyys? Dira necessitas (Horatius), Viimeinen taistelu? Dimicatio ultima? Vainajien hengille omistettu? Dis manibus (sacrum).
Myös stressitön elämä voi olla vaarallinen tavoite. Jos vain hidastat, luovut ja lillut, saatat hylätä itsellesi tärkeän haaveen, jonka puolesta ponnisteleminen toisi elämääsi iloa ja merkitystä. Ainoaksi tavoitteeksesi tulee stressin välttely, etkä edes muista, että sinulla oli aikoinaan kiinnostavampiakin unelmia.” Ala opiskella, usko edes Cato vanhempaa: Opiskele, sillä kun onni äkkiä häipyy, jää sinulle tieto, joka ei hylkää ihmistä! ”Disce aliquid. Nam cum subito Fortuna recessit, ars remanet vitamque hominis non deserit umquam”.
Kun lakkaat toteuttamasta haaveitasi, luovut myös arvoistasi. Säästyt suorituspaineilta, mutta samalla menetät jotain arvokkaampaa: mielenrauhasi. Elämässäsi ei ole varsinaisesti vikaa, se ei vain tunnu omalta. Siitä puuttuu myös myönteinen stressi, jota voit tuntea, ”kun näet vaivaa itsellesi arvokkaan asian vuoksi.” Mutta minä neuvon muuta. Vanhempiensa rakastaminen on luonnonlaeista ensimmäinen. Valerius Maximus ei sitä yksin sanonut. Diligere parentes prima naturae lex est. Vaikeudet tulevat opetuksesta. Tieto kun lisää tuskaa. Difficultatem facit doctrina (Quintilianus).
– Minulla on paljon työuupumuspotilaita, joita ei stressaa työn määrä vaan se, ettei työ palkitse. Jos ihminen haluaa toipua, hänen on kirkastettava arvonsa ja mietittävä, mihin elämänsä oikeasti haluaa käyttää, psykologi Arto Pietikäinen sanoo. Tämä on kuin viimeinen taistelu. ”Dimicatio ultima”. Horatiuksen julma välttämättömyys: ”Dira necessitas”. Mutta minä sanon sinulle: Luota hyveeseen – rakkaudesta hyveeseen. Jopa komiikan voimaan. – ”Virtutis amore” – ”Vis Comica”.
Mielenrauhan juju on siinä, että hyväksyt asiat, joita et voi muuttaa – kuten sairautesi tai räntäsateen. Mutta vielä tärkeämpää on, ettet alistu kehnoon elämäntilanteeseen. Etkä työpaikkaan, jossa on tulehtunut ilmapiiri. Julma välttämättömyys. ”Dira necessitas”. Ota avuksi viisautesi. Voima ilman viisautta tuhoutuu aina omaan suuruuteensa. – ”Vis consilis expers mole ruit sua”.
Jos haluat varmistaa, että olet matkalla arvojesi mukaiseen suuntaan, tee harjoitus. Kuvittele, että puolisosi pitää sinulle puheen 30-vuotishääpäivänänne. Kuinka toivoisit, että hän jatkaisi lausetta ”Elämänkumppanina suloisinta sinussa on ollut…”? Leiki myös, että lapsesi kiittää sinua 80-vuotispäivänäsi: ”Äitinä olet ollut minulle…” Muista kuitenkin, että sinä olet musiikin johtaja. ”Director musices”. Sinä olet se kapellimestari, ei joku muu sinun elämässäsi. Se kukoistaa ikuisuuteen – ”Viret in aeternum.”
Ja sitten tärkeä asia muistettavaksi. Uskon, että aika moni juoksee itseään ja omia ajatuksiaan pakoon erilaisilla sijaistoiminnoilla. Tyhjyyden tunne ja pysähtyneisyys voi tuntua pelottavalta. Itsekin avioeron kokeneena huomaan kuinka helposti lähden tekemään asioita. Paikoillaan olo ei tahdo aina onnistua. Mieli vaeltaa seuraavassa hetkessä ja murehtii joko menneitä tai tulevaa. Eläminen tässä hetkessä tuntuu yllättävän vaikealta.” Muista kuinka sinä olet musiikin johtaja. ”Director musices”. Opiskele, hanki oppimisen tie. ”Discendi via”. Luota rakkauden hyveeseen. –”Virtutis amore.”
Olen samaan mieltä siitä, että itsensä ja mielensä rauhoittamista voi harjoitella. Yksinolo on myös tärkeä taito. Hankalatkin tunteet vaimenevat, kun ne kohtaa. Niistä lähtee tavallaan pahin ”terä” pois. Tämä loppu nyt on kuin vainajien hengille omistettu. ”Dis manibus sacrum”. Oppimisen tie. ”Discendi via” Kristus opetti sitä meille ja se oli opeista ylivertaisin. Hän kantoi itse ristinsä.
Taloudellinen mielenrauha 2023: suomalaisten huoli asumiskuluista kasvoi
Useampi kuin joka kolmas suomalainen (35 %) on suuressa tai erittäin suuressa määrin huolissaan asumiskustannusten noususta. Eniten huolta aiheuttaa yleiskustannusten nousu, käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2023-tutkimuksesta. Miten tähän pitäisi vastata? Hanki itsellesi luotettava pankki neuvojineen. Se alkaa olla nykyisin julma välttämättömyys. ”Dira necessitas” (Horatius)
Asumiskustannuksistaan huolestuneiden osuus on noussut selvästi kahden vuoden takaisesta, jolloin asumiskustannustensa noususta oli huolissaan 21 prosenttia vastaajista. Huolestuneiden kolme yleisintä huolenaiheuttajaa olivat yleiskustannusten nousu (71 %), vuokrannousu (32 %) ja lainakorkojen nousu (27 %). Maksa lainasi ja vältä vuokra-asumista, elä säästäen kaikessa, vedessä, sähkössä ja ruokaile laskien kaloritarpeesi. Jos olet jo aloittanut, puolet työstö on tehty. ”Dimidium facit, qui coepit, habet” (Horatius). Muista myös komiikan voima – ”Vis comica.”
”Korot ovat nousseet todella nopeasti, mutta suomalaiset asuntovelalliset ovat myös siihen varautuneet sekä säästämällä että ottamalla korkosuojia lainoihinsa. Myös asuntolainojen stressitestaus on toiminut. Olemme käyneet ja käymme jokaisen asiakkaan kanssa läpi, mitä korkeampi korkotaso tarkoittaisi omalle taloudelle”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala. Jos käytät muita pankkeja, hae oma Sari Takala ja kuuntele tai lue häntä. Se on nyt julma välttämättömyys. ”Dira necessitas”. Horatius tämänkin on havainnut. Hyve tulee rahan jälkeen – ”Virtutis post nummos.”
Useampi kuin joka viides vastaaja (21 %) harkitsee muuttoa tai on jo muuttanut liian kalliiden asumiskustannusten vuoksi. Muuttoa harkitsevista tai uutta asuntoa etsivistä 29 prosenttia harkitsee muuttoa toiselle paikkakunnalle edullisemman asumisen vuoksi. Joka viides vastaaja ei ollut vielä päättänyt asiaa. Varmaan on tähän hetkeen tultaessa jo päättänytkin. Se on tavallaan viimeinen taistelu. ”Dimicatio ultima”. Niin merkittävää asuminen on talvipakkasessa. Luonnon voimat ohittavat lain voiman. Elämä on kuitenkin ihmisen parasta aikaa. – ”Vita est tempus optimum hominis.”
”Omasta kodista luopuminen taloudellisista syistä on iso ja monelle surullinen päätös. Jos oma talous on äärirajoilla, voi vaihto edullisempaan asuntoon kuitenkin tuoda taloudellista mielenrauhaa. Asunnonmyynnin ajaksi voi olla mahdollista saada helpotusta myös lyhennysvapaasta”, Takala sanoo. Vaikeudet tulevatkin usein opetuksesta – tieto lisää tuskaa. ”Difficultatem facit doctrina”. Tämä on yksi tärkeimmistä mietelauseistamme. Carpe diem on kaukana suomalaisen pragmaattisista asunto-ongelmista ja veloista. Elä. kasva ja kukoista – ”Vivas, crescas, floreas!”
Mielenrauhaa korkosuojauksesta
Huoli asuntolainojen koroista on jakautunutta. Jopa viidesosa (21 %) omistusasujista tai asunnonostoa suunnittelevista ei ole lainkaan huolissaan korkojen noususta. Samaan aikaan kolmasosa (30 %) on suuressa tai erittäin suuressa määrin huolissaan asuntolainan korkojen noususta. Nousevat korot ovat julma välttämättömyys, kertoisi Horatius: ”Dira necessitas”. Oppimisen tie velallisille: ”Discendi via” ja ”Dimicatio ultima”, viimeinen taistelu.
Eniten asuntolainojen koroista huolehtivat ensiasunnon ostajat sekä nuoret, korkeakoulutetut kaupunkilaiset. Näillä ryhmillä korkojen nousulla on myös tyypillisesti suurin vaikutus omaan talouteen. Kukaan ei ole niin rikas, tai omista niin paljon, etteikö toivo yhtään enempää. ”Dives est cui tanta possession est, ut nihil optet amplius” (Cicero). Elämä ei ole van taistelua. ”Vivere est militare”. Elämä on ajattelemista – ”Vivere est cogitare. Tahtovana ja mahtavana – ””Volens et valens.”
Suomessa asuntolainat ovat pitkälti vaihtuvakorkoisia. Asuntolainoja sidotaan jopa 3 kuukauden euriboriin ilman korkosuojausta, jolloin kiristyvä rahapolitiikka näkyy lähes heti velallisen kukkarossa. Monissa Keski-Euroopan maissa markkinakäytäntönä on koko laina-ajaksi otettava korkosuojaus, jolloin myös menot ovat ennakoitavia. Saatte neuvon: Oppikaa oikeudenmukaisuutta ja oppikaa olemaan ylenkatsomatta jumalia. ”Discite iustitiam moniti et non temnere divos” (Vergilius). Yhteiskunta ei saa olla tuhoava nielu – ”Vorago rei publicae.”
Danske Bankin asuntolainoista noin joka seitsemäs on korkosuojattu. Tänä vuonna korkosuoja on otettu noin joka kolmanteen uuteen asuntolainaan. Epäilen, siis ajattelen, ajattelen, siis olen olemassa. ”Dubito, ergo cogito, cogito, ergo sum”. (Rene Descartes). Se on neuvova toivomus. – ”Votum consultativum.”
”Suomessa on yleistynyt nopeasti tapa ottaa esimerkiksi seitsemän vuoden korkosuojausjakso asuntolainan alkuun. Se suojaa velallista juuri silloin, kun kotitalouden korkoriski on suurimmillaan. Korkosuojaus on kuin vakuutus, joka takaa tälläkin hetkellä levolliset yöunet monessa kodissa”, Takala sanoo. Syökää, juokaa ja iloitkaa, kuoleman jälkeen ei ole nautintoja. ”Ede, bibe, lude, post mortem nulla voluptas” (Seneca). Sehän on kuin taivaallinen ääni – ”Vox caelestis” Matteusta lopuksi lainaten: ”Vox clamantis in deserto” (Raamattu. Matt. 3:3). Huutavan ääni erämaassa.